{"id":10257,"date":"2025-08-19T14:05:33","date_gmt":"2025-08-19T14:05:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10257\/"},"modified":"2025-08-19T14:05:33","modified_gmt":"2025-08-19T14:05:33","slug":"20-vuotta-siita-kun-suomi-internetiin-hurahti-marttojen-palsta-oli-mukava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10257\/","title":{"rendered":"20 vuotta siit\u00e4, kun Suomi internetiin hurahti \u2013 \u201dMarttojen palsta oli mukava\u201d"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on yli 8 vuotta vanha<\/p>\n

Vuoden 1996 lopulla yhdell\u00e4 kotitaloudella kymmenest\u00e4 oli nettiyhteys. Vuoden 2016 lopulla v\u00e4hemm\u00e4n kuin yhdell\u00e4 kymmenest\u00e4 ei ole. <\/p>\n

\"Grafiikka\"<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Timo Kallio \/ Yle Uutisgrafiikka<\/p>\n

28.12.2016 19:06\u2022P\u00e4ivitetty 28.12.2016 19:56<\/p>\n

Joulukuussa 1996 joka viidenness\u00e4 kotitaloudessa oli tietokone. Tyypillinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oli 10-14-vuotias poika, joka pelasi koneella pelej\u00e4. Mutta vasta noin joka kymmenes suomalainen oli netink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Heist\u00e4kin suurin osa tarvitsi tietoverkkoja vain t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Marja-Liisa Viher\u00e4 oli Soneran edelt\u00e4j\u00e4n Telecom Finlandin tulevaisuudentutkijana 20 vuotta sitten. H\u00e4n v\u00e4itteli kansalaisten viestint\u00e4valmiuksista tohtoriksi 1999. Viher\u00e4 uskoo, ett\u00e4 kotiliittymien kova markkinointi oli merkitt\u00e4vin syy, jonka vuoksi suomalaiset innostuivat netist\u00e4 muita aiemmin.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Pankit ja viranomaiset tekiv\u00e4t aluksi nettipalveluita palvelun tehostamiseksi ajattelematta,\u00a0 osaako kukaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4. Ihmiset aika lailla vastustivat sit\u00e4, ett\u00e4 palveluja vied\u00e4\u00e4n nettiin. Aluksi vastustin itsekin, kunnes oli pakko.\u00a0 Ajattelin, ett\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin pakottaa ihmisi\u00e4, Viher\u00e4 sanoo.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset nettipalvelut maistuivat insin\u00f6\u00f6rilt\u00e4 eli keskittyiv\u00e4t vain asiaan ja olivat j\u00e4rjestelm\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. Kotona netin ottivatkin aluksi haltuun 20-30-vuotiaat miehet. Viher\u00e4n tutkimuksissa selvisi tuolloin, ett\u00e4 vaikka naiset tarvitsivat ja k\u00e4yttiv\u00e4t tietokoneohjelmia t\u00f6iss\u00e4, netin k\u00e4ytt\u00f6 ja sen logiikka avautui monille huonosti.<\/p>\n

Mit\u00e4 kaverit edell\u00e4<\/p>\n

Vuonna 1997 internet l\u00f6i Suomessa kunnolla l\u00e4pi. Nelj\u00e4nnesmiljoona kotia hankki vuoden aikana tietokoneen ja 50 000 kotitaloutta modeemin nettiyhteytt\u00e4 varten.\u00a0 Mikrotietokone oli vuoden -97 lopulla jo yli 800 000 kodissa, josta l\u00e4hes 290 000 oli p\u00e4\u00e4sy tiedon uudelle valtatielle.<\/p>\n

Surffaaminen oli kallista ja ep\u00e4varma yhteys p\u00e4tki. Kansan hermo kuitenkin piti hitaudessakin. Kuka netin hankki ei siit\u00e4 luopunut. Tutkija Marja-Liisa Viher\u00e4n mukaan netin l\u00e4pimurtoon tarvittiin liittym\u00e4n, tietokoneen ja k\u00e4ytt\u00f6taidon lis\u00e4ksi my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 motivaatiota. Sit\u00e4 tuli, kun kaveritkin meniv\u00e4t nettiin.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u2013 20 vuotta sitten osa ihmisist\u00e4 ajatteli netti\u00e4 viel\u00e4 yritysmaailman v\u00e4lineen\u00e4. S\u00e4hk\u00f6posti olikin kehitetty liikemaailman tarpeisiin, kunnes sitten tuli IRC ja muita keskustelupalstoja. Esimerkiksi Marttojen palsta oli mukava. Siell\u00e4 naiset keskustelivat pitkin Suomea. Ja omat kaverit k\u00e4viv\u00e4t keskusteluita Vauva-palstalla.<\/p>\n

