{"id":10222,"date":"2025-08-19T13:12:33","date_gmt":"2025-08-19T13:12:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10222\/"},"modified":"2025-08-19T13:12:33","modified_gmt":"2025-08-19T13:12:33","slug":"empatiakone-yskii-ylioppilaslehti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10222\/","title":{"rendered":"Empatiakone yskii | Ylioppilaslehti"},"content":{"rendered":"<p>\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"663\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/EY1-1000x663.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium wp-post-image\" alt=\"Kuvitus: Aliina Kauranne.\" decoding=\"async\" fetchpriority=\"high\"  \/>\t\t\t<\/p>\n<p><strong>Se oli hirvitt\u00e4v\u00e4 moka.<\/strong> Jo tunneissa internet p\u00f6yristyi. Mauttomuuden huippu. Typerin n\u00e4kem\u00e4ni juttu. Katastrofipornoa. Onko t\u00e4m\u00e4 vitsi? <\/p>\n<p>Oli lokakuu 2017. Facebookin perustaja <strong>Mark Zuckerberg<\/strong> ja yhti\u00f6kollega <strong>Rachel Franklin<\/strong> olivat juuri vierailleet hurrikaani Marian repim\u00e4ss\u00e4 Puerto Ricossa \u2013 istuen Kaliforniassa.<\/p>\n<p>Facebookin videolla seikkailivat Zuckerbergin ja Franklinin avatarit, virtuaalitodellisuuden eli VR:n hahmot. Ne ja vett\u00e4 tulvivan Puerto Ricon saattoi n\u00e4hd\u00e4 uudessa Facebook Spaces -sovelluksessa, jossa muiden k\u00e4ytt\u00e4jien hahmoja voi tavata virtuaalitodellisuudessa VR-lasien avulla.<\/p>\n<p>Ongelma oli, ett\u00e4 hurrikaani oli juuri tappanut kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Zuckerbergin avatar selitti virtuaalitodellisuuden olevan \u201dupeaa\u201d ja \u201dmaagista\u201d. Sen avulla saattoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Puerto Ricoon, jonne oli muuten \u201dilmeisist\u00e4 syist\u00e4 nyt vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Ei auttanut, ett\u00e4 videolla kerrottiin Facebookin ja Punaisen Ristin yhteisest\u00e4 avustusty\u00f6st\u00e4 tuhoalueella. Zuckerberg ja Franklin n\u00e4yttiv\u00e4t Beavisilta ja Buttheadilta inhimillisen h\u00e4d\u00e4n keskell\u00e4.<\/p>\n<p>Syd\u00e4met\u00f6n miljard\u00f6\u00f6ri!<\/p>\n<p>Pian Zuckerberg pyysi anteeksi. H\u00e4n selvensi, ett\u00e4 tarkoitus oli osoittaa, kuinka virtuaalitodellisuus voi lis\u00e4t\u00e4 globaalia ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n<p>Ja ennen kaikkea: empatiaa.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Empatia, kyky asettua<\/strong> toisen asemaan, on nyt muotisana, joka toistuu johtamiskieless\u00e4 tasavallan presidentti <strong>Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> uudenvuodenpuhetta my\u00f6ten. Termi on levinnyt niin rivakasti, ett\u00e4 vuoden alussa viestint\u00e4toimisto N2 Commsin toimitusjohtaja <strong>Jukka Hakala<\/strong> vertasi sit\u00e4 Markkinointi &amp; Mainonta -lehden blogissaan avokadopastaan.<\/p>\n<p>Vuonna 2013 Google tarjosi sanalle empathy 1,6 miljoonaa hakutulosta. Viime vuodelle p\u00e4iv\u00e4ttyj\u00e4 tuloksia on jo 8,4 miljoonaa.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on satoja varauksia tietokirjaan nimelt\u00e4 Empatia \u2013 my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen tiede (2017). Kirjoittajien eli filosofian tutkija <strong>Elisa Aaltolan<\/strong> ja ekologi <strong>Sami Kedon<\/strong> mukaan voisimme empatiakykyj\u00e4 treenaamalla rikkoa yhteiskunnan kuplia.<\/p>\n<p>Innokkain empatian suitsuttaja on kuitenkin internet.<\/p>\n<p>Kymmenen vuotta sitten Facebook vaikutti ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4, jossa todella voi kohdata vanhat koulukaverit. Nyt sosiaalinen media on monen silmiss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kaatopaikka, jossa valetilit trollaavat, ISIS ja uusnatsit rekrytoivat ja naisia uhataan raiskauksella.<\/p>\n<p>Siksi Piilaakson somej\u00e4tit ovat kaivaneet virtuaalilasit esiin. Googlella on omansa, ja Facebook osti VR-yritys Oculuksen muutama vuosi sitten 1,62 miljardilla eurolla.