El\u00e4m\u00e4ni moka -juttusarjassa julkisuudesta tuttu ihminen kertoo nolosta virheest\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 kertaa mokansa paljastaa urheiluselostaja Kimmo Porttila.<\/p>\n
\u201dMokani on kaksiosainen. Elettiin 2000-lukua ja olin ollut alalla vasta muutaman vuoden. Koulussa oli opetettu alan ensimm\u00e4inen s\u00e4\u00e4nt\u00f6: \u00e4l\u00e4 my\u00f6h\u00e4sty suorasta l\u00e4hetyksest\u00e4.<\/p>\n
Juonsin Ylell\u00e4 Urheiluradiota, ja l\u00e4hetyksi\u00e4 oli tietyin v\u00e4liajoin. V\u00e4lill\u00e4 tuli my\u00f6s ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen Urheiluradio esimerkiksi jonkin rallin takia, ett\u00e4 tilanne p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tuli hetki, ett\u00e4 olin vet\u00e4nyt yhden l\u00e4hetyksen ja haahuilin jossain k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Taustalla soi Radio Suomi ja yht\u00e4kki\u00e4 kuulen juonnon, ett\u00e4 seuraavaksi Urheiluradio.<\/p>\n
Se oli painajainen. L\u00e4hdin juoksemaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitkin, ja kun p\u00e4\u00e4sin studioon, juontajat olivat jatkaneet omaa l\u00e4hetyst\u00e4, kun havaitsivat, ett\u00e4 studiossa ei ollut ket\u00e4\u00e4n. Olin missannut oman l\u00e4hetyksen. En ollut katsonut aikataulusta, ett\u00e4 on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4hetys ja jouduin siit\u00e4 tietenkin nuhteluun. Mik\u00e4 oli ihan oikein.<\/p>\n
Ei l\u00e4hetyst\u00e4 saa unohtaa, eik\u00e4 sellaista saisi tapahtua uudestaan.<\/p>\n
Seuraavalla viikolla minulla oli aamuvuoro ja her\u00e4sin himasta. Tajusin, ett\u00e4 oli vain 45 minuuttia siihen, kun aamun ensimm\u00e4inen l\u00e4hetykseni alkaisi.<\/p>\n
Asuin silloin Sipoossa ja ty\u00f6paikka oli Pasilassa.<\/p>\n
Ajattelin, ett\u00e4 jos missaan toisen l\u00e4hetyksen parin p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4\u00e4n, minulla ei ole t\u00f6it\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alalla.<\/p>\n
Hypp\u00e4sin autoon ja laitoin k\u00e4det ristiin, ett\u00e4 liikenne vet\u00e4isi. Se vetikin ihan ok, Koskelantielle asti. Kolme kilometri\u00e4 ennen Pasilaa pamahti ruuhka.<\/p>\n
Hiki alkoi virrata, l\u00e4hetyksen alkuun oli 15 minuuttia. P\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6ri, ett\u00e4 jos olisi kolmen tonnin Cooperin kunnossa, voisin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 auton keskelle t\u00e4h\u00e4n risteyst\u00e4 ja juosta.<\/p>\n
Se oli ihan p\u00f6lj\u00e4\u00e4, yritin etsi\u00e4 ratkaisua ep\u00e4toivoiseen tilanteeseen. Enh\u00e4n voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 autoa keskelle tiet\u00e4 ja l\u00e4hte\u00e4 juoksemaan.<\/p>\n
Liikenne alkoi vet\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sin ajamaan auton l\u00e4helle studiota ja juoksin. Tulkoon parkkisakko jos tulee. Ehdin studioon noin kolme minuuttia ennen l\u00e4hetyksen alkua aivan heng\u00e4styneen\u00e4.<\/p>\n
Ehdin k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nip\u00f6yd\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4hetys olisi teknisesti mahdollista hoitaa. Tietokonetta en ehtinyt k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ja l\u00e4hetys alkoi. En muista, oliko kyseess\u00e4 kolmen vai viiden minuutin l\u00e4hetys, mutta se tuntui puoleltatoista tunnilta.<\/p>\n
Kaikessa paniikissa olin miettinyt, pystynk\u00f6 juoksemaan Cooperin, mutta en tajunnut ett\u00e4 l\u00e4hetys pit\u00e4isi valmistella. Minulla pit\u00e4isi olla jotain uutisia, kun se on urheilu-uutisl\u00e4hetys.<\/p>\n
Muistaakseni toivotin hyv\u00e4t huomenet. T\u00e4ytin sanoilla jotain l\u00e4mpimikseni ja avasin samalla studion televisioita ja sain Teksti-TV:n p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Mahtavaa, sielt\u00e4 saisin uutisia.<\/p>\n
Valitsin NHL-sivun ja rupesin lukemaan tuloksia. Teksti-TV vain vaihtaa alasivuja automaattisesti 30 sekunnin v\u00e4lein. Eli kun olin aloittanut lukemisen, sivu vaihtui johonkin ihan muuhun, miss\u00e4 ei n\u00e4kynyt tuloksia. Piti taas odottaa 30 sekuntia, venytt\u00e4\u00e4 puhetta ja odottaa ett\u00e4 sivu vaihtuu tulossivuun.<\/p>\n
Jotenkin t\u00e4ll\u00e4 tavalla kitkutin l\u00e4hetyksen l\u00e4pi. Saavuin ty\u00f6paikalle kolme minuuttia ennen l\u00e4hetyksen alkua, kun yleens\u00e4 vaaditaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnin valmistelu.<\/p>\n
Helpotuksen tunne oli aika suuri siin\u00e4 vaiheessa, kun tajusin selvinneeni. Kukaan pomo ei huomannut tai tiennyt t\u00e4st\u00e4. Onneksi rikos on jo vanhentunut, niin voin paljastaa sen.<\/p>\n
Tilanne j\u00e4i kummittelemaan. Olin rikkonut alan s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 numero yksi kerran ja meinasin tehd\u00e4 samalla lailla toisen kerran. Triplatarkistin kaikki l\u00e4hetykset, ett\u00e4 olenhan muistanut kaiken. Her\u00e4tyskellojen asettaminen ja varmistelu meni jossain vaiheessa jopa v\u00e4h\u00e4n neuroottisuuden puolelle.<\/p>\n
Edelleen n\u00e4en painajaisia, etten ehdi l\u00e4hetykseen tai kuulen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 nyt on Urheiluradion vuoro ja juoksen loputtomia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 pitkin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ikin\u00e4 studiota.<\/p>\n
Nuorempana sit\u00e4 luuli, ett\u00e4 jos mokaa, niin se vaikuttaa ratkaisevasti el\u00e4m\u00e4n suuntaan. Varsinkin siin\u00e4 hetkess\u00e4 ajatteli ett\u00e4 koko ura ja el\u00e4m\u00e4 on siit\u00e4 kiinni. Ett\u00e4 jos my\u00f6h\u00e4styn, niin se on goodbye.<\/p>\n
Todellisuudessa ihmiset loppujen lopuksi saavat uusia mahdollisuuksia ja pomot ja kaikki ovat paljon armollisempia, mit\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4 luuleekaan.<\/p>\n
Mutta edelleen 20 vuotta mokan j\u00e4lkeen mukana on aina kaksi her\u00e4tyskelloa, jos pit\u00e4\u00e4 her\u00e4t\u00e4 varmasti ajoissa.\u201d<\/p>\n
Kimmo Porttila<\/p>\n
Ylen urheilutoimittaja ja selostaja<\/p>\n
Syntynyt vuonna 1982<\/p>\n