\"iNet<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Soneran edelt\u00e4j\u00e4 Telecom Finland ilmoitti 23.9.1996 uusivansa iNET Keskuskatunsa ilmeen, jotta internetin k\u00e4ytt\u00f6 olisi entist\u00e4 helpompaa tavalliselle ihmiselle. Yhti\u00f6 ilmoitti, ett\u00e4 k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 olisi jo puoli miljoonaa viikossa. Samalla Tele ilmoitti sulkevansa Trampoliini-hakupalvelunsa. Syyksi ilmoitettiin, ett\u00e4 \u201dviimeisen vuoden aikana on syntynyt hyvi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 hakupalveluja.\u201d Kuva: Sonera<\/p>\n

Kun vuoden 1997 lopulla nettiyhteys oli 12 prosentilla, l\u00f6ytyi videonauhuri sent\u00e4\u00e4n viel\u00e4 70 prosentista eli 1,6 miljoonasta kodista. Mutta nettiin mentiin muualla, jos kotona ei ollut.<\/p>\n

Vuoden 1999 lopulla kolmannes suomalaisista kertoi k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 netti\u00e4 edes jossain eli joko t\u00f6iss\u00e4, kotona tai vaikkapa kirjastossa. Vuotta my\u00f6hemmin jo 60 prosenttia p\u00e4\u00e4si jostain verkkoon.<\/p>\n

Kuka nyt netist\u00e4 kuvia haluaisi katsella<\/p>\n

Katkeileva minuuttihinnoiteltu modeemiyhteys vaihtui vuosituhannen vaihtuessa ISDN-yhteydeksi. Pian senkin korvasivat entist\u00e4 nopeammat ADSL-liittym\u00e4t.<\/p>\n

Hein\u00e4kuussa 2000 jo joka toisessa suomalaiskodissa oli tietokone ja oma nettiliittym\u00e4 oli enemm\u00e4n kuin joka kolmannella kotitaloudella. Vuonna 2005 oli 54 prosentilla kotitalouksista nettiyhteys. Vuonna 2015 nettiyhteys oli liikkuvat laajakaistat mukaan lukien jo 91 prosentilla.<\/p>\n

Soneralta 2008 el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt tutkija Marja-Liisa Viher\u00e4 oli vuonna 1990 kolmen kuukauden ty\u00f6komennuksella Englannissa tutkailemassa puhelinyhti\u00f6 British Telecomia. H\u00e4n halusi huoneeseensa lankayhteyden s\u00e4hk\u00f6postin l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 varten. Britit olivat aivan ihmeiss\u00e4\u00e4n.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u2013 Silloin s\u00e4hk\u00f6postia Suomeen l\u00e4hett\u00e4ess\u00e4ni ajattelin, ett\u00e4 n\u00e4in tulevat kohta kaikki tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s Suomessa k\u00e4ytiin keskusteluita, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 Telen l\u00e4hte\u00e4 nettibisnekseen mukaan. Monet toivoivat keskittymist\u00e4 puhelujen lis\u00e4ksi telefaksiin. Marja-Liisa Viher\u00e4 tiesi varmuudella netin ly\u00f6v\u00e4n kaikilla ja kaikkialla l\u00e4pi vasta, kun ensimm\u00e4iset modeemilla varustetut k\u00e4nnyk\u00e4t tulivat myyntiin.\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u2013 Vuonna 2001 tulevaisuudentutkijat olivat Romaniassa. L\u00e4hetimme Communicatorilla matkakuvia Suomeen. Suomessa ne siirrettiin l\u00e4hes reaaliaikaisesti nettiin. Sanoin silloin, ett\u00e4 kuvat viel\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t netin ja ett\u00e4 tehk\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Mutta eiv\u00e4th\u00e4n ne uskoneet, Viher\u00e4 muistelee.<\/p>\n

L\u00e4hteet: Tilastokeskus, Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta 2000, Sonera<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 8 vuotta vanha Vuoden 1996 lopulla yhdell\u00e4 kotitaloudella kymmenest\u00e4 oli nettiyhteys. Vuoden 2016 lopulla v\u00e4hemm\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":10258,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[87],"tags":[33,31,30,148,675,2011,2441,4689,633,4687,4690,32,91,548,92,2466,3261,1072,2500,4688,4285],"class_list":{"0":"post-10257","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-internet","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-internet","12":"tag-internet-ja-muut-tietoverkot","13":"tag-internet-yhteys","14":"tag-internetliittymat","15":"tag-kotitaloudet","16":"tag-mobiiliteknologia","17":"tag-modeemit","18":"tag-sonera","19":"tag-suomi","20":"tag-technology","21":"tag-tekniikka","22":"tag-teknologia","23":"tag-tietokoneet","24":"tag-tietoliikennelaitteet","25":"tag-tietotekniikka","26":"tag-tulevaisuudentutkimus","27":"tag-uusmedia","28":"tag-webbisurffaus"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10257"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10257\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}