![\"Henkil\u00f6](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-12096676569c9746f259.jpeg\")
<\/p>\nBlack Friday -tarjouskausi saa ostajien lis\u00e4ksi huijarit liikkeelle. Yle kokosi vinkit siit\u00e4, mihin huomiota verkko-ostoksilla kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Black Friday -tarjoukset houkuttelevat suomalaisia taas verkkokauppaostoksille. Kuva: Henrietta Hassinen \/ Yle<\/p>\n
Juttu tiivistettyn\u00e4<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Black Friday -tarjoukset houkuttelevat j\u00e4lleen suomalaisia sankoin joukoin verkkokauppaostoksille. Yhdysvalloista rantautunut alennusp\u00e4iv\u00e4 on vakiinnuttanut paikkansa my\u00f6s Suomessa ja laajentunut yhdest\u00e4 erikoisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 useamman viikon mittaiseksi tarjoussesongiksi.<\/p>\n
Verkkokaupassa on kuitenkin monia kuoppia, joihin varomaton kuluttaja voi tarjousten per\u00e4ss\u00e4 juostessaan pudota. K\u00e4vimme Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtavan asiantuntijan Saija Kivim\u00e4en<\/strong> kanssa l\u00e4pi verkkokaupan keskeisimpi\u00e4 riskinpaikkoja.<\/p>\n Myyj\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muiden tavaraa<\/p>\n Dropshipping on verkkokauppamalli, jossa kauppias myy tuotteita ilman omaa varastoa. Myyj\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 asiakkaan tilauksen suoraan eteenp\u00e4in, ottaen itselleen siivun myyntihinnasta.<\/p>\n Dropshipping-sivustot ovat yleistyneet vauhdilla, sill\u00e4 ilman tuotevarastoa toimivan kauppapaikan luominen on halpaa ja helppoa. Kuvaavaa on, ett\u00e4 dropshipping-sivustojen perustaminen kiinnostaa jopa lapsia<\/a>.<\/p>\n Dropshipping itsess\u00e4\u00e4n on laillista. Ongelmalliseksi mallin tekee kuitenkin se, etteiv\u00e4t monet dropshipping-sivustot kerro liiketoimintamallistaan etuk\u00e4teen verkkokaupassa asioivalle kuluttajalle.<\/p>\n Kivim\u00e4en mukaan dropshipping-sivustojen pit\u00e4isi kertoa toimintamallistaan kuluttajalle selke\u00e4sti jo ennen kaupantekoa. Kuluttajan kannalta tieto on olennaista esimerkiksi tilanteissa, joissa kuluttaja haluaakin palauttaa tuotteen.<\/p>\n \u2013 Tyypillisess\u00e4 tilanteessa verkkokauppa on rakennettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotimaiselta. Kuluttajalle tulee jo l\u00e4ht\u00f6oletus, ett\u00e4 tavara tulee Suomesta ja jos h\u00e4n haluaa tuotteen palauttaa, niin h\u00e4n palauttaa sen Suomeen, Kivim\u00e4ki sanoo.<\/p>\n \u2013 Mutta totuus saattaa hyvinkin olla se, ett\u00e4 tavara tuleekin Kiinasta ja jos tilauksen peruuttaa, niin se pit\u00e4\u00e4 palauttaa Kiinaan.<\/p>\n Kivim\u00e4en mukaan KKV saa dropshippingiin liittyen yhteydenottoja l\u00e4hes viikoittain.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Saija Kivim\u00e4ki ty\u00f6skentelee KKV:lla johtavana asiantuntijana. Kuva: Silja Viitala \/ YleVerkkosivu onkin markkinapaikka<\/p>\n Markkinapaikka-mallissa verkkokauppasivusto toimii, joko kokonaan tai oman valikoimansa lis\u00e4ksi, markkinapaikkana muiden myyjien tuotteille. Asiakas voi siis ostaa tuotteensa esimerkiksi Gigantin verkkokauppasivuston kautta, mutta todellisuudessa tuotteen myyj\u00e4n\u00e4 onkin joku muu kuin Gigantti.<\/p>\n Dropshippingin tapaan my\u00f6s markkinapaikka-malli on Suomessa t\u00e4ysin luvallista, kunhan siit\u00e4 kerrotaan kuluttajille selke\u00e4sti.<\/p>\n Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulee Kivim\u00e4en mukaan silloin t\u00e4ll\u00f6in yhteydenottoja t\u00e4llaisiin markkinapaikkoihin liittyen. Osalle kuluttajista on tullut yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 tunnetun kotimaisen verkkokaupan sivuilta ostettu tuote onkin todellisuudessa jonkin t\u00e4ysin tuntemattoman toimijan myym\u00e4.<\/p>\n Videolla Kivim\u00e4ki kertoo vinkkins\u00e4 siihen, miten verkkokauppahuijauksilta voi v\u00e4ltty\u00e4.<\/p>\n KKV:n Saija Kivim\u00e4ki antaa vinkit nettikaupoille. Video: Silja Viitala \/ Yle. Huijaussivustot kehittyv\u00e4t<\/p>\n Luvallisten liiketoimintamallien lis\u00e4ksi verkkokaupassa py\u00f6rii monia puhtaita huijaussivustoja, eli niin kutsuttuja valeverkkokauppoja.<\/p>\n Erityisesti teko\u00e4lyn nopea kehitys tekee huijaussivustojen tunnistamisesta jatkuvasti vaikeampaa. Nykyisill\u00e4 ty\u00f6kaluilla kielitaidotonkin kykenee rakentamaan suomalaiselta verkkokaupalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n valesivuston, kuvineen kaikkineen.<\/p>\n Kivim\u00e4en mukaan valeverkkokauppojen toimintamallit muuttuvat nopeasti, kun kuluttajat oppivat karttamaan yhdenlaisia huijauksia.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yleisi\u00e4 ovat Kivim\u00e4en mukaan esimerkiksi huijaussivustot, joissa valeverkkokauppa tekeytyy kotimaiseksi k\u00e4sity\u00f6tuotteiden valmistajaksi. Tyypillisesti verkkokauppa kertoo jonkin koskettavan tarinan kautta olevansa lopettamassa toimintaansa ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 siksi myyv\u00e4ns\u00e4 varastojaan tyhj\u00e4ksi alehinnoilla.<\/p>\n Tarina ei kuitenkaan oikeasti pid\u00e4 paikkansa. Tilauksen j\u00e4lkeen kuluttaja saakin kuitenkin kotiinsa ulkomailta l\u00e4hetetyn heikkolaatuisen tavaran, joka ei vastaa verkkokaupan kuvia tai kuvailuja.<\/p>\n Yle kertoi kes\u00e4ll\u00e4 NaavaTurku-nimisest\u00e4 kivijalkaliikkeest\u00e4<\/a>, joka kauppasi muun muassa pellavavaatteita. Kauppa ei kuitenkaan ollut olemassa, ja vaatteet tulivat Kiinasta. Vaatteet eiv\u00e4t vastanneet sivuston kuvausta.<\/p>\n![\"KKV:n](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-1558460692447b80a517.jpeg\")
<\/p>\n