<\/p>\n<p>Lupaus on sama kuin Nokian klassikkoslogan, connecting people. Ajatus on, ett\u00e4 virtuaalilasit p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tunnemme empatiaa asettumalla itselle vieraaseen todellisuuteen. YK on kertonyt pyrkiv\u00e4ns\u00e4 \u201dluomaan empatiaa\u201d ebolasta ja Gazan pommituksista kertovilla VR-sis\u00e4ll\u00f6ill\u00e4. Yhdysvaltalainen toimittaja <strong>Nonny de la Pe\u00f1a<\/strong> teki jo vuonna 2012 VR-journalismin pioneerijutun Hunger in Los Angeles, jossa yleis\u00f6 voi leip\u00e4jonossa seisoessaan todistaa, kuinka diabeteksesta k\u00e4rsiv\u00e4 mies menett\u00e4\u00e4 tajunsa.<\/p>\n<p>N\u00e4ink\u00f6 helposti globaali ymm\u00e4rrys syntyy?<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-17303 lazyload\" alt=\"Kuvitus: Aliina Kauranne.\" width=\"1207\" height=\"1600\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/EY2.jpg\"  data-eio-rwidth=\"1207\" data-eio-rheight=\"1600\"\/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>\u201dS\u00e4 voit liikkua<\/strong> t\u00e4ss\u00e4 kokemuksessa \u2013 muistat vain, ett\u00e4 sulla on piuha kiinni\u201d, kuuluu Teatime Researchin tiedejohtaja <strong>Aleksis Karmen<\/strong> \u00e4\u00e4ni toisesta todellisuudesta.<\/p>\n<p>N\u00e4kym\u00e4 v\u00e4reilee liev\u00e4sti. Kuin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olisi painavat uimalasit. Vieress\u00e4 kohoaa harmaa rakennuksen raato, entinen Stockmann. Taivaalla v\u00e4l\u00e4htelee, r\u00e4j\u00e4hdykset kumisevat. K\u00e4velen kohti Kolmen Sep\u00e4n patsaan raunioita, kunnes turkoosi ristikko ilmestyy n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Todellisuuden rajat tulevat vastaan.<\/p>\n<p>\u201dKun mentiin y\u00f6n\u00e4kym\u00e4\u00e4n, aloit pit\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4 paidan kauluksella. Usein ihmisill\u00e4 alkaa intensiivisiss\u00e4 kohdissa kaula punehtua\u201d, arvioi pipop\u00e4inen Karme.<\/p>\n<p>Nyt kokeiltu Aleppo-Helsinki on VR-yhti\u00f6 Teatime Researchin ja somepalvelu Yle Kioskin viimevuotinen yhteishanke. Arkisen toimistop\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 Pasilassa istuvat Karmen lis\u00e4ksi operatiivinen johtaja <strong>Tommi Teronen<\/strong>, luova johtaja <strong>Noora Heiskanen<\/strong> ja teknologiavastaava <strong>Paavo Happonen<\/strong>.<\/p>\n<p>Ei s\u00e4kkituoleja, ei kokishanoja. Ei p\u00f6hin\u00e4roskaa, kuten Karme sanoo.<\/p>\n<p>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 tulevaisuutta \u2013 my\u00f6s empatian. Aleppo-Helsingiss\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4kaupunkia on pommitettu kuin Syyriaa. Poplaulaja <strong>Isac Elliotin<\/strong> tapaiset julkkikset ovat testanneet kokemusta Kioskin videolla, jolla rapmuusikko Paleface toteaa n\u00e4kym\u00e4n olevan \u201dniin l\u00e4hell\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 helvetti\u00e4 kuin voi ajatella\u201d.<\/p>\n<p>Tuntuu v\u00e4h\u00e4n ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 sanoa, ettei n\u00e4kym\u00e4 ollut ter\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dEi se ikin\u00e4 ole. Puhutaan screen door -efektist\u00e4. N\u00e4iden laitteiden pikseliresoluutio on viel\u00e4 kohtuullisen karkea\u201d, Karme selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4nt\u00e4 kuunnellessa tulee olo, ett\u00e4 VR-teknologia harppoo eteenp\u00e4in p\u00e4ivitt\u00e4in. Parin viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 yritys saa uudet Microsoftin lasit. Taas paremmat kuin aiemmat.<\/p>\n<p>Toistaiseksi virtuaalitodellisuus vaatii kaksi osaa: p\u00e4\u00e4telaitteen ja siihen kytkett\u00e4v\u00e4t VR-lasit. P\u00e4\u00e4te voi olla l\u00e4pp\u00e4rin sijaan \u00e4lypuhelin. Kokemusta voivat tehostaa viel\u00e4 ohjaimet, jotka toimittavat virtuaalitodellisuudessa usein k\u00e4sien virkaa.