{"id":103844,"date":"2025-11-30T09:51:12","date_gmt":"2025-11-30T09:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103844\/"},"modified":"2025-11-30T09:51:12","modified_gmt":"2025-11-30T09:51:12","slug":"tampere-filharmonia-yllatti-juhlakonsertissa-intialainen-sitar-lumosi-nuoren-yleison","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103844\/","title":{"rendered":"Tampere Filharmonia yll\u00e4tti juhlakonsertissa: intialainen sitar lumosi nuoren yleis\u00f6n"},"content":{"rendered":"<p class=\"p1\"><b>Tuhat ja yksi y\u00f6t\u00e4. Tampereen Filharmonian 95-juhlakonsertti Tampere-talossa 28.11.2025. Kapellimestari Matthew Halls.<\/b><\/p>\n<p class=\"p1\">Kun suomalaisorkesteri viett\u00e4\u00e4 tasavuosia, juhlakonsertissa kuullaan helposti <b>Sibeliusta<\/b>, <b>Melartinia<\/b> ja <b>Rautavaaraa<\/b>. Vaan ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Tampere Filharmonian 95-vuotisillassa soivat intialainen sitar ja it\u00e4maiset rytmit. Silti liikuttiin l\u00e4nsimaisen taidemusiikin ytimess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">Konsertin solistina esiintyi brittil\u00e4inen, vuonna 1991 syntynyt sitaristi ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <b>Jasdeep Singh Degun<\/b>. H\u00e4n kantaesitti Arya-sitarkonserttonsa helmikuussa 2020. Tampereella teos kuultiin ensi kertaa Suomessa.<\/p>\n<p class=\"p1\">Degunin saamisesta n\u00e4inkin pian Tampere-talon lavalle saamme varmasti kiitt\u00e4\u00e4 kapellimestari <b>Matthew Hallsin<\/b> tiet\u00e4myst\u00e4 ja kontakteja. <\/p>\n<p class=\"p1\">Teosvalinta oli hieno avaus helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n nykymusiikin suuntaan. Se osoitti j\u00e4lleen kerran my\u00f6s sen, miten nuorta yleis\u00f6\u00e4 houkutellaan katsomoon ja kasvatetaan muunkin taidemusiikin kuuntelijoiksi. Seuraava tilaisuus t\u00e4h\u00e4n on <b>Thomas Ad\u00e9sin<\/b> hieno viulukonsertto Concentric Paths joulukuun 12. p\u00e4iv\u00e4n konsertissa.<\/p>\n<p class=\"p1\">Ja \u00e4lk\u00e4\u00e4 huoliko: alussa mainittuja suomalaisklassikkoja p\u00e4\u00e4see kuulemaan TF:n itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4konsertissa 6. joulukuuta.<\/p>\n<p>Hypnoottinen vaikutus<\/p>\n<p class=\"p1\">Kolmiosainen Arya noudattaa klassista solistikonserton rakennetta. Yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat my\u00f6s osien pitk\u00e4t kadenssiosuudet, jossa Degun ottaa kaiken irti sitarin monipuolisesta ja kaikuefekti\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ilmaisuvoimasta.<\/p>\n<p class=\"p1\">Sitaria soitetaan istuen maassa, ei tuolilla kuten kitaraa tai luuttua. Degunin lis\u00e4ksi lavalla n\u00e4htiin korokkeella toinenkin solisti, tabla-rumpuja soittanut <b>Gurdain Rayatt<\/b>.<\/p>\n<p class=\"p1\">Degunin tyyli heijastelee pohjoisintialaista klassista ja laulavaa soittotapaa. Siihen kuuluu laaja vapaa improvisaatio, jolla on kuitenkin tarkat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. <\/p>\n<p class=\"p1\">Konserton nimi on intialais-l\u00e4nsimainen sanaleikki. Arya viittaa italian kielen aariaan ja tarkoittaa sanskritissa kallisarvoista ja jaloa. <\/p>\n<p>Villej\u00e4 vihellyksi\u00e4<\/p>\n<p class=\"p1\">S\u00e4vellyksen\u00e4 Arya on kiehtova synteesi intialaista virtuoosista soitinmusiikkia ja klassisen laveaa, tutunomaista orkesteris\u00e4estyst\u00e4. Konserton ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa ote on viel\u00e4 tunnusteleva, mutta toisessa Raag Gujri Todi -osassa sitar ja lopulta my\u00f6s tabla p\u00e4\u00e4sev\u00e4t todella irti.<\/p>\n<p class=\"p1\">Degun on selv\u00e4sti s\u00e4velt\u00e4nyt teoksen osoittaakseen, millainen solistinen voima sitariin k\u00e4tkeytyy. Sitarin rytminvaihdot ja juoksutukset ovat huimia, ja kun tabla liittyy mukaan, yhteisvaikutelma on l\u00e4hes hypnoottinen. Tuon taituruuden p\u00e4\u00e4tteeksi kuulija huokaa helpotuksesta, kun konsertto p\u00e4\u00e4ttyy seesteiseen ja l\u00e4hes meditatiiviseen Raag Charukeshi -osaan.<\/p>\n<p class=\"p1\">Arya-konsertto on todellista uuden ajan klassista maailmanmusiikkia ja tekee sitarista vakavasti otettavan solistisoittimen mille tahansa konserttilavalle. <\/p>\n<p class=\"p1\">Salin nuoremman polven yleis\u00f6 tervehti teosta ja solisteja villein vihellyksin ja taputuksin. V\u00e4liajalla tosin oli aistittavissa, ett\u00e4 monelle vanhemmalle konserttivieraalle sitarille s\u00e4velletty konsertto oli j\u00e4tt\u00e4nyt enemm\u00e4n pureskeltavaa.