Osuustoimintayritykset palauttivat j\u00e4senilleen enn\u00e4tykselliset 1,26 miljardia euroa vuonna 2024.<\/p>\n
L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kuitenkin liikkeelle siit\u00e4, kun osuustoiminta n\u00e4ytti olevan menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 otteensa. Juppivuosien p\u00f6rssihuuma, kvartaalitalouden nousu ja \u201dis\u00e4nn\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rahan\u201d leima sys\u00e4siv\u00e4t osuuskuntia syrj\u00e4\u00e4n julkisesta keskustelusta 1980 ja -90-luvuilla.<\/p>\n
\u2013 Silloin oli muodikasta puhua omistaja-arvosta ja markkinakurista. Osuustoiminnallinen p\u00e4\u00e4oma n\u00e4htiin laiskana, koska sit\u00e4 ei mitattu p\u00f6rssin hinnoin. Moni uskoi, ettei t\u00e4llainen malli voi menesty\u00e4 modernissa taloudessa, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro<\/strong> pohtii.<\/p>\n Tuolloin yksityist\u00e4minen, tehokkuus ja markkinaehtoisuus n\u00e4htiin ainoina edistyksen mittareina. Lis\u00e4ksi rahoitusmarkkinoiden vapautuminen oli tehnyt p\u00f6rssist\u00e4 uuden kasvun symbolin. Eiv\u00e4tk\u00e4 osuuskunnat itsek\u00e4\u00e4n halunneet korostaa osuustoiminnallisia juuriaan.<\/p>\n Nyt suunta on toinen. Taloudellisten kriisien j\u00e4lkeen luottamus, vastuullisuus ja yhteis\u00f6llisyys ovat j\u00e4lleen arvossa. Puro sanoo, ett\u00e4 osuustoiminnan vahvuus korostuu nimenomaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4 heilahtelee, t\u00e4llainen malli alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, Puro sanoo.<\/p>\n H\u00e4n n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s kilpailuedun.<\/p>\n \u2013 Kun yhteiskunta etsii luotettavia kumppaneita rakentamaan kest\u00e4vi\u00e4 palveluja, osuustoiminnallinen yritys on luonnollinen vaihtoehto. Me olemme osa yhteiskuntaa, emme sen ulkopuolinen sijoituskohde.<\/p>\n Osuustoiminnalla on kaksoisrooli<\/p>\n<\/blockquote>\n Taloudellinen menestys kytkeytyy osuuskuntien yhteiskunnalliseen rooliin. Osuustoimintayritykset investoivat palveluverkostoihin, ja jotkut niist\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4tyneet markkinajohtajiksi. S-ryhm\u00e4 hallitsee p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppaa. OP Pohjola, entinen OP Ryhm\u00e4, puolestaan on maan suurin finanssialan toimija.<\/p>\n Suomessa toimii noin 3 500 osuustoimintayrityst\u00e4. Ne tarjoavat 5,5 prosenttia yksityisen sektorin ty\u00f6paikoista ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 42 miljardia euroa.<\/p>\n Osuustoiminnan yritysmuotoja ovat osuuskunta, osuuspankki ja keskin\u00e4inen vakuutusyhti\u00f6. Osuustoiminnan luonteeseen kuuluu j\u00e4senist\u00f6n edun ja ta\u00adloudellisen menestyksen yhdist\u00e4minen \u2013 puhutaan siis osuustoiminnan kaksoisroolista.<\/p>\n Osuustoiminnalla on erilaiset kannustimet kuin sijoittajaomisteisilla yrityksill\u00e4. P\u00f6rssiyhti\u00f6 tavoittelee voittoa markkinoilta ja rahoitusta sijoittajilta, mik\u00e4 ohjaa n\u00e4iden yritysten strategista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n Osuuskunnassa omistaja ja asiakas ovat usein sama henkil\u00f6. J\u00e4senet hy\u00f6tyv\u00e4t osuuskunnasta monin eri tavoin ja p\u00e4\u00e4osin muuten kuin sijoitetulle p\u00e4\u00e4omalle kertyv\u00e4ll\u00e4 tuotolla.<\/p>\n Puro ei silti romantisoi mallia.<\/p>\n \u2013 Kyll\u00e4 vastuuttomasti voi toimia osuustoiminnassakin. Mutta malli luo puitteet, joissa pitk\u00e4j\u00e4nteisyys ja yhteinen hy\u00f6ty ohjaavat tekemist\u00e4.<\/p>\n Maitot\u00f6lkkien myymisest\u00e4 yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen<\/p>\n<\/blockquote>\n Tradekan tarina on uniikki mutta kuvaava esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen osuustoiminta on muuttunut aikojen saatossa. Se on kulkenut l\u00e4pi sotavuosien, j\u00e4lleenrakennuksen, kulutuksen kasvun ja 1990-luvun myllerryksen \u2013 ja muuttunut moneen kertaan matkalla.<\/p>\n Jos aikanaan Osuusliike Elanto ja Tradeka olivat n\u00e4kyv\u00e4 osa arjen v\u00e4hitt\u00e4iskauppaa, nykyinen Tradeka on hyvin toisenlainen yritys. Se ei en\u00e4\u00e4 myy maitot\u00f6lkkej\u00e4 tai kahvipaketteja, vaan toimii omistajana, sijoittajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana \u2013 kuitenkin yh\u00e4 osuustoiminnallisella logiikalla.