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 markkinoille tulevat parit virtuaalilasit, jotka toimivat samalla my\u00f6s p\u00e4\u00e4tteen\u00e4, Karme kertoo. K\u00e4siohjainten kanssa t\u00e4llaisen paketin saa halvimmillaan parillasadalla eurolla.<\/p>\n<p>Viimeist\u00e4\u00e4n se voi tarkoittaa vallankumousta.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Monille teknologiaa seuraaville<\/strong> virtuaalitodellisuudesta on tullut vitsi. Se on kuin L\u00e4nsimetro: juuri tuloillaan nurkan takaa, vain muutamaa purkkavirityst\u00e4 vailla.<\/p>\n<p>Idea on vanha. Taidemaalari <strong>Robert Baker<\/strong> rakennutti vuonna 1793 Lontoon Leicester Squarelle ympyr\u00e4n muotoisen rakennuksen, jossa katsojan ymp\u00e4rille venyi 250-neli\u00f6metrinen n\u00e4k\u00f6alateos. Kuvataiteilija <strong>Magnus von Wright<\/strong> piirsi Kaivopuiston seudusta 360-asteisen panoraaman, jonka sis\u00e4ll\u00e4 saattoi hiljattain seisoa my\u00f6s Ateneumin von Wright -n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Jo varhain uskottiin, ett\u00e4 kolmiulotteisuus her\u00e4tt\u00e4isi tunteita. Siksi panoraamaa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotakuvauksiin. Puolan Raclawicessa voi yh\u00e4 ihmetell\u00e4 114 metri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 ja 15 metri\u00e4 korkeaa laajakuvateosta vuodelta 1894. Se kuvaa vuoden 1794 taistelua, jossa paikalliset peittosivat ven\u00e4l\u00e4iset valloittajat alkeellisilla aseilla.<\/p>\n<p>Varsinainen VR-teknologia kehiteltiin Massachusettsin teknillisess\u00e4 korkeakoulussa 1960-luvulla. Pitk\u00e4\u00e4n se avasi mahdollisuuksia l\u00e4hinn\u00e4 n\u00f6rttihassutteluun, kuten katosta riippuviin, painaviin VR-h\u00e4kkyr\u00f6ihin ja Nintendon flopanneisiin Virtual Boy -konsolilaseihin, jotka toimivat paristoilla ja aiheuttivat p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Vuonna 2013 kuitenkin nytk\u00e4hti. Oculus Rift -lasit olivat ensimm\u00e4iset muutaman satasen hintaiset, tavallisille kuluttajille suunnatut VR-lasit.<\/p>\n<p>Viime vuosi oli ensimm\u00e4inen, jolloin VR-laseja myytiin maailmassa vuosinelj\u00e4nneksen aikana yli miljoona.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-17304 lazyload\" alt=\"Kuvitus: Aliina Kauranne.\" width=\"832\" height=\"1077\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/EY3.jpg\"  data-eio-rwidth=\"832\" data-eio-rheight=\"1077\"\/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Aleppo-Helsingiss\u00e4 empatia<\/strong> on ollut koko tuotteen kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4, sanoo Teatime Researchin Noora Heiskanen.<\/p>\n<p>\u201dSen sijaan, ett\u00e4 veisimme sinut jonkun toisen saappaisiin, olemme oikeastaan kaataneet omiin saappaisiisi vett\u00e4\u201d, Aleksis Karme kuvailee.<\/p>\n<p>Seuraavana teemana onkin merenpinnan nousu. Tekeill\u00e4 on Perspectives-sarja, joka vie k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kokemaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset. Ylen lis\u00e4ksi mukaan tavoitellaan useita eurooppalaisia yleisradioyhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Teatime Researchin sivuilla ei tosin puhuta empatian luomisesta, vaan henkil\u00f6kohtaisesta kokemuksesta. Eik\u00f6 empatiaa uskalleta luvata?<\/p>\n<p>\u201dEn n\u00e4kisi sit\u00e4 niin, vaan emme vain halua tuputtaa sit\u00e4\u201d, Karme sanoo.<br \/>\u201dEmpatian kokemus riippuu voimakkaasti ihmisen omista muistoista. Haluaisin kuulla psykologilta, onko se edes mahdollinen kollektiivisena tunteena. Siksi puhumme henkil\u00f6kohtaisesta kokemuksesta\u201d, sanoo Heiskanen.<\/p>\n<p>Puhe kulkeutuu tapaus Zuckerbergiin ja Puerto Ricoon. P\u00e4it\u00e4 puistellaan: se oli v\u00e4h\u00e4n\u2026<\/p>\n<p>\u201dEp\u00e4ilen, onko se mies kykenev\u00e4 empatiaan\u201d, sanoo Paavo Happonen.<\/p>\n<p>\u201dOn ihan aiheellista olla kriittinen, jos empatiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain VR:n markkinointiin\u201d, Teronen sanoo.