{"id":102144,"date":"2025-11-28T07:47:10","date_gmt":"2025-11-28T07:47:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102144\/"},"modified":"2025-11-28T07:47:10","modified_gmt":"2025-11-28T07:47:10","slug":"fagerholm-kontio-ja-teittinen-voittivat-finlandia-palkinnot-tapahtumaviesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102144\/","title":{"rendered":"Fagerholm, Kontio ja Teittinen voittivat Finlandia-palkinnot \u2013 Tapahtumaviesti"},"content":{"rendered":"

Monika Fagerholmin <\/strong>romaani Eristystila \/ Kapinoivia naisia on voittanut t\u00e4m\u00e4n vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Voittajateoksen valitsija, muusikko Maija Vilkkumaa<\/strong>, kehuu kirjaa syv\u00e4lliseksi ja upeaksi romaaniksi kirjoittamisesta, yhteiskunnallisista liikkeist\u00e4, feminismist\u00e4 ja perheest\u00e4.<\/p>\n

\"\"Monika Fagerholmin teos Eristystila \/ Kapinoivia naisia voitti vuoden 2025 Finlandia-palkinnon. Kirjan ulkoasu Sanna Mander. <\/p>\n

Vilkkumaan perustelut valinnalleen:<\/p>\n

\u201d\u00c5rets Finlandiapris g\u00e5r till en djup och stor roman som ber\u00e4ttar om skrivande, samh\u00e4lleliga str\u00f6mningar, feminism och familjen. Kirjailija kirjoittaa kuin ei kukaan muu, kieli on s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4\u00e4, omaleimaista ja kulkee vangitsevana spiraalina alusta loppuun. Sis\u00e4iskertomukset ja viittaukset solmiutuvat suvereenin mestarillisesti luontevaksi osaksi tarinaa, jota luin ahnaasti, kaikkiin romaanin henkil\u00f6ihin syv\u00e4sti kiintyen.\u201d<\/p>\n

Romaani on ilmestynyt my\u00f6s ruotsiksi F\u00f6rlaget-kustantamon julkaisemana nimell\u00e4 D\u00f6da trakten \/ Kvinnor i revolt ja sen on suomentanut Hannimari Heino<\/strong>.<\/p>\n

Finlandia-palkinto on Suomen Kirjas\u00e4\u00e4ti\u00f6n jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.<\/p>\n

Monika Fagerholm (s. 1961) on yksi Suomen menestyneimmist\u00e4 kirjailijoista. Eristystila \/ Kapinoivia naisia on h\u00e4nen seitsem\u00e4s romaaninsa. H\u00e4nen l\u00e4pimurtonsa suomeksi oli Runeberg-palkinnon saanut Ihanat naiset rannalla (1994). Fagerholmin teoksille on my\u00f6nnetty my\u00f6s muun muassa August-palkinto ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto.<\/p>\n

\"\"Tomi Kontion teos Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa hyv\u00e4stelee yst\u00e4v\u00e4n voitti lastenkirjan Finlandia-palkinnon. Kirjan ulkoasu Elina Warsta.<\/p>\n

Tomi Kontio <\/strong>voitti puolestaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon kirjasta Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa hyv\u00e4stelee yst\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Voittajateoksen valitsijan, kest\u00e4vyysjuoksija Mustafe Muusen<\/strong> mukaan kirja on mestarin\u00e4yte siit\u00e4, miten suurista ja vaikeista asioista voidaan puhua lempe\u00e4sti.<\/p>\n

Muusen <\/strong>perustelut valinnalleen:<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 teos on mestarin\u00e4yte siit\u00e4, miten suurista ja vaikeista asioista voidaan puhua lempe\u00e4sti. Se k\u00e4sittelee yst\u00e4vyytt\u00e4, luopumista ja sit\u00e4 haikeutta, joka el\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuuluu. Kirjailija kuvaa, kuinka erilaisuus ei ole este yhteydelle, vaan sen rikkaus. Teksti on kuin runoutta, mutta silti niin selke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se menee suoraan ihon alle. Kuvitus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tekstin maailmaa niin, ett\u00e4 jopa pienet v\u00e4lit ja hiljaiset kohdat saavat merkityksen. T\u00e4m\u00e4 on kirja, jonka toivoisin jokaisen vanhemman lukevan lapselleen, nuorten l\u00f6yt\u00e4v\u00e4n omaksi tarinakaverikseen, ja jonka \u00e4\u00e4relle my\u00f6s aikuisten olisi hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4. Sill\u00e4 me kaikki tarvitsemme lohtua ja ymm\u00e4rryst\u00e4.\u201d<\/p>\n

Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja sen jakaa Suomen Kirjas\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa hyv\u00e4stelee yst\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakastetun Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa -lastenkirjasarjan, jota Kontio ja Elina Warsta<\/strong> ovat tehneet yhdess\u00e4 vuosikymmenen ajan.<\/p>\n

Tomi Kontio (s. 1966) on yksi sukupolvensa arvostetuimmista runoilijoista. H\u00e4n on aiemmin voittanut lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 is\u00e4 sai siivet (Tammi, 2000). H\u00e4nen ja Warstan Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa -sarjan kirjoista Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa (2015) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi ja Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa tapaa kissan (2019) lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian saajaksi.<\/p>\n

\"\"Paavo Teittisen tietokirja Pitk\u00e4 vuoro voitti tietokirjojen Finlandia-palkinnon. Kansi Jenni Noponen.<\/p>\n

Paavo Teittisen<\/strong> Pitk\u00e4 vuoro sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.<\/p>\n

Valitsijana oli toimittaja Antti Kuronen<\/strong>. H\u00e4nen mukaansa taidokkaasti koostettu teos osoittaa, etteiv\u00e4t moderni orjuus ja ihmiskauppa ole marginaali-ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Kurosen perustelut valinnalleen:<\/p>\n

\u201dRiisto on osa yhteiskuntaamme, ja kaiken lis\u00e4ksi yhteiskuntamme rakenteet yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ilmi\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole iloinen kirja, eik\u00e4 kovin toiveikas, mutta se on t\u00e4rke\u00e4 teos. Se ei katso pois.\u201d<\/p>\n

Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Sen jakaa Suomen Kirjas\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen ty\u00f6skentelee Helsingin Sanomissa. Tutkivan journalistin teos on kylm\u00e4\u00e4v\u00e4 selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekev\u00e4t pakkoty\u00f6t\u00e4 muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennusty\u00f6mailla ja metsiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Monika Fagerholmin romaani Eristystila \/ Kapinoivia naisia on voittanut t\u00e4m\u00e4n vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Voittajateoksen valitsija, muusikko Maija Vilkkumaa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":102145,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,32,109],"class_list":{"0":"post-102144","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-suomi","13":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115626222944775634","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102144"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102144\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/102145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}