<\/p>\n Tradeka oli pitk\u00e4\u00e4n yksi suomalaisen v\u00e4hitt\u00e4iskaupan kivijaloista, joka tunnettiin muun muassa Valintataloista ja Siwoista. Tradekan edelt\u00e4j\u00e4 Eka-yhtym\u00e4 oli viel\u00e4 1980-luvulla Suomen suurimpia yrityksi\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tyi 1990-luvun lamassa yrityssaneeraukseen. Loppujen lopuksi Tradekan kauppatoiminnot myytiin, ja Elanto fuusioitui HOK:n kanssa. P\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupasta luopuminen pakotti etsim\u00e4\u00e4n uuden identiteetin, ja se l\u00f6ytyi v\u00e4hitellen sijoittamisesta ja omistajuudesta.<\/p>\n \u2013 Se oli pitk\u00e4 prosessi. Meid\u00e4n piti mietti\u00e4, mit\u00e4 osuustoiminta meille Tradekassa tarkoittaa, jos ei ole en\u00e4\u00e4 myym\u00e4l\u00f6it\u00e4. Miten voidaan olla yhteiskunnallisesti vaikuttava, kun ei olla kuluttajan arjessa samalla tavalla l\u00e4sn\u00e4 kuin ennen, Puro sanoo.<\/p>\n Tradekan taloudellinen toiminta jakautuu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kahteen p\u00e4\u00e4linjaan. Ensimm\u00e4inen on saanut otsikokseen \u201dOmista ja kehit\u00e4\u201d, joka tarkoittaa pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 omistajuutta kotimaisissa palveluyrityksiss\u00e4. \u201dOmista ja kehit\u00e4\u201d -koriin kuuluu useita suomalaisille tuttuja yhti\u00f6it\u00e4. A-Katsastus vastaa ajoneuvojen katsastus- ja ajokorttipalveluista \u2013 alalla, jossa luotettavuus ja viranomaisyhteisty\u00f6 ovat kaiken ydin. Lehtipiste puolestaan huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 aikakauslehdet ja iltap\u00e4iv\u00e4lehdet tavoittavat lukijat eri puolilla maata. Onni toimii hoiva- ja terveyspalveluissa \u2013 kasvavalla alalla tarvitaan pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, eettist\u00e4 omistajuutta. Restelin alla on laaja kirjo ravintolaketjuja, kuten Burger King, Rax Buffet, Taco Bell ja Classic Pizza.<\/p>\n \u2013 V\u00e4lill\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 tekemist\u00e4 t\u00e4llaisilla pikaruokaketjuilla on meid\u00e4n arvojemme kanssa. Mutta ne ovat osa laajaa kokonaisuutta, Puro sanoo.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on siell\u00e4 mukana sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 br\u00e4ndej\u00e4 ett\u00e4 kotimaisia konsepteja. Ravintolabisneksess\u00e4 skaala ja tunnettavuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Me haluamme olla siell\u00e4, miss\u00e4 suomalaiset sy\u00f6v\u00e4t, ei vain siell\u00e4, miss\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 vuosikertomuksessa.<\/p>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Restel ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pikaruokaa: sen liiketoimintaan kuuluu my\u00f6s ruokaravintoloita, kuten Oopperan, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Paviljongin ja Tanssitalon ravintolapalvelut. T\u00e4n\u00e4 vuonna joukkoon ovat liittyneet Casinon ja Paasitornin ravintolat sek\u00e4 uusimpana Veikkaus Arena. Tradeka toimii my\u00f6s rahoittajana Veikkaus Areenan ostaneessa kotimaisessa omistajakonsortiossa.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on tietysti Arenassa iso liiketoimintaintressi, mutta koimme my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ksi olla edesauttamassa Arenan saamista kotimaiseen omistukseen.<\/p>\n Osuustoimintamalli sopii yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeisiin palveluihin<\/p>\n<\/blockquote>\n My\u00f6s maailmalla on noussut uutta kiinnostusta osuustoimintaa kohtaan. Osuustoiminnallinen l\u00e4hestymistapa soveltuu hyvin nykyaikaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan, sill\u00e4 se mahdollistaa ihmisten aktiivisen osallistumisen palveluiden kehitt\u00e4miseen omien arvojensa mukaisesti. On syntynyt ruoka- ja p\u00e4iv\u00e4kotiosuuskuntia. Britanniassa osuuskuntakoulut ovat yleistyneet uutena vaihtoehtona, sill\u00e4 yksityiskoulujen korkeat kustannukset ovat monille perheille haastavia, my\u00f6s hyv\u00e4palkkaisille.