<\/p>\n<p>Aleppo-Helsingin testaajat ovat yrityksen mukaan enimm\u00e4kseen sanoneet kokemusta \u201dvaikuttavaksi\u201d. Mutta onko se vaikuttanut?<\/p>\n<p>Sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 kunnolla tutkittu. Yritys itse keskittyy teknologiaan. Ja paljon onkin tekeill\u00e4: Teatime Research on p\u00e4\u00e4yhteisty\u00f6kumppani esimerkiksi ensi vuonna avattavassa Musiikkimuseossa, jonka esittelyyn on tehty makupalana jo Cheek-virtuaalikaraoke. Konserttikuvat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n, kun n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n rivittyv\u00e4t Timantit on ikuisia -lyriikat.<\/p>\n<p>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4lleen viides platta kultaa per\u00e4j\u00e4lkeen \/ Kutsu kultasormeks, kuka muukaan vet\u00e4\u00e4 t\u00e4lleen<\/p>\n<p>Jotain tunteita t\u00e4m\u00e4kin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Ainakin yhden asian<\/strong> voi sanoa varmaksi: virtuaalitodellisuus kykenee vaikuttamaan ihmisen mieleen.<\/p>\n<p>Koodari voi taikoa esimerkiksi fobiapotilaan ymp\u00e4rille pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n katon tai luikertelevia k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 \u2013 mit\u00e4 vain, mik\u00e4 saa pulssin villiintym\u00e4\u00e4n. Etenkin lentopelon ja korkean paikan kammon hoidossa tulokset ovat olleet erinomaisia. Kun potilaita altistettiin uudestaan syyskuun 2001 WTC-tornien iskun tapahtumille, havaittiin virtuaaliterapian lievitt\u00e4v\u00e4n traumaper\u00e4isen stressih\u00e4iri\u00f6n oireita. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla virtuaalilaseja testataan nyt nuorisopsykiatriassa sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.<\/p>\n<p>On my\u00f6s helppo kuvitella, ett\u00e4 sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4lle virtuaalikokemus itsest\u00e4 normaalipainoisena voisi olla h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>VR-vaikutusten tutkimus on kuitenkin viel\u00e4 haparoivaa. Kehitysvaiheessa oleva teknologia ja sen ep\u00e4varma k\u00e4ytt\u00f6 vaikuttavat helposti tuloksiin: t\u00e4r\u00e4ht\u00e4v\u00e4 virtuaalimaisema pilaa heti immersion eli mukaan tempautumisen. Piirit taas ovat pienet. Moni VR-tutkija on my\u00f6s itse IT-alan yritt\u00e4j\u00e4, jolloin positiivisia tutkimustuloksia lukee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varauksin.<\/p>\n<p>Stanfordin yliopiston Virtual Human Interaction Labia johtavasta <strong>Jeremy Bailensonista<\/strong> on tullut tutkija, jolle Wiredin ja National Geographicin toimittajat nyt soittelevat. Stanfordissa on testattu esimerkiksi kodittomuussimulaatiota, jossa ihmiset koettavat nukkua bussissa ja pit\u00e4\u00e4 samalla reppuaan silm\u00e4ll\u00e4. Kun koehenkil\u00f6t pistettiin kaatamaan virtuaalipuita, k\u00e4yttiv\u00e4t he testin j\u00e4lkeisell\u00e4 viikolla v\u00e4hemm\u00e4n paperia kuin vertailuryhm\u00e4. Mutta Stanfordissakin ollaan vasta siirtym\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n vaiheeseen: pitk\u00e4aikaiseen tutkimukseen tuhannesta koehenkil\u00f6st\u00e4 ja heid\u00e4n empatiakyvyist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-17305 lazyload\" alt=\"Kuvitus: Aliina Kauranne.\" width=\"831\" height=\"510\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/EY4.jpg\"  data-eio-rwidth=\"831\" data-eio-rheight=\"510\"\/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Television vieress\u00e4 on<\/strong> kuva h\u00e4\u00e4parista. Sein\u00e4ll\u00e4 kuvia roikkuu lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 2013 <strong>Muhammedin<\/strong> vaimo kuoli. Espoossa asuva palestiinalainen taksikuski j\u00e4i pienen tytt\u00e4rens\u00e4 yksinhuoltajaksi. Nyt is\u00e4 ja tyt\u00e4r istuvat kaksin olohuoneessa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 okraa ja hummusta Lyfta-yrityksen Dinnertime 360 -sovelluksen videolla.