{"id":102939,"date":"2025-11-29T07:01:10","date_gmt":"2025-11-29T07:01:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102939\/"},"modified":"2025-11-29T07:01:10","modified_gmt":"2025-11-29T07:01:10","slug":"mista-rahat-aseisiin-koti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/102939\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 rahat aseisiin? – Koti"},"content":{"rendered":"

\"Ostetaanko<\/a><\/p>\n

Ostetaanko aseita vai hoivaa? Rahat puolustusmenoihin eiv\u00e4t tule tyhj\u00e4st\u00e4.\u00a0Kuva: Timo Filpus<\/p>\n

Euroopassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aseostoista tehd\u00e4\u00e4n kiireell\u00e4, koska Ven\u00e4j\u00e4n uhka kasvaa. Kiireess\u00e4 tehdyt virheet kostautuvat. <\/p>\n

M\u00fcnchen<\/a><\/p>\n

Rahaa on. T\u00e4st\u00e4 Helsingin S\u00e4\u00e4tytalon fl\u00e4ppitaululle vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa raapustetusta lauseesta paisutettiin Suomessa poliittinen legenda.<\/p>\n

Sen tekij\u00e4noikeudet ty\u00f6nnettiin ensin puoliv\u00e4kisin ex-p\u00e4\u00e4ministeri Antti Rinteelle<\/strong> (sd.). Todellisuudessa asialla olivat hallitusneuvotteluihin osallistuneet keskustalaiset, jotka h\u00e4mm\u00e4steliv\u00e4t neuvotteluiden henke\u00e4.<\/p>\n

\u201dHallitus voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 rahaa sek\u00e4 pysyviin menolis\u00e4yksiin ett\u00e4 investointiluonteisiin menoihin\u201d, Rinne linjasi S\u00e4\u00e4tytalolla 21. toukokuuta 2019.<\/p>\n

Naton eurooppalaiset j\u00e4senmaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vuosittain puolustukseen 300 miljardia euroa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Sama henki leijuu nyt koko Euroopan yll\u00e4. Rahaa on, ja se on luvattu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aseisiin, asej\u00e4rjestelmiin ja armeijoiden vahvistamiseen.<\/p>\n

Koska Ven\u00e4j\u00e4 uhkaa eik\u00e4 Yhdysvaltojen tukeen voi luottaa, Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan suoraan asevoimiin liittyv\u00e4t puolustusmenonsa nykyisest\u00e4 noin kahdesta prosentista 3,5 prosenttiin kansantuotteesta. Sen lis\u00e4ksi 1,5 prosenttia kansantuotteesta kohdennetaan ei-sotilaallisiin turvallisuusmenoihin.<\/p>\n

Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puolentoista prosenttiyksik\u00f6n kasvu tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Naton eurooppalaiset j\u00e4senmaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vuosittain puolustukseen l\u00e4hes 300 miljardia euroa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Saksa yksin suunnittelee k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sotilasmenoihin seuraavan viiden vuoden aikana 650 miljardia euroa, tuplasti sen mit\u00e4 edelt\u00e4neiden viiden vuoden aikana.<\/p>\n

\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n panostetaan eurooppalaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sit\u00e4 enemm\u00e4n saadaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin talouskasvua.\u201d <\/p>\n

P\u00e4ivi Puonti, ETLA<\/p>\n

Eik\u00f6 kaikki t\u00e4m\u00e4 ole v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 poikkeuksellisen j\u00e4re\u00e4 piristysruiske koko Euroopan taloudelle? Onko luvassa suoranainen sotatalousihme?<\/p>\n

\u201dTodenn\u00e4k\u00f6isesti ei\u201d, Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen ennustep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 P\u00e4ivi Puonti<\/strong> kuittaa.<\/p>\n

\u201dSeuraavan viiden vuoden aikana voidaan parhaassa tapauksessa saada 1,5 prosenttiyksik\u00f6n elvytt\u00e4v\u00e4 kertaluonteinen lis\u00e4ys kansantuotteeseen.\u201d<\/p>\n

