{"id":102736,"date":"2025-11-28T22:42:10","date_gmt":"2025-11-28T22:42:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102736\/"},"modified":"2025-11-28T22:42:10","modified_gmt":"2025-11-28T22:42:10","slug":"janne-riihelainen-ukrainassa-pitaa-tavoitella-rauhaa-vaikka-tulisi-hoynaytetyksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102736\/","title":{"rendered":"Janne Riihel\u00e4inen: Ukrainassa pit\u00e4\u00e4 tavoitella rauhaa, vaikka tulisi h\u00f6yn\u00e4ytetyksi"},"content":{"rendered":"<p>Hieman varttuneempi v\u00e4ki muistaa Tenavat-sarjakuvien toistuvan <a href=\"https:\/\/schulzmuseum.org\/timeline\/1922-1925-football\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">kohtauksen<\/a>, jossa Tellu pit\u00e4\u00e4 amerikkalaista jalkapalloa pystyss\u00e4 maassa ja houkuttelee Jaska Jokusta potkaisemaan sit\u00e4.<\/p>\n<p>Kun Jaska suostuu ja potkaisee, Tellu tempaisee lupauksistaan huolimatta pallon syrj\u00e4\u00e4n, ja potkaisija lent\u00e4\u00e4 nolosti nurin.<\/p>\n<p>Viimeiset runsaat kymmenen vuotta <strong>Vladimir Putin<\/strong> on pit\u00e4nyt pallona rauhaa Ukrainassa ja kerta kerran j\u00e4lkeen houkutellut demokraattisia maita yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n pallon potkaisemista.<\/p>\n<p>Joka kerta pallo on vet\u00e4isty edest\u00e4 pois ja potkaisijaa n\u00f6yryytetty uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n<p><strong>N\u00c4IN K\u00c4VI<\/strong> vuosikymmen sitten niin sanotussa Minskin <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-12321826\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">prosessissakin<\/a>. Se oli Valko-Ven\u00e4j\u00e4n is\u00e4nn\u00f6im\u00e4 hanke, jossa Krimin valtauksesta alkaneiden It\u00e4-Ukrainan taisteluiden lopettamista yritti ensin niin sanottu kontaktiryhm\u00e4.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 muodostui Ukrainasta, ETYJist\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja ep\u00e4virallisista ven\u00e4l\u00e4istettyjen mielikuvitustasavaltojen edustajista. Se sai aikaan ensimm\u00e4isen Minsk-sopimuksen, jota tosin ei toteuttanut kukaan.<\/p>\n<p>Minsk II puolestaan oli niin sanotun Normandia-ryhm\u00e4n aikaansaannos ja siin\u00e4 olivat mukana takuuv\u00e4ken\u00e4 my\u00f6s Saksan ja Ranskan johtajat.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/p>\n<p>Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel<\/strong> ja Ranskan presidentit <strong>Francois Hollande<\/strong> ja <strong>Emmanuel Macron<\/strong> vuorollaan meniv\u00e4t tuhannen mutkalle yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n neuvotella toimivaa rauhaa.<\/p>\n<p>He varmasti tiesiv\u00e4t, ettei Putin oikeasti pyrkinyt tuolloin rauhaan, vaan Ukrainan alistamiseen. Mutta silti heill\u00e4 ei ollut varaa olla yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p><strong>KANNATTAA<\/strong> huomata, miten Ven\u00e4j\u00e4 ei Minsk-prosessien aikana edes tunnustanut olevansa sodan osapuoli ja mahdollistaja, vaan se oli mukana neuvotteluissa tarkkailijana ja \u201dsovittelijana\u201d.<\/p>\n<p>Minskin sopimuksissa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ei mainita nimelt\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 asemoitumisellaan se pakotti mukana olleet maat hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n valheelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat koko tilanteeseen.<\/p>\n<p>Minskin prosessissa tulivat n\u00e4kyviin Ven\u00e4j\u00e4n tyylin peruselementit: pyrkimys pakottaa sotilaallisesti toinen osapuoli hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n ehdot, r\u00f6yhkeys valheissa ja vaatimuksissa sek\u00e4 haluttomuus omiin my\u00f6nnytyksiin.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 rikkoo huoletta sopimuksia, jos omat edut sit\u00e4 vaativat.<\/p>\n<p><strong>SAMAAN TAPAAN<\/strong> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 pian Ukraina-hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeiset Istanbul-<a href=\"https:\/\/www.verkkouutiset.fi\/a\/nain-lahella-ukrainan-rauha-oli-neuvotteluissa-2022-mita-todella-tapahtui\/#327561c5\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">neuvottelut<\/a> Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan v\u00e4lill\u00e4 sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kovia vaatimuksia Ukrainalle.<\/p>\n<p>Neuvottelut kariutuivat paitsi vaatimusten kovuuteen, my\u00f6s ukrainalaissiviileille tehdyn But\u0161an veril\u00f6ylyn paljastumiseen.<\/p>\n<p>Mutta rauhanneuvotteluja ei miss\u00e4\u00e4n konfliktissa ratkaista osapuolten moraalin tai oikeudenmukaisuuden mukaan.