<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-110256\" class=\"wp-image-110256 size-full\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/95v_juhlakonsertti_09.jpg\" alt=\"95v juhlakonsertti 09\" width=\"1300\" height=\"867\"  \/><\/p>\n<p id=\"caption-attachment-110256\" class=\"wp-caption-text\">Tampere Filharmonia vei juhlakonsertin kuulijat satujen maailmaan. Kuva: Rami Marjam\u00e4ki<\/p>\n<p>Musiikkia murrosajalta<\/p>\n<p class=\"p1\">Juhlakonsertin muu ohjelma tuki oivasti sit\u00e4 sadun- ja tarunomaista tunnelmaa, johon Arya-konserttokin kuulijansa houkutteli.<\/p>\n<p class=\"p1\">Alkusoittona kuultu <b>Claude Debussyn<\/b> s\u00e4velruno Faunin iltap\u00e4iv\u00e4 soi kes\u00e4isen iltap\u00e4iv\u00e4n raukeaa levollisuutta. T\u00e4m\u00e4 impressionismin merkkiteos kantaesitettiin joulun alla 1894 Pariisissa. Konsertista muodostui er\u00e4s modernin musiikin murroskohdista. Teos sinet\u00f6i Debussyn aseman musiikin uuden koulukunnan k\u00e4rkihahmona.<\/p>\n<p class=\"p1\"><b>Nikolai Rimski-Korsakov<\/b> s\u00e4velsi neliosaisen sinfonisen \u0160eherazade-sarjansa kuusi vuotta aikaisemmin, 1888. S\u00e4vellys perustuu Intian, Persian ja Egyptin tarustoista koottuihin Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinoihin. <\/p>\n<p class=\"p1\">Keskushenkil\u00f6 on prinsessa \u0160eherazade, joka kertoo tarinoita miehelleen kuningas \u0160ahry\u0101rille. T\u00e4m\u00e4 on tappanut kaikki edelliset vaimonsa heti h\u00e4\u00e4y\u00f6n j\u00e4lkeen, mutta prinsessa keksii juonen: h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarinan aina j\u00e4nnitt\u00e4vimp\u00e4\u00e4n kohtaan, joten kuninkaan on pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaimo henkiin ja jatkamaan tarinaa. Lopulta rakkaus voittaa ja \u0160eherazade s\u00e4\u00e4styy.<\/p>\n<p>Turboahdettu \u0160eherazade<\/p>\n<p class=\"p1\">Tampere Filharmonian tulkinta t\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 maailman kauneimmasta satumusiikista oli omaan makuuni turhan turboahdettu. Vauhti ja volyymit olivat hurjat, ja Matthew Hallsilla tuntui olevan tarve ottaa kaikki irti loisteliaan ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n orkesterimusiikin suomista ilmaisullisista mahdollisuuksista. Sen orkesteri yht\u00e4 loistokkaasti ja ihailtavan yhten\u00e4isesti toki tekikin.<\/p>\n<p class=\"p1\">Rauhallinen suvanto kesti sen hetken, kun Nuori prinssi ja nuori prinsessa -osa (Andantino quasi allegretto) soi romanttisen leve\u00e4sti ja tunnevoimaisesti. Mit\u00e4 jousten juhlaa!<\/p>\n<p class=\"p1\">\u0160eherazade tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia orkesterin yksitt\u00e4isille soittajille. Esiin nousevat vuoroin huilu, harppu, fagotti, eri ly\u00f6m\u00e4soittimet sek\u00e4 ennen kaikkea viulu, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kuvata tarinoita kertovan \u0160eherazaden mielenliikkeit\u00e4. <\/p>\n<p class=\"p1\">Ensimm\u00e4inen konserttimestari <b>Johannes P\u00f5lda<\/b> p\u00e4\u00e4si solistiosuuksissa viettelem\u00e4\u00e4n Tampere-talon yleis\u00f6n yht\u00e4 varmasti kuin satujen prinsessa kerran kuninkaansa.<\/p>\n<p class=\"p1\">On se vaan niin hienoa, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4llainen orkesteri.<\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: right;\">Kari Pitk\u00e4nen<br \/>kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuhat ja yksi y\u00f6t\u00e4. Tampereen Filharmonian 95-juhlakonsertti Tampere-talossa 28.11.2025. Kapellimestari Matthew Halls. Kun suomalaisorkesteri viett\u00e4\u00e4 tasavuosia, juhlakonsertissa kuullaan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":103845,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,19664,19665,3147,19666,32,19667,19668,109],"class_list":{"0":"post-103844","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-intialainen-musiikki","13":"tag-jasdeep-singh-degun","14":"tag-klassinen-musiikki","15":"tag-sitar","16":"tag-suomi","17":"tag-tampere-filharmonia","18":"tag-tuhat-ja-yksi-yota","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115638035060132849","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103844"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103844\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/103845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}