<\/p>\n<p>\u201dItkemme v\u00e4h\u00e4n, hetken aikaa, ja jatkamme el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, Muhammed, 55, muistelee videolla er\u00e4st\u00e4 haikeaa iltaa.<\/p>\n<p>Syksyn 2015 pakolaiskriisi oli hetki, joka sai Lyftan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n toden teolla mukaan digiempatiaan. Yritt\u00e4j\u00e4pariskunta <strong>Paulina Tervo<\/strong> ja<strong> Serdar Ferit<\/strong> tunsi ilmapiirin kiristyv\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201dSerdar on itse turkkilaista syntyper\u00e4\u00e4. H\u00e4nellekin on k\u00e4ynyt kadulla muutama juttu. Mietimme, mit\u00e4 voisimme tarinankertojina tehd\u00e4 tilanteelle\u201d, Paulina Tervo muistelee.<\/p>\n<p>Syntyi idea virtuaalisista ruokavierailuista tosiel\u00e4m\u00e4n suomalaiskoteihin, kuten Muhammedin olohuoneeseen. <strong>Anni <\/strong>taas on 15-vuotias painonnostaja, jonka kotona sy\u00f6d\u00e4\u00e4n savulohta. Kirkon ulkomaanavulla ty\u00f6skentelev\u00e4 <strong>Habiba <\/strong>puolestaan kokkaa lapsilleen somalialaista lihapataa ja kertoo, kuinka bussissa h\u00e4nen viereens\u00e4 j\u00e4\u00e4 usein tyhj\u00e4 paikka. Kaikissa kodeissa voi vierailla my\u00f6s VR-n\u00e4kym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Illallissovellusta ja muita Lyftan interaktiivisia tarinamaailmoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parikymment\u00e4 suomalais- ja noin 110 brittikoulua. Toimiala on edtechi\u00e4, digioppimista.<\/p>\n<p>Tervo tarjoaa mandariinia ja kertoo, ettei uuden ajan koulussa en\u00e4\u00e4 p\u00e4nt\u00e4t\u00e4, vaan tehd\u00e4\u00e4n oivalluksia. Empatia kuuluu tunnetaitoihin, jotka taas sis\u00e4ltyv\u00e4t uuteen opetussuunnitelmaan. Mutta voiko empatiaa opettaa n\u00e4in?<\/p>\n<p>Sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole tutkittu perusteellisesti. Silti ainakin Tervon usko on luja. <br \/>H\u00e4n heijastaa sein\u00e4lle kuudet kasvot, kaikki Lyftan sovelluksista tuttuja. Sama kuva n\u00e4ytettiin pienen englantilaiskoulun oppilaille. Lapset vastasivat samastuvansa eniten henkil\u00f6ihin 1, 4 ja 6 \u2013 valkoisiin. Sitten he viettiv\u00e4t kymmenen minuuttia jokaisen hahmon kanssa.<\/p>\n<p>\u201dUudessa kyselyss\u00e4 korkeimmat samastumispisteet sai Muhammed.\u201d<\/p>\n<p>Kuopion klassillisessa lukiossa tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4 92 prosenttia sanoi kokevansa, ett\u00e4 Lyftan tarinamaailmat ovat auttaneet heit\u00e4 tuntemaan enemm\u00e4n empatiaa toisia kohtaan. L\u00e4hes yht\u00e4 moni arvioi pystyv\u00e4ns\u00e4 paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri taustoista tulevia ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytti, kuinka helposti ja nopeasti empatiaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 tarinankerronnan avulla\u201d, Tervo sanoo.<\/p>\n<p>Muhammedin tarina on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s n\u00e4kyvi\u00e4 reaktioita.<\/p>\n<p>\u201dTarinan n\u00e4hneist\u00e4 80 prosenttia on itkenyt.\u201d<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Koko virtuaaliempatian ilmi\u00f6<\/strong> on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s vastaliikkeen. \u00c4\u00e4nekk\u00e4impi\u00e4 kriitikkoja on yhdysvaltalainen psykologian professori <strong>Paul Bloom<\/strong>, joka kirjassaan Against Empathy (2016) esitt\u00e4\u00e4 empatian olevan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n huono pohja oikein toimimiselle.<\/p>\n<p>Kun n\u00e4emme kuvan hukkuneesta, Syyrian sotaa paenneesta 3-vuotiaasta <strong>Aylan<\/strong>-pojasta makaamassa turkkilaisella rannalla, saatamme tuntea surua, kiukkua, ep\u00e4toivoa \u2013 ja empatiaa. Saatamme itke\u00e4 ja jatkaa sitten arkisia toimiamme. Syntyneet tunteet eiv\u00e4t Bloomin mukaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 auttaisimme Suomeen saapuneita pakolaisia.