Euroopan varustautumisen talousvaikutuksiin erikoistunut Bruegel-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Guntram Wolff <\/strong>on Puonnin kanssa samoilla linjoilla.<\/p>\n

\u201dKasvuimpulssi tulee, mutta kerrannaisvaikutus j\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti alle yhden\u201d, Wolff painottaa MT:lle.<\/p>\n

Wolff viittaa Mannheimin yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan valtion puolustusmenoihin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n yhden euron kasvuvaikutus kutistuu noin puolikkaaksi. Investoinnit koulutukseen, rautateihin tai hoitolaitoksiin sit\u00e4 vastoin voivat tuottaa taloudellista hyv\u00e4\u00e4 jopa kaksin- tai kolminkertaisesti.<\/p>\n

Uusia panssarivaunuja ei tarvitse tuottaa samaa vauhtia kuin henkil\u00f6autoja.<\/p>\n

Arvopaperimarkkinoilla usko puolustusteollisuuteen on silti kova. Saksalaisen panssarivaunuja, tykkej\u00e4 ja ammuksia valmistavan Rheinmetallin osakekurssin nousu on viime vuosina ollut hurjaa. <\/p>\n

Puolustusteollisuudesta ei kuitenkaan ole esimerkiksi kompuroivan autoteollisuuden korvaajaksi. Uusia panssarivaunuja ei rauhan aikana tarvitse tuottaa l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n samaa vauhtia kuin henkil\u00f6autoja.<\/p>\n

Saksassa siviiliajoneuvoja tuottavia teollisuuslaitoksia muutetaan jo palvelemaan puolustusteollisuutta. Se kiihdytt\u00e4\u00e4 puheita sotatalousihmeest\u00e4, mutta muutoksen toteuttaminen ei ole helppoa eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6llisyysvaikutukset nouse toivottuihin lukemiin. <\/p>\n

Wolff ja Puonti korostavat kuitenkin, ett\u00e4 puolustusmenojen kasvattamisella voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4kin vaikutuksia yleistalouteen, jos rahat suunnataan oikein. Suuntaamisessa ollaan kuitenkin tekem\u00e4ss\u00e4 ratkaisevia virheit\u00e4.<\/p>\n

\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n panostetaan eurooppalaiseen korkeaan teknologiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, josta on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s muulle taloudelle, sit\u00e4 enemm\u00e4n saadaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin talouskasvua\u201d, Puonti sanoo.<\/p>\n

\u201dEuroopassa el\u00e4\u00e4 liian vahvana uskomus, ett\u00e4 vain Yhdysvalloista saadaan tehokasta modernia aseistusta.\u201d<\/p>\n

Guntram Wolff<\/p>\n

Wolffin mukaan juuri t\u00e4t\u00e4 Saksa ei tee. Iso osa rahoista valuu Euroopan ulkopuolelle. <\/p>\n

\u201dEuroopassa el\u00e4\u00e4 liian vahvana uskomus, ett\u00e4 vain Yhdysvalloista saadaan tehokasta modernia aseistusta\u201d, Wolff tuhahtaa. <\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa esimerkiksi amerikkalaisia Patriot-ilmatorjuntaj\u00e4rjestelmi\u00e4 ei olisi pakko ostaa, koska ranskalais-italialainen Mamba (SAMP\/T) ajaa saman asian. <\/p>\n

\u201dOsaamista Euroopasta kyll\u00e4 l\u00f6ytyy\u201d, Wolff vakuuttaa.<\/p>\n

Tuotantokapasiteetti on suurempi ongelma. Omaa eurooppalaista pit\u00e4isi ostaa, mutta tuotantoa ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 uutta synny riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti kasvaneen kysynn\u00e4n tyydytt\u00e4miseksi. Se nostaa hinnat pilviin. Vaikka rahaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon, puolustuksen vahvistaminen j\u00e4\u00e4 puolitiehen.<\/p>\n

