{"id":104393,"date":"2025-12-01T01:08:35","date_gmt":"2025-12-01T01:08:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104393\/"},"modified":"2025-12-01T01:08:35","modified_gmt":"2025-12-01T01:08:35","slug":"ilmakuvat-muistavat-menneen-maiseman-koti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104393\/","title":{"rendered":"Ilmakuvat muistavat menneen maiseman – Koti"},"content":{"rendered":"

\"Ilmakuviin<\/a><\/p>\n

Ilmakuviin tallentuu maisema laajana kokonaisuutena. Ne s\u00e4il\u00f6v\u00e4t tietoa esimerkiksi rakennusten sijainneita, v\u00e4reist\u00e4 ja tielinjoista. Auralaisen Ver\u00e4j\u00e4nkorvan tilan keltainen p\u00e4\u00e4rakennus on 1800-luvulta ja ohikulkevan, Aurajokea my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4n, Vakaantien linjaus periytyy keskiajalta.\u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Milt\u00e4 kotitilalla n\u00e4ytti ennen? Suomalaisen ilmakuvauksen uranuurtajat nousivat taivaalle 1950-luvulla ja dokumentoivat maaseudun sellaisena kuin se oli silloin. <\/p>\n

Aurajoen kupeessa seisovan Ver\u00e4j\u00e4nkorvan tilan pihapiiri lep\u00e4\u00e4 lokakuun hiljaisuudessa ja ruskan v\u00e4reiss\u00e4. Tilan keltainen p\u00e4\u00e4rakennus on seissyt paikallaan vuodesta 1889, ulkorakennus sit\u00e4kin pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Auralainen kotiseutumies Ari Vil\u00e9n<\/strong> seisoo lapsuudenkotinsa tuvassa, hymyilee ja nostaa esille vanhan taulun, johon tila on ikuistettu vuoden 1956 asussaan.<\/p>\n

\u201c\u00c4iti osti t\u00e4m\u00e4n kuvan kiert\u00e4vilt\u00e4 kauppiailta, jotka k\u00e4viv\u00e4t talosta taloon esittelem\u00e4ss\u00e4 ja myym\u00e4ss\u00e4 ilmakuvia. Muistelen \u00e4itini kertoneen kuvan olevan Karhum\u00e4en veljesten ottama\u201d, Ari kertoo.<\/p>\n

\"Vanhat<\/a><\/p>\n

Vanhat ilmakuvat otettiin mustavalkoisena ja v\u00e4rj\u00e4ttiin asiakkaan toiveiden mukaan. Ver\u00e4j\u00e4nkorvan tilan ilmakuvataulu vuodelta 1956 on todenn\u00e4k\u00f6isesti Veljekset Karhum\u00e4en tuottama.\u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

\"Ver\u00e4j\u00e4nkorvan<\/a><\/p>\n

Ver\u00e4j\u00e4nkorvan tila syksyll\u00e4 2025. Nykyisin hyv\u00e4laatuisia ilmakuvia pystyy ottamaan muutaman sadan euron hintaisilla droneilla. Nykyaikaisia kuvia on kiehtovaa verrata vuosikymmenien takaisiin ilmakuviin, ilmasta hahmottaa maiseman muutoksen aivan eri tavalla. \u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Monen suomalaisen lapsuudenkodin tai mummolan sein\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy vastaavia kehystettyj\u00e4 ilmakuvia kotitilasta. Niit\u00e4 katsellessa n\u00e4kee pellot, pihapiirin ja mets\u00e4nrajan sellaisena kuin ne olivat vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n

Kuvien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tiedon ansiosta niiden arvo on nyt suurempi kuin silloin, kun ne otettiin. Vanhat ilmakuvat kertovat maiseman ja maaseudun muutoksesta tavalla, johon mik\u00e4\u00e4n muu kuvallinen aineisto ei yll\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s Ari Vil\u00e9n uppoutuu nopeasti muisteloihin kuvaa katsellessaan.<\/p>\n