<\/p>\n<p>The Atlanticissa helmikuussa 2017 ilmestyneess\u00e4 artikkelissa Bloom s\u00e4tti \u201dnaurettaviksi\u201d yrityksi\u00e4, jotka haluavat luoda virtuaaliempatiaa esimerkiksi pakolaisia kohtaan. Simulaatioihin liittyy muun muassa ajallinen ongelma: muutama minuutti pakolaisleirill\u00e4 ei ole yht\u00e4 ahdistava kuin muutama vuosi.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi empatia riippuu Bloomin mukaan ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4. Saman havaitsi Ylen Prisma Studio -ohjelma pari vuotta sitten. Peliss\u00e4, jossa jaettiin rahaa eri etnist\u00e4 taustaa edustaville hahmoille, valkoiset koehenkil\u00f6t suosivat itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 avatarhahmoja.<\/p>\n<p>Empatian sijaan Bloom tekisi muotia rationaalisesta moraalista: autamme k\u00f6yh\u00e4\u00e4 tai kadulle kaatunutta, koska tied\u00e4mme sen olevan oikein.<\/p>\n<p>Joidenkin mielest\u00e4 virtuaalitodellisuus on ihmisten v\u00e4liselle ymm\u00e4rrykselle suorastaan haitallista.<\/p>\n<p>VR-peleiss\u00e4 naisia on ahdisteltu niin hanakasti, ett\u00e4 Oculus aikoo tehostaa h\u00e4irik\u00f6iden est\u00e4mist\u00e4. Teatime Researchill\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styttiin, kun muutama Aleppo-Helsinki-sovelluksen kokeilija kaipasi virtuaaliasetta, jotta voisi osana el\u00e4myst\u00e4 ammuskella.<\/p>\n<p>Ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 virtuaalitodellisuus kaivaa meist\u00e4 esiin pime\u00e4n puolen, joka jo nyt hotkii teloitus- ja kolarivideoita verkossa: auttamishalun sijaan her\u00e4\u00e4 halu n\u00e4hd\u00e4 aidosti kiiltelevi\u00e4 suolia.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-17306 lazyload\" alt=\"Kuvitus: Aliina Kauranne.\" width=\"643\" height=\"510\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/EY5.jpg\" data-eio-rwidth=\"643\" data-eio-rheight=\"510\"\/><br \/><strong><br \/><\/strong><\/p>\n<p><strong>\u201dOnnistuakseen empatia vaatii<\/strong> kolmea asiaa\u201d, aloittaa <strong>Katri Saarikivi<\/strong> ja nauraa, kun hoksaa itsekin kuulostavansa <strong>Alexander Stubbilta<\/strong>. Ollaan Bulevardin kahvisalongissa, koska aivotutkijan ty\u00f6huoneen avaimet unohtuivat aamulla kotiin.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja Helsingin yliopistolla ty\u00f6skentelev\u00e4 Saarikivi on kysytty puhuja: ty\u00f6hyvinvoinnin messuilla, aamutelevisiossa, Mannerheimin lastensuojeluliiton videolla. H\u00e4n osaa kertoa popul\u00e4\u00e4risti aiheista, joista kaikki haluavat \u00e4lykk\u00e4\u00e4n ty\u00f6n aikakaudella kuulla. Aivoista, vuorovaikutuksesta, keskittymisest\u00e4.<\/p>\n<p>Siisp\u00e4: mit\u00e4 aivoissa tapahtuu, kun siell\u00e4 on empatiaa?<\/p>\n<p>Seuraa luento neuraalisista resonansseista, peilij\u00e4rjestelmist\u00e4 ja mentalisointiverkostoista. Empatia on kokonaisuus, jossa tunteet tarttuvat ihmisten v\u00e4lill\u00e4 ja toisen mielentiloja on mahdollista my\u00f6s tietoisesti kuvitella. Lis\u00e4ksi empaattiset teot, kuten auttaminen aktivoivat aivoissa mielihyv\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 alueita.<\/p>\n<p>Se, ett\u00e4 empatiaa tukee aivoissa n\u00e4in laaja mekanismien kirjo, kertoo Saarikiven mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 taito on ollut evoluutiossa ihmislajin selviytymiselle t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p>Sitten niihin mainittuihin kolmeen pointtiin empatian edellytyksist\u00e4. Ensimm\u00e4inen ehdoista on halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kanssaihmist\u00e4. Toinen ovat aiemmat relevantit kokemukset toisista ihmisist\u00e4. Kolmas edellytys on tarkkaavaisuus ja sen avulla toisesta ihmisest\u00e4 saatava tieto \u2013 kuten ilmeet \u2013 joita vaaditaan tunteiden tarttumiseen ja kokemusten jakamiseen.<\/p>\n<p>Juuri viimeinen kohta k\u00e4rsii digiviestinn\u00e4ss\u00e4 \u2013 ja juuri siihen virtuaalitodellisuus voi Saarikiven mukaan auttaa. Kolmiulotteinen kokemus tarjoaa empatian syntymiselle enemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa kuin chat. Mutta yll\u00e4tt\u00e4en VR saattaa vaikuttaa my\u00f6s kohtaan yksi, motivaatioon.