<\/p>\n<p>Rauha syntyy siin\u00e4 vaiheessa, kun molemmille osapuolelle sodan jatkaminen on huonompi vaihtoehto. Mit\u00e4 kohtalokkaampana sodan jatkumista pidet\u00e4\u00e4n itselle, sit\u00e4 ankarampiin ehtoihin ollaan valmiita.<\/p>\n<p>Hieman, ja vain hieman, k\u00e4rjist\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 ainoa my\u00f6nnytys, mihin Ven\u00e4j\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 viestinyt olevansa valmis, on sotimisen lopettaminen. Heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan se toki on vastaantuloa.<\/p>\n<p>He kun ilmeisesti uskovat voivansa edelleen saavuttaa tavoitteensa asevoimin, tai ainakin haluavat antaa sellaisen mielikuvan.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n uskon mahdollistaa se, ettei ven\u00e4l\u00e4isille heid\u00e4n valtavilla miestappioillaan ole v\u00e4li\u00e4. Samoin maan hallinto hyv\u00e4ksyy, ett\u00e4 kansantalous ajautuu sodan takia pitk\u00e4aikaiseen ahdinkoon. My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntynyt riippuvuus Kiinasta on osa sodan jatkamisen hintaa.<\/p>\n<p><strong>KREMLIN N\u00c4K\u00d6KULMASTA<\/strong> neuvotteluissa kyse ei kuitenkaan ole vain Kiovan taivuttamisesta Ven\u00e4j\u00e4lle edulliseen rauhaan.<\/p>\n<p>My\u00f6s l\u00e4nteen kohdistuu kovia vaatimuksia. Pelkist\u00e4en voisi sanoa, ett\u00e4 Kreml haluaa, ettei Ven\u00e4j\u00e4lle tule t\u00e4st\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssodasta h\u00e4vityksineen ja sotarikoksineen mit\u00e4\u00e4n j\u00e4lkiseurauksia.<\/p>\n<p>Aiemmin t\u00e4llainen rauha ei ollut mahdollisuuksien rajoissa. Vaikka demokraattisilla mailla on ollut koko ajan kova halu yritt\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 rauhaa Eurooppaan, t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 aselepoa ei ole kuitenkaan ajettu Ukrainan yli. Nyt <strong>Donald Trump<\/strong> toimii n\u00e4in, hy\u00f6kk\u00e4yksen uhria kuuntelematta.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 mallia mahdollistaa my\u00f6s Ukrainan monin tavoin vaikea tilanne sotav\u00e4symyksen, miespulan ja <a href=\"https:\/\/demokraatti.fi\/mediatiedot-zelenskyin-korruptiotutkinnassa-ollut-kansliapaallikko-andri-jermak-erosi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">presidentinkansliaankin<\/a> ylt\u00e4neen korruptioskandaalien keskell\u00e4. Toisaalta jos Ven\u00e4j\u00e4 on aidosti valmis pysyv\u00e4\u00e4n rauhaan, sen luulisi olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 romahtamispisteess\u00e4.<\/p>\n<p>Ik\u00e4v\u00e4n mahdollista on se, ett\u00e4 sotiminen loppuu vain jommankumman osapuolen romahdukseen.<\/p>\n<p><strong>DONALD TRUMPIA<\/strong> ei n\u00e4yt\u00e4 haittaavan, vaikka rauhanteko johtaisi rajojen ep\u00e4reiluun siirtelyyn, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n palkitsemiseen ja Euroopan turvallisuuden heikentymiseen.<\/p>\n<p>Trump on omista syist\u00e4\u00e4n myym\u00e4ss\u00e4 Ukrainaa Putinille. Jos Eurooppa asettuu vastahankaan, Nato voi romahtaa. Jos Eurooppa alistuu, Kreml on voittanut silloinkin.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n aiemman sopimusk\u00e4ytt\u00e4ytymisen perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n sopimus ei ole Ven\u00e4j\u00e4lle konfliktin p\u00e4\u00e4tepiste, vaan vain tauko ennen seuraavaa vaatimusta.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tilanne tarkoittaa, ett\u00e4 Putin pitelee j\u00e4lleen rauhan palloa ja houkuttelee eurooppalaisia demokratioita potkaisemaan.<\/p>\n<p>Ja n\u00e4m\u00e4 yritt\u00e4v\u00e4t, koska se on oikein ja n\u00e4in demokratioiden pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Mutta hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti pallo vet\u00e4ist\u00e4\u00e4n taas edest\u00e4mme pois.<\/p>\n<p>Mutta se on pallon pitelij\u00e4n, ei reilun pelaajan h\u00e4pe\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hieman varttuneempi v\u00e4ki muistaa Tenavat-sarjakuvien toistuvan kohtauksen, jossa Tellu pit\u00e4\u00e4 amerikkalaista jalkapalloa pystyss\u00e4 maassa ja houkuttelee Jaska Jokusta&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":102737,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-102736","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115629742099406391","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102736"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102736\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/102737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}