P\u00e4ivi Puonti arvostelee erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 puolustukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 raham\u00e4\u00e4r\u00e4 ly\u00f6tiin lukkoon ennen kuin yhteiseurooppalaiset tarpeet oli m\u00e4\u00e4ritelty. <\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 johtaa helposti siihen, ett\u00e4 resursseja ei k\u00e4ytet\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla.\u201d<\/p>\n

Vaarana on, etteiv\u00e4t pienet ja keskisuuret yritykset eri puolilta Eurooppaa p\u00e4\u00e4se mukaan arvoketjuihin. Tilaukset keskittyv\u00e4t suurten maiden suurille toimijoille, eik\u00e4 eurooppalaista osaamista ja vapaana olevaa kapasiteettia hy\u00f6dynnet\u00e4.<\/p>\n

Vaarana on, etteiv\u00e4t pienet ja keskisuuret yritykset eri puolilta Eurooppaa p\u00e4\u00e4se mukaan arvoketjuihin.<\/p>\n

Suuret maat ja niiden suuret toimijat my\u00f6s ajavat huoltovarmuuden nimiss\u00e4 omaa etuaan, kun investointeja tehd\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Saksa on ostamassa suomalaiselta Patrialta viidell\u00e4 miljardilla panssariajoneuvoja. Ne valmistetaan kuitenkin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Saksassa. Ty\u00f6llisyysvaikutuksen kuittaa ostaja.<\/p>\n

Guntram Wolff painottaa, ett\u00e4 jos puolustusinvestoinneista havitellaan mahdollisimman suurta hy\u00f6ty\u00e4, Eurooppaan pit\u00e4\u00e4 luoda puolustusteollinen yhteismarkkina. EU:ssa sellaista ei ole, koska vastuu puolustuksesta on yksiselitteisesti j\u00e4senmailla.<\/p>\n

\u201dUkrainaa tukevan halukkaiden koalition pit\u00e4isi rakentaa se, ja mukaan pit\u00e4isi saada Britannia, Norja ja Sveitsi. Valitettavasti Saksa ja Ranska haraavat vastaan\u201d, Wolff toteaa. <\/p>\n

\"Suomalainen<\/a><\/p>\n

Suomalainen Patria on toimittamassa Saksan puolustusvoimille 3 500 panssariajoneuvoa.\u00a0Kuva: Patria<\/p>\n

\u201dSe, ett\u00e4 Euroopassa suunniteltuja ja valmistettuja j\u00e4rjestelmi\u00e4 saadaan myyty\u00e4 Euroopan sis\u00e4ll\u00e4, on referenssi vientimarkkinoille. Sielt\u00e4 sit\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ja kasvua on sitten haettavissa\u201d, Puonti sanoo.<\/p>\n

Massiivisten puolustuspanostusten riski, ehk\u00e4 jopa suurin riski, liittyy h\u00e4nen mukaansa rahoitukseen. <\/p>\n

\u201dPuolustusmenojen nostaminen tietylle tasolle pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ottamalla lis\u00e4\u00e4 velkaa. Veroja kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 potentiaaliset hy\u00f6dyt tapetaan kokonaan. Verotus on rahoituskeino sitten, kun on p\u00e4\u00e4sty tavoitetasoon.\u201d<\/p>\n

Hoivapaikkojen karsiminen asehankintojen vuoksi on poliittisesti tulenarka kysymys.<\/p>\n

Kaikilla mailla ei kuitenkin ole varaa velkaantua. Suomi kuuluu t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 t\u00e4h\u00e4n joukkoon yhdess\u00e4 Ranskan ja Italian kanssa. <\/p>\n

\u201dSaksalla puolestaan on pelivaraa aikaisempien s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ansiosta\u201d, Puonti muistuttaa.<\/p>\n