<\/p>\n<p>\u201dJos minulla ei ole motivaatiota ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia ihmisi\u00e4, muuttuuko tilanne, jos kaikilla on samann\u00e4k\u00f6iset avatarit?\u201d<\/p>\n<p>Se on rasismin n\u00e4k\u00f6kulmasta h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 ajatus: ett\u00e4 reaalimaailmassa olevia ihmisten eroavaisuuksia pyritt\u00e4isiin virtuaalitodellisuudessa h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. On Saarikiven mukaan huomattu, ett\u00e4 esimerkiksi tunteet tarttuvat enemm\u00e4n silloin, kun vuorovaikutuksessa olevat ihmiset muistuttavat toisiaan.<\/p>\n<p>Melkoinen miinakentt\u00e4 avautuu, kun aletaan pohtia, kuinka eettist\u00e4 ihonv\u00e4rien, sukupuolten tai vaikka fyysisten vammojen pyyhkiminen pois todellisuuden kartalta olisi.<\/p>\n<p>Mutta Saarikivi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo l\u00e4pp\u00e4rilt\u00e4\u00e4n kuvia erilaisista silm\u00e4pareista. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paniikilta, oikein. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 leikkis\u00e4lt\u00e4, oikein. Testi on Reading the Mind in the Eyes, ja sen on laatinut kehityspsykopatologian professori <strong>Simon Baron-Cohen<\/strong>. (My\u00f6s Boratina tunnetun n\u00e4yttelij\u00e4n <strong>Sacha Baron-Cohenin<\/strong> serkku.)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on yksi tapa kartoittaa ihmisen empatiakykyj\u00e4. Tosin samaan tarkoitukseen on my\u00f6s teknisempi\u00e4 mahdollisuuksia.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Pallop\u00e4isen robotin silm\u00e4t<\/strong> ovat py\u00f6re\u00e4t. Iirikset liikkuvat velmusti silm\u00e4n reunaan asti, kuin piirretyiss\u00e4. Kun robottiavatar leijuu oikealla, my\u00f6s sen \u00e4\u00e4ni kuuluu oikeanpuoleisesta kuulokkeesta.<\/p>\n<p>Oikeasti Fake-yrityksen VR-asiantuntija <strong>Tero Ahlforsilla<\/strong> on pinkki huppari ja septuml\u00e4vistys, ja h\u00e4n on viereisess\u00e4 huoneessa Kruununhaan toimistolla. Pakkasp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toimistolle on saapunut toppahousuineen my\u00f6s Katri Saarikivi, jonka johtamaan tutkimusprojektiin t\u00e4m\u00e4 it-yrityksen sovellus liittyy.<\/p>\n<p>Virtuaalitodellisuudessa olemme ihan muualla: pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n loungessa, jonne voi ilmesty\u00e4 kokousvieraita Abu Dhabista tai Rovaniemelt\u00e4. Lasisein\u00e4n takana n\u00e4kyy pilvihattaraa kuin lentokoneessa.<\/p>\n<p>VR-n\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 omatkin k\u00e4det n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t robotin kourilta, joihin on rakennettu nivelet. Sormella voi piirt\u00e4\u00e4 ilmaan valitulla v\u00e4rill\u00e4 ja sivellinkoolla.<\/p>\n<p>V\u00e4lill\u00e4 Ahlfors katoaa. Se on bugi, tekninen vika prototyypiss\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta eik\u00f6h\u00e4n k\u00e4tell\u00e4 lopuksi!<\/p>\n<p>\u201dJoku pyysi kerran VR-halia\u201d, Ahlfors naurahtaa. H\u00e4n varoittaa, ettei k\u00e4ttelykokemus ole kummoinen. Ojennamme robotin kouria. Ne hipovat jo toisiaan \u2013 ja humahtavat toistensa l\u00e4pi.<\/p>\n<p>VR-lasit vaihtuvat elektrodeihin, jotka Saarikivi kiinnitt\u00e4\u00e4 iholle hammastahnan n\u00e4k\u00f6isell\u00e4 voiteella. Pari otsaan, pari korvien taakse. Piuhat johtavat mittariin, joka on k\u00e4mment\u00e4 pienempi. Tietokoneen n\u00e4yt\u00f6lle ilmestyy punaisia sahaviivoja, aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Saarikiven johtamassa Tekes-projektissa tarkastellaan empatiaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vuorovaikutustilanteissa. On n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 empatia parantaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Siksi tutkitaan my\u00f6s, mitk\u00e4 piirteet virtuaalitodellisuudessa voivat tukea tai est\u00e4\u00e4 empatian syntymist\u00e4.