<\/p>\n Tradekassakin katse on siirtynyt palvelualoille, joissa tarvitaan luottamusta, pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja inhimillist\u00e4 kosketusta \u2013 ennen kaikkea hoivaan. Tradekan omistama Onni on esimerkki siit\u00e4, miten osuustoiminnallinen omistajuus sopii s\u00e4\u00e4ntelyvaltaisiin ja yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeisiin palveluihin.<\/p>\n \u2013 Hoiva on ala, jossa ei voi juosta nopeimman tuoton per\u00e4ss\u00e4. Tarvitaan pysyvyytt\u00e4 ja vastuullista omistajuutta. Siihen t\u00e4m\u00e4 malli sopii hyvin, Puro sanoo.<\/p>\n Osuustoiminta voi my\u00f6s vastata paremmin v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen haasteeseen. Kun tavoitteena ei ole pikavoitto, hoivapalveluja voidaan rakentaa pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, laadun ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvoinnin ehdoilla. \u2013 Me olemme mukana yrityksiss\u00e4, jotka palvelevat yhteiskunnan perusrakenteita. Siin\u00e4 mieless\u00e4 olemme yh\u00e4 osa arkea, vaikka emme ole en\u00e4\u00e4 ruoka\u00adkaupassa.<\/p>\n Toinen puoli Tradekan toimintaa on sijoitussalkku, jota hoidetaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vakaustavoitteilla. Varat on hajautettu laajasti: osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja ep\u00e4likvideihin sijoituksiin, kuten p\u00e4\u00e4omarahastoihin ja kiinteist\u00f6ihin.<\/p>\n Sijoittaminen ei ole pelkk\u00e4\u00e4 tuoton maksimointia, vaan vastuullista omistajuutta. Tradeka on sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 menness\u00e4. Tradeka ei kuitenkaan halua olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n poissulkemisen logiikassa, vaan tavoitteena on vaikuttaa yritysten kehitykseen aktiivisesti omistajana.<\/p>\n \u2013 Jos kaikista ongelmallisista yhti\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n pois, kuka niit\u00e4 sitten muuttaa. Me uskomme, ett\u00e4 vaikuttaminen toimii paremmin kuin vet\u00e4ytyminen, Puro sanoo.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n ajattelun n\u00e4kyvin muoto on niin sanottu transitiosalkku, johon on koottu sijoituksia yhti\u00f6ihin, joilla on korkea p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyspotentiaali, mutta jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 kaikkia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kriteerej\u00e4. \u2013 Yritys siirtyy harmaasta vihre\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on paitsi yhteiskunnallinen hy\u00f6ty my\u00f6s sijoituksellinen j\u00e4rki.<\/p>\n Puro siis n\u00e4kee transitiosalkun nimenomaan vaikuttamisen v\u00e4lineen\u00e4 \u2013 keinona tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4omasta muutoksen vipuvarsi.<\/p>\n \u2013 Me haluamme olla mukana muuttamassa, ei vain palkitsemassa valmiiksi t\u00e4ydellisi\u00e4, Puro tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tradeka jakaa vuosittain osan tuotostaan takaisin yhteiskuntaan lahjoitusten ja j\u00e4senetujen muodossa. Osa voitosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tuotto-osuuksien korkoihin j\u00e4senille. Loput sijoitetaan uudelleen yhti\u00f6ihin ja hankkeisiin, jotka vahvistavat osuuskunnan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Se, mit\u00e4 me teemme, on hyvin perinteist\u00e4 osuustoimintaa uudessa muodossa. Tuotto ei p\u00e4\u00e4dy yksitt\u00e4iselle omistajalle, vaan palaa yhteiseksi hy\u00f6dyksi \u2013 palvelujen kehitt\u00e4miseen, sijoituksiin ja yhteiskunnallisiin tekoihin, Puro sanoo.<\/p>\n \u2013 Osuustoiminta el\u00e4\u00e4 ajassa, mutta sen perusajatus ei muutu. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on tuottaa hy\u00f6ty\u00e4 j\u00e4senille ja yhteiskunnalle. Se voi tarkoittaa eri asioita eri vuosikymmenin\u00e4, mutta periaate on aina sama.<\/p>\n \u201dPerinteinen kokousdemokratia ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n Osuustoiminnan valtavalla suosiolla on k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. J\u00e4senill\u00e4 on periaatteessa mahdollisuus vaikuttaa yrityksen suuntaan, mutta mit\u00e4 tapahtuu, kun j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat sadoistatuhansista miljooniin? Onko osuustoiminta kasvanut jo niin suureksi, ett\u00e4 sen perusajatus \u2013 j\u00e4senen todellinen vaikutusvalta \u2013 on h\u00e4m\u00e4rtynyt?