Muiden maiden, my\u00f6s Suomen, on h\u00e4nen mukaansa leikattava niit\u00e4 menoja, joihin on t\u00e4h\u00e4n asti k\u00e4ytetty velkarahaa. <\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on sosiaali- ja terveysmenoista. <\/p>\n

Esimerkiksi hoivapaikkojen karsiminen asehankintojen vuoksi on poliittisesti tulenarka kysymys. Helposti k\u00e4y niin, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 lepytell\u00e4\u00e4n maksamalla muita pysyvi\u00e4 menoja puolustukseen korvamerkityill\u00e4 velkaeuroilla. <\/p>\n

\u201dPoliitikot ovat luoneet itselleen pelivaran, jota pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ei pit\u00e4isi edes olla. Houkutus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 on suuri, ja sit\u00e4 Saksassa nyt my\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. T\u00e4llainen politiikka on katastrofi\u201d, Guntram Wolff varoittaa.<\/p>\n

\"Italian<\/a><\/p>\n

Italian p\u00e4\u00e4ministeri Giorgia Meloni (edess\u00e4) on ker\u00e4nnyt kiitosta Ukrainan tukijana. Italian omia puolustusmenoja Meloni yritt\u00e4\u00e4 ujuttaa kyseenalaisiin kohteisiin. \u00a0Kuva: SIERAKOWSKI FREDERIC<\/p>\n

Pahimmassa tapauksessa v\u00e4\u00e4riin tarkoituksiin t\u00e4rv\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s puolustusmenoihin jyvitett\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiseurooppalaista velkaa, jota muiden muassa Suomi on kuittaamassa miljardin verran. <\/p>\n

V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kyseenalaista koko euroalueen kannalta on se, ett\u00e4 ylivelkaantuneet j\u00e4senmaat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t panostavansa puolustukseen mutta todellisuudessa velkaantuvat lis\u00e4\u00e4 muista syist\u00e4. <\/p>\n

EU sallii alij\u00e4\u00e4mien kasvattamisen, jos kyse on kasvavista puolustusmenoista. Suomi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jo t\u00e4t\u00e4 poikkeusta. <\/p>\n

Italia yritt\u00e4\u00e4 luokitella mantereelta Sisilian Messinaan viev\u00e4n 13,5 miljardia euroa maksavan sillan puolustusmenoksi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen EU:n alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettelyn. <\/p>\n

Jos Italia saa tahtonsa l\u00e4pi, Messinan sillasta voi tulla yhdenlainen sotatalousihme.<\/p>\n

Jos Italia saa tahtonsa l\u00e4pi, Messinan sillasta voi tulla yhdenlainen sotatalousihme. Sill\u00e4 voi olla positiivinen vaikutus Italian talouteen, mutta koko Euroopan puolustusta vahvistavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 se tuskin edist\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Pikemminkin se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhat ep\u00e4ilyt siit\u00e4, ett\u00e4 yhteinen velka on huono tapa rahoittaa yhteisi\u00e4 EU-hankkeita. Aina, kun Euroopassa on l\u00e4hdetty torjumaan kriisej\u00e4 siin\u00e4 hengess\u00e4, ett\u00e4 rahaa on, seuraukset ovat olleet huonoja.<\/p>\n

\u201dSilloin on kaivettu naftaliinista n\u00e4it\u00e4 vanhoja, toteutumattomia hankkeita\u201d, Puonti muistuttaa.<\/p>\n

Jos sama toistuu nyt puolustusmenojen kanssa, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin seuraukset voivat olla kohtalokkaita sek\u00e4 puolustuksen ett\u00e4 talouden kannalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ostetaanko aseita vai hoivaa? Rahat puolustusmenoihin eiv\u00e4t tule tyhj\u00e4st\u00e4.\u00a0Kuva: Timo Filpus Euroopassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aseostoista tehd\u00e4\u00e4n kiireell\u00e4, koska Ven\u00e4j\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":102940,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-102939","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115631704353471966","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102939"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102939\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/102940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}