{"id":103033,"date":"2025-11-29T09:18:13","date_gmt":"2025-11-29T09:18:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103033\/"},"modified":"2025-11-29T09:18:13","modified_gmt":"2025-11-29T09:18:13","slug":"taistelu-arktisesta-alueesta-heijastuu-suomeen-ulkoministerilta-uusi-linjaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103033\/","title":{"rendered":"Taistelu arktisesta alueesta heijastuu Suomeen \u2013ulkoministerilt\u00e4 uusi linjaus"},"content":{"rendered":"

Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n tiivistyv\u00e4 yhteisty\u00f6 lis\u00e4\u00e4 arktisen alueen j\u00e4nnitteit\u00e4.<\/p>\n

25.11. 10:00<\/p>\n

Arktinen alue on noussut yhdeksi suurvaltakilpailun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Yh\u00e4 useampi valtio haluaa lis\u00e4t\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloaan Arktiksella alueen kriittisten luonnonvarojen ja uusien merireittien vuoksi.<\/p>\n

Suomen pitk\u00e4aikainen tavoite on rauhanomainen arktinen alue.<\/p>\n

\u2013 Uudessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sek\u00e4 taloudellisten ett\u00e4 sotilaallisten j\u00e4nnitteiden kasvuun, kirjoittaa ulkoministeri Elina Valtonen<\/a> (kok) esipuheessa.<\/p>\n

Ulkoministerin linjaus Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta julkaistaan tiistaina.<\/p>\n

Linjauksen mukaan kilpajuoksu arktiselle alueelle avaa my\u00f6s uusia mahdollisuuksia Suomelle.<\/p>\n

Suomi aikoo ottaa jatkossa aiempaa isompaa roolia arktisella alueella.<\/p>\n

\u2013 Kylmiin olosuhteisiin ja Arktikseen liittyv\u00e4 osaamisemme on johtavaa koko maailmassa.<\/p>\n

\"\u2013<\/p>\n

\u2013 Uudessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sek\u00e4 taloudellisten ett\u00e4 sotilaallisten j\u00e4nnitteiden kasvuun, ulkoministeri Elina Valtonen kirjoittaa. Kuva:\u00a0Seppo K\u00e4rki \/ IS<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit korostuvat arktisella alueella.<\/p>\n

Kutistuva merij\u00e4\u00e4 ja nopeasti muuttuvat olosuhteet avaavat uusia merenkulun ja kaupank\u00e4ynnin reittej\u00e4, mutta s\u00e4\u00e4n vaihtelut ja muutokset j\u00e4\u00e4tilanteessa tekev\u00e4t liikenn\u00f6innin hyvinkin vaikeaksi, linjauksessa todetaan.<\/p>\n

J\u00e4nnitteiden kasvu alkoi n\u00e4ky\u00e4 viime vuosikymmenell\u00e4, kun ilmaston l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4 avautuvat arktisen alueen laivareitit, \u00f6ljy- ja kaasuvarannot sek\u00e4 kaivannaiset saivat Kiinan ja Yhdysvaltojen mielenkiinnon her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua t\u00e4ysimittaisen hy\u00f6kk\u00e4yssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 j\u00e4nnitteet arktisella alueella kiristyiv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 korostaa asemaansa arktisen alueen suurvaltana ja on jo pitk\u00e4\u00e4n vahvistanut siell\u00e4 sotilaallista l\u00e4sn\u00e4oloaan. Pohjoisen merireitin hallinta korostuu Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuusajattelussa.<\/p>\n

\"Suomen<\/p>\n

Suomen pitk\u00e4aikainen tavoite on rauhanomainen arktinen alue. Kuva:\u00a0Mika Ranta<\/p>\n

Kiinan kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut.<\/p>\n

Kiina tavoittelee polaarialueiden suurvallan asemaa vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 ja pyrkii saavuttamaan itsen\u00e4isen toimintakyvyn polaariolosuhteissa.<\/p>\n

Kiina haluaa varmistaa p\u00e4\u00e4syns\u00e4 arktisille merireiteille ja siten vahvistaa l\u00e4sn\u00e4oloaan arktisella alueella.<\/p>\n

Arktinen alue kiinnostaa Kiinaa ennen kaikkea taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi, mutta my\u00f6s alueen turvallisuuspoliittinen merkitys Kiinalle on kasvussa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n Kaukoit\u00e4 toimii Kiinan porttina arktiselle alueelle, mink\u00e4 vuoksi Kiina tarvitsee Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vahvistaakseen jalansijaansa alueella.<\/p>\n

Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n tiivistyv\u00e4 yhteisty\u00f6 lis\u00e4\u00e4 arktisen alueen j\u00e4nnitteit\u00e4 ja vaikuttaa turvallisuustilanteeseen my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

\"Ilmastonmuutoksen<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit korostuvat arktisella alueella. Kuva:\u00a0Seppo K\u00e4rki<\/p>\n

Pohjoismaat ovat Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t liittolaiset my\u00f6s arktisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Pohjoisten maantie- ja rautatieyhteyksien kehitt\u00e4minen Pohjois-Suomesta Ruotsin kautta Norjaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on mahdollistanut aiempaa huomattavasti pidemm\u00e4lle menev\u00e4n puolustusyhteisty\u00f6n ilman poliittisia rajoitteita.<\/p>\n

Yhdysvalloissa arktinen alue n\u00e4hd\u00e4\u00e4n entist\u00e4 vahvemmin osana globaalia kilpailua Amerikka ensin -politiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Painopistein\u00e4 ovat kansallinen turvallisuus, taloudellinen yhteisty\u00f6 sek\u00e4 energia ja kriittiset mineraalit.<\/p>\n

Yhdysvaltojen Gr\u00f6nlantia koskevat lausunnot ovat her\u00e4tt\u00e4neet kysymyksi\u00e4. Yhdysvallat seuraa tarkoin Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan toimintaa.<\/p>\n

Yhdysvallat kasvattaa tulevaisuudessa l\u00e4sn\u00e4oloaan arktisella alueella. Siihen liittyv\u00e4t muun muassa avaruusinfrastruktuuri sek\u00e4 erityisesti ohjuspuolustus.<\/p>\n

My\u00f6s Natolla on keskeinen rooli transatlanttisen turvallisuuden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Suomen ja Ruotsin kuuluminen liittokuntaan vahvistaa Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja puolustusta.<\/p>\n

Kaikki arktiset maat Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta ovat nyt Naton j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n

Arktisen neuvoston toimivaltaan ei kuulu turvallisuuspolitiikka, mutta geopoliittinen tilanne heijastuu sen toimintaan vahvasti.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4ysimittainen hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan muutti yhteisty\u00f6n luonteen Arktisessa neuvostossa. Ven\u00e4j\u00e4 on edelleen Arktisen neuvoston j\u00e4sen, mutta yhteisi\u00e4 poliittisen ja korkean virkamiestason kokouksia ei j\u00e4rjestet\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n tiivistyv\u00e4 yhteisty\u00f6 lis\u00e4\u00e4 arktisen alueen j\u00e4nnitteit\u00e4. 25.11. 10:00 Arktinen alue on noussut yhdeksi suurvaltakilpailun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ist\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":103034,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,34,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-103033","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115632243728896959","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103033"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103033\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/103034"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}