<\/p>\n \u2013 On totta, ett\u00e4 monelle j\u00e4senyys on arkip\u00e4iv\u00e4istynyt. Se n\u00e4kyy kortissa ja bonuksissa, mutta liian harva pys\u00e4htyy miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 j\u00e4senyys oikeasti tarkoittaa, Puro sanoo.<\/p>\n \u2013 Se on ehk\u00e4 meid\u00e4n koko kentt\u00e4mme suurin haaste \u2013 miten tehd\u00e4 omistajuudesta j\u00e4lleen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja merkityksellist\u00e4.<\/p>\n Suurissa osuuskunnissa omistajuus on usein muuttunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asiakkuudeksi. J\u00e4senkortti toimii kuin kanta-asiakasohjelma: se tuottaa bonuksia ja etuja, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luo tunnetta yhteisest\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta.<\/p>\n Tradekassa on pyritty tekem\u00e4\u00e4n j\u00e4senvaikuttamisesta konkreettisempaa. J\u00e4senet voivat tehd\u00e4 aloitteita, jotka k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hallinnossa, ja vuosittain j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n j\u00e4sen\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4, joissa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n esimerkiksi lahjoituskohteista.<\/p>\n \u2013 N\u00e4m\u00e4 ovat meid\u00e4n tapojamme pit\u00e4\u00e4 omistajuus el\u00e4v\u00e4n\u00e4, Puro sanoo.<\/p>\n \u2013 Kun j\u00e4sen n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 voi ohjata lahjoituksia tai etuja, syntyy tunne osallisuudesta.<\/p>\n Silti suurissa yhteis\u00f6iss\u00e4 vain pieni osa j\u00e4senist\u00e4 aktivoituu. \u00c4\u00e4nestysprosentit j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein pieniksi, ja moni kokee, ett\u00e4 oma panos ei muuta kokonaisuutta.<\/p>\n \u2013 Kun yhteis\u00f6 kasvaa liian suureksi, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko et\u00e4\u00e4ntyy. Mutta meill\u00e4 osuuskunnissa j\u00e4senyys ei ole vain \u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4 \u2013 se on my\u00f6s tapa olla mukana yhteisess\u00e4 taloudessa.<\/p>\n Osuustoiminnan tulevaisuus riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 j\u00e4senyys tekem\u00e4\u00e4n uudelleen n\u00e4kyv\u00e4ksi. Digitalisaatio ja data tarjoavat t\u00e4h\u00e4n uusia keinoja: j\u00e4senille voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n panoksellaan on saavutettu, mihin rahat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja millaista yhteist\u00e4 arvoa toiminta tuottaa.<\/p>\n Puro uskoo, ett\u00e4 osallistumisen muodot tulevat muuttumaan.<\/p>\n \u2013 Perinteinen kokousdemokratia ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Tulevaisuudessa j\u00e4senyys voi olla jatkuvaa vuoropuhelua \u2013 aloitteita, kyselyit\u00e4, paikallisia projekteja, yhteist\u00e4 omistajuutta n\u00e4kyv\u00e4mmill\u00e4 tavoilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Osuustoimintayritykset palauttivat j\u00e4senilleen enn\u00e4tykselliset 1,26 miljardia euroa vuonna 2024. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kuitenkin liikkeelle siit\u00e4, kun osuustoiminta n\u00e4ytti olevan menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":104364,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-104363","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115641436281232733","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104363","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=104363"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104363\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/104364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=104363"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=104363"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=104363"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
Toisen nimi on \u201dSijoita ja turvaa\u201d. Sen tavoitteena on vakaa ja vastuullinen sijoitustoiminta, jolla rahoitetaan tulevaisuuden hankkeita ja j\u00e4senhy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n
Puro n\u00e4kee n\u00e4iss\u00e4 yhti\u00f6iss\u00e4 osuustoiminnan arvopohjan jatkumon.<\/p>\n
Puron mukaan transitiosalkun idea on my\u00f6s taloudellisesti perusteltu, koska muutoksen keskell\u00e4 olevat yritykset voivat olla sijoittajalle kiinnostavia, jos muutos onnistuu.<\/p>\n\n