{"id":103859,"date":"2025-11-30T10:18:13","date_gmt":"2025-11-30T10:18:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103859\/"},"modified":"2025-11-30T10:18:13","modified_gmt":"2025-11-30T10:18:13","slug":"syvan-meren-sysipimeassa-saalistaa-synkka-hirvio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/103859\/","title":{"rendered":"Syv\u00e4n meren sysipime\u00e4ss\u00e4 saalistaa synkk\u00e4 hirvi\u00f6"},"content":{"rendered":"

Viikon el\u00e4in|\u201dBlack weekin\u201d meikkihyllyst\u00e4k\u00e4\u00e4n ei hevill\u00e4 l\u00f6ydy yht\u00e4 mustaa v\u00e4ri\u00e4 kuin syv\u00e4n meren kaloista, tiedetoimittaja Niko Kettunen kirjoittaa kolumnissaan.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t viisi vuotta sitten maailman mustimmat kalat, jotka eiv\u00e4t heijasta juuri ollenkaan valoa.<\/p>\n

Smithsonian-instituutin meribiologi Karen Osborn tutki syv\u00e4n meren kaloja. Tulokset julkaistiin Current Biology -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n

Kalojen ihossa on niin paljon melanosomeja, ett\u00e4 ne imev\u00e4t 99,5 prosenttia niihin osuvasta valosta.<\/p>\n

Sysimusta v\u00e4ri toimii t\u00e4ydellisen\u00e4 suojav\u00e4rin\u00e4 syv\u00e4n meren pimeydess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mustaa viikkoa seurasi musta perjantai ja viel\u00e4 mustempi viikonloppu. \u201dBlack Friday\u201d -nimell\u00e4 tunnettu marraskuinen alennustuotteiden kulutusjuhla on venynyt jo koko viikon mittaiseksi.<\/p>\n

Mutta meren mainingeissa makoilee mustaakin mustempaa mustaa. Syv\u00e4n sinen sylist\u00e4 siki\u00e4\u00e4 sytt\u00e4kin synkempi\u00e4 siluetteja.<\/p>\n

Maailman mustimmat kalat l\u00f6ydettiin viisi vuotta sitten. Ne ovat niin mustia, etteiv\u00e4t ne heijasta juuri ollenkaan valoa. Niin mustaa v\u00e4ri\u00e4 ei hevill\u00e4 l\u00f6ydy kaupasta, ei edes mustan perjantain meikkihyllyst\u00e4.<\/p>\n

Smithsonian-instituutin meribiologi Karen Osborn <\/a>tuskaili troolialuksen kannella, kun ei mill\u00e4\u00e4n meinannut saada kunnon kuvaa kaloista, jotka oli nostettu kilometrin syvyydest\u00e4. Ei, vaikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli viimeist\u00e4 huutoa edustava kameralaitteisto. H\u00e4n tutki asiaa ja kyn\u00e4ili kollegoineen aiheesta artikkelin<\/a> Current Biology -tiedelehteen.<\/p>\n

Melaniini on tumma v\u00e4ripigmentti, joka antaa ihmisenkin iholle ja hiuksille v\u00e4rin. V\u00e4ri on pakkautunut ihossa pikkuriikkisiin jyv\u00e4siin, melanosomeihin. Er\u00e4ill\u00e4 syv\u00e4n meren kaloilla n\u00e4it\u00e4 melanosomeja on niin paljon ja niin tihe\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 kalan pinta imee kaiken valon eik\u00e4 heijasta mit\u00e4\u00e4n takaisin. Kala on siis t\u00e4ysin musta.<\/p>\n

Tai l\u00e4hes t\u00e4ysin \u2013 synkimm\u00e4t ev\u00e4kk\u00e4\u00e4t imev\u00e4t 99,5 prosenttia niihin osuvasta valosta ja heijastavat vain 0,5 prosenttia takaisin. N\u00e4in ollen valokuvissakin kala on mattamusta tuhru, jonka pinnasta ei yksityiskohtia juuri erotu.<\/p>\n

Jutun kuvassa komeilevaa Idiacanthus antrostomus -nimist\u00e4 kitakalaa sai biologi Osborn valaista luovasti salamalla, jotta sai kalan piirteet esiin. Sysimusta v\u00e4ri antaa syvyyksiss\u00e4 saalistavalle hirvi\u00f6lle t\u00e4ydellisen suojav\u00e4rin syv\u00e4n meren sysipime\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Syv\u00e4n meren kaloilla seksikin on synkemp\u00e4\u00e4 kuin sikailijamiljon\u00e4\u00e4ri Jeffrey Epsteinin<\/a> saarella.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4t Osborninkin mainitsemat krottikalat parittelevat siten, ett\u00e4 pieni koiras kiinnittyy isompaan naaraaseen ja sulautuu kiinni sen kylkeen. Koiras kuolee ja surkastuu osaksi naaraan elimist\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain sukurauhaset. Niist\u00e4 naaras pumppaa itselleen siitti\u00f6it\u00e4 tarpeen mukaan.<\/p>\n

Ehk\u00e4 on hyv\u00e4kin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aktista on vaikea saada valokuvia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viikon el\u00e4in|\u201dBlack weekin\u201d meikkihyllyst\u00e4k\u00e4\u00e4n ei hevill\u00e4 l\u00f6ydy yht\u00e4 mustaa v\u00e4ri\u00e4 kuin syv\u00e4n meren kaloista, tiedetoimittaja Niko Kettunen kirjoittaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":103860,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,46,118,32,119],"class_list":{"0":"post-103859","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115638141248679109","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103859","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103859"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103859\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/103860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103859"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103859"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103859"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}