Kuva muistuttaa lapsuuden kesist\u00e4, ajasta, jolloin tilan ohi kulkeva Turuntie oli viel\u00e4 sorapintainen, omenapuut kukkivat navetan takana ja tien laidalla kohosi l\u00e4hitilojen yhteinen maitolaituri.<\/p>\n

Vil\u00e9nin kuvataulun v\u00e4rimaailmassa n\u00e4kyy hyvin ajantyylille ominainen peittov\u00e4rj\u00e4ys, joka voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuvaa katsellessa aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4.<\/p>\n

Alkuper\u00e4iset ilmakuvat otettiin mustavalkofilmille, ja myyj\u00e4t kiersiv\u00e4t tiloja mustavalkoiset n\u00e4ytekuvat mukanaan. Kun asiakas valitsi haluamansa otoksen, kuva sai asiakkaan toivomat v\u00e4rit j\u00e4lkik\u00e4teen k\u00e4sin tehtyn\u00e4.<\/p>\n

Myyj\u00e4n tuli kirjata yl\u00f6s rakennusten v\u00e4rit v\u00e4rj\u00e4\u00e4jien tiedoksi ja v\u00e4rityksest\u00e4 vastasivat omat ammattilaisensa, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t kuin taiteilijat. He lis\u00e4siv\u00e4t taivaalle sinen, pelloille viljan keltaista ja rakennuksiin oman v\u00e4rins\u00e4.<\/p>\n

\u201dT\u00e4ss\u00e4 kuvassa on j\u00e4nn\u00e4sti j\u00e4tetty osa rakennuksista ja pelloista mustavalkoiseksi, kun osa on v\u00e4rj\u00e4tty. My\u00f6s p\u00e4\u00e4rakennus on ollut kuvanottoaikaan valkoinen, mutta v\u00e4rj\u00e4yksess\u00e4 se on saanut kellert\u00e4v\u00e4n s\u00e4vyn\u201d, Vil\u00e9n kertoo.<\/p>\n

\"\u201d\u00c4itini<\/a><\/p>\n

\u201d\u00c4itini on hankkinut taulun kiertokauppiailta 1950-luvulla\u201d, Ver\u00e4j\u00e4n\u00adkorvan tilalla pient\u00e4 kotiseutu\u00admuseota py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 Ari Vil\u00e9n kertoo.\u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Ilmakuvauksen historia Suomessa on kuitenkin paljon muutakin kuin idyllisi\u00e4 tauluja. Se on kertomus rohkeista edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4, kiikkerist\u00e4 pienkoneista ja kovasta ty\u00f6st\u00e4, jossa oltiin s\u00e4\u00e4n ja sattumien armoilla.<\/p>\n

Suomalaisen ilmakuvauksen pioneereja olivat Karhum\u00e4en veljekset Multialta. He ikuistivat suomalaisia maisemia ilmasta k\u00e4sin jo ennen sotia.<\/p>\n

Maatilojen ilmakuvauksen tunnetuimmaksi nimeksi ja legendaksi kasvoi pisimm\u00e4n uran taivaalla tehnyt Keijo K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen. H\u00e4n lensi ensimm\u00e4iset kokeilunsa jo 1930-luvun lopulla itse rakennetulla lentolaitteella.<\/p>\n

Valokuvaus ja lent\u00e4minen kiinnostivat K\u00e4\u00e4ri\u00e4ist\u00e4 jo nuorena, ja 16-vuotiaana h\u00e4n l\u00e4hti vapaaehtoisena talvi- ja jatkosotaan, joissa h\u00e4n kuvasi rintamael\u00e4m\u00e4\u00e4 salaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten vastaisesti.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen hankki lentolupakirjan ja ty\u00f6skenteli Vuokralento Oy:ss\u00e4 lent\u00e4en eri puolilla maata. H\u00e4nen kalustoonsa kuului useita koneita, joista tunnetuin, Norseman, on nykyisin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Suomen Ilmailumuseossa.<\/p>\n

1950-luvulla K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen perusti oman lentoyhti\u00f6n, jonka kautta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi valokuvaamaan suomalaisia maalaismaisemia yl\u00e4ilmoista.<\/p>\n