<\/p>\n<p>On jo selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kahden ihmisen on mahdollista olla \u201dsamalla taajuudella\u201d aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yrien tai sykev\u00e4livaihtelun perusteella. T\u00e4llaista biosignaalien synkronoitumista voidaan Saarikiven mukaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 empatiamekanismina.<\/p>\n<p>Tulevassa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kokeessa henkil\u00f6\u00e4 laittaa p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 elektrodimyssyt ett\u00e4 virtuaalilasit. Sitten he ratkaisevat yhdess\u00e4 rakennusteht\u00e4v\u00e4n, jossa kumpikin tarvitsee tietoa, jota vain toisella on. Tutkijoita kiinnostaa, kuinka hyvin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 suoriudutaan, kun aivojen synkroniaa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n esimerkiksi identtisell\u00e4 \u00e4\u00e4nimaisemalla tai vilkkuvilla \u00e4rsykkeill\u00e4. <\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Karu fakta on<\/strong>, ett\u00e4 toistaiseksi mik\u00e4\u00e4n virtuaalitodellisuus ei yll\u00e4 empatiassa kasvokkaisuuden tasolle. Mutta Saarikiven kanssa kokoustava Faken teknologiajohtaja <strong>Juha Ruistola <\/strong>visioi jo maailmaa, jossa fyysinen tilanne j\u00e4\u00e4 toiseksi.<\/p>\n<p>Kuvitellaan parisuhderiitaa, kuvitellaan L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4, kuvitellaan<strong> Trumpia<\/strong>. Jos ihminen hermostuu, olisi rehdeint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 v\u00e4\u00e4ntynyt naama ja kire\u00e4 \u00e4\u00e4ni. Mutta jos halutaan paras mahdollinen lopputulos, voi olla fiksua optimoida virtuaalitodellisuutta sen mukaisesti.<\/p>\n<p>\u201dRiitt\u00e4v\u00e4n \u00e4lyk\u00e4s algoritmi voi tunnistaa, ett\u00e4 maailmanrauha j\u00e4\u00e4 saamatta, jos t\u00e4m\u00e4 ilme tai ele pistet\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Jos faktat pidet\u00e4\u00e4n samoina, voi olla pieni valkoinen valhe, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4vy\u00e4 muutetaan.\u201d<\/p>\n<p>Toisaalta algoritmin pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, milloin my\u00f6s negatiivisten tunteiden v\u00e4litt\u00e4minen on tarpeen. Silloinkin lopputulos j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kysymysmerkiksi, sill\u00e4 kuten aivotutkija Saarikivi sanoo:<\/p>\n<p>\u201dIhmiset ovat niin saakelin monimutkaisia.\u201d<\/p>\n<p>On aika l\u00e4hte\u00e4 toimistolta. Maahanmuuttajataustainen reaalimaailman siivooja putsaa jo \u00e4\u00e4neti paikkoja.<\/p>\n<p>Varmuudella voi sanoa, ett\u00e4 VR-teknologia auttaa kuvittelemaan toisenlaisia todellisuuksia. K\u00e4yty\u00e4\u00e4n virtuaalisesti Puerto Ricossa Mark Zuckerberg matkusti viel\u00e4 Kuun kautta kotiinsa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleis\u00f6lle Beast-koiraansa.<\/p>\n<p>Virtuaalimaailmassa koira oli monta kertaa ihmist\u00e4 suurempi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Se oli hirvitt\u00e4v\u00e4 moka. Jo tunneissa internet p\u00f6yristyi. Mauttomuuden huippu. Typerin n\u00e4kem\u00e4ni juttu. Katastrofipornoa. Onko t\u00e4m\u00e4 vitsi? Oli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":10223,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[88],"tags":[33,31,30,32,91,92,424,422,423],"class_list":{"0":"post-10222","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-virtuaalitodellisuus","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-suomi","12":"tag-technology","13":"tag-teknologia","14":"tag-virtuaalitodellisuus","15":"tag-virtual-reality","16":"tag-vr"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10222"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10222\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}