Ilmakuvaajan ty\u00f6 oli kaikkea muuta kuin kevytt\u00e4. Pienkoneet lensiv\u00e4t matalalla, usein vain sadan metrin korkeudessa, ja ilmassa olo tuntui v\u00e4lill\u00e4 kuin istuisi pitk\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n vuoristoradassa.<\/p>\n

Kuvaajan oli pidett\u00e4v\u00e4 kamera vakaana ja vaihdettava filmirullia samalla, kun kone pomppi ja kallisteli. Vaati kylm\u00e4p\u00e4isyytt\u00e4, rautavatsaa ja pitk\u00e4\u00e4 pinnaa katsella tuntikausia py\u00f6riv\u00e4\u00e4 maisemaa, samalla ottaen laadukkaista kuvia.<\/p>\n

Lent\u00e4minen ja valokuvaus olivat t\u00e4ysin s\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuvaisia ja ilmakuvauksen periaatteiden mukaan kuvauss\u00e4\u00e4n tuli olla kirkas ja pilvet\u00f6n. Kun s\u00e4\u00e4olosuhteet vihdoin sallivat, kuvaajat viettiv\u00e4t koneessa yht\u00e4jaksoisesti tuntikausia.<\/p>\n

Ilmakuvat osoittautuivat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kysytyiksi, kuvien myynnist\u00e4 kehittyi mittava bisnes ja 1950-luvulla alalla toimi useita yrityksi\u00e4. K\u00e4\u00e4ri\u00e4isen rinnalla my\u00f6s Koistisen veljekset sek\u00e4 Maaseudun Ilmakuvaus Oy kilpailivat samoista markkinoista.<\/p>\n

\u201dVanhoja kuvia katsellessa olen havainnut, ett\u00e4 puustoa on nykyisin paljon runsaammin.\u201d<\/p>\n

Ari Vil\u00e9n <\/p>\n

Ihmiset halusivat n\u00e4hd\u00e4 kotinsa ilmasta k\u00e4sin, ja kehystetyt kuvat ripustettiin tupien seinille perhe- ja juhlakuvien viereen.<\/p>\n

Lent\u00e4jien ja kuvaajien ty\u00f6 oli kovaa, mutta kovaa oli my\u00f6s myyntity\u00f6, joka vaati yrityksilt\u00e4 oman kentt\u00e4v\u00e4kens\u00e4.<\/p>\n

Kun vedokset oli kehitetty, myyj\u00e4t suuntasivat tien p\u00e4\u00e4lle esittelem\u00e4\u00e4n otoksia. 1950- ja 60-luvuilla matkanteko tapahtui usein polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai linja-autolla, ja talvella saattoivat myyntikierrokset taittua jopa suksien varassa.<\/p>\n

Nykyisin eri toimijoiden vuosikymmenten aikana ker\u00e4\u00e4m\u00e4t aineistot on koottu Suomen Ilmakuva Oy:n haltuun. Arkistossa on miljoonia kuvia, joista osa on jo digitoitu tulevien sukupolvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Vanhoissa kuvissa n\u00e4kyy ainutlaatuisella tavalla maiseman muutos, kadonneet rakennukset, muuttuneet tielinjat ja ty\u00f6koneiden ja ajoneuvojen kehitys. Yksi silmiinpist\u00e4vimpi\u00e4 muutoksia on metsittyminen.<\/p>\n

\u201dVanhoja kuvia katsellessa olen havainnut, ett\u00e4 puustoa on nykyisin paljon runsaammin\u201d, Ari Vil\u00e9n pohtii.<\/p>\n

\u201dVer\u00e4j\u00e4nkorvan tilan pihapiiriss\u00e4kin kasvaa nykyisin valta kuusi ja suuria koivuja. 1950\u20131960-luvun kuvissa kaikki puut ovat matalia hy\u00f6typuita, kuten omenapuita ja nykyisin aivan puuston reunustaman Aurajoen uoma on kuvissa rannoiltaan t\u00e4ysin paljas.\u201d<\/p>\n

\"Ari<\/a><\/p>\n

Ari Vil\u00e9n tilasi muutama vuosi sitten toisenkin kuvan Suomen Ilmakuva Oy:lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vuodelta 1966 ja siin\u00e4 n\u00e4kyy pihapiiri ja rakennukset eri suunnasta kuvattuna kuin 1950-luvun taulussa.\u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n tilojen ilmakuvat kiinnostavat ennen kaikkea sukututkijoita ja kotiseutunsa historiaa etsivi\u00e4, mutta ne ovat my\u00f6s erinomainen ja historiaa huokuva sisustuselementti, kuten jo vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n

My\u00f6s Ari Vil\u00e9n on hankkinut arkistosta itselleen toisen taulun Ver\u00e4j\u00e4korvan tilasta 1950-lvulta per\u00e4isin olevan taulun rinnalle.<\/p>\n

\u201dTilasin teoksen vasta muutama vuosi sitten Suomen Ilmakuva Oy:lt\u00e4. Kuva on vuodelta 1966 ja siin\u00e4 n\u00e4kyy pihapiiri ja rakennukset eri suunnasta kuvattuna kuin 50-luvun taulussa, joten se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hieman eri informaatiota rakennuksista ja maisemasta.\u201d<\/p>\n

Suomen Ilmakuvan kuva-arkisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 miljoonia kuvia ymp\u00e4ri Suomea 1950-luvulta alkaen. Kuvakyselyn mahdollisista oman kotitilan kuvista voi tehd\u00e4 helposti nykyisen osoitteen perusteella.<\/p>\n

Kyselyn l\u00e4hett\u00e4minen on t\u00e4ysin ilmaista ja vasta mahdollisten kuvien l\u00f6ydytty\u00e4 voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, tilaako kuvia omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

\"Nykyaikaisella<\/a><\/p>\n

Nykyaikaisella droonikameralla on helppo kuvata kotitilaa eri kulmista.\u00a0Kuva: Tuomo Kes\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Vanhaa ilmakuvaa katsoessa n\u00e4kee muutakin kuin taloja ja viljelysmaita. Kuvassa n\u00e4kee el\u00e4m\u00e4npiirin, joka on ehk\u00e4 jo kadonnut: puretun navetan, metsittyneen pellon, saunalle johtaneen polun ja pihan, jossa aikoinaan soivat lapsuuden leikit.<\/p>\n

Jokainen kuva on pieni aikakapseli, hetki johon maailma tallentui juuri sellainen kuin se oli.<\/p>\n

Kuvataulut, jotka aikoinaan ripustettiin olohuoneen sein\u00e4lle ylpeyden aiheiksi, ovat nyt hiljaisia todisteita siit\u00e4, miten Suomi muuttui.<\/p>\n

Niiden kautta voimme palata aikaan, jolloin maatiloja oli joka niemess\u00e4 ja notkossa, ja muoviin k\u00e4\u00e4rittyjen hein\u00e4paalien sijaan pellon peitti hein\u00e4seip\u00e4iden meri, ja maiseman t\u00e4ytti kuivuvan hein\u00e4n tuoksu.<\/p>\n

K\u00e4ytetyt l\u00e4hteet: Ilmakuvien Suomi, dokumentti, Yle Areena 2022 ja Suomen ilmakuva Oy:n Historiakuva-arkisto (suomenilmakuva.fi\/historiakuva-arkisto)<\/p>\n

Ilmakuvauksen historia Suomessa<\/strong><\/p>\n

Suomalainen ilmakuvaus alkoi 1920-luvulla, kun maata ryhdyttiin kuvaamaan maanmittauksen tarpeisiin.<\/p>\n

Kaupallisen ilmakuvauksen aloittivat Karhum\u00e4en veljekset 1930-luvulla.<\/p>\n

1950-luvulla alan pioneerit, kuten Keijo K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen ja Koistisen veljekset, tekiv\u00e4t ilmakuvauksesta koko maan kattavan bisneksen.<\/p>\n

Kuvia otettiin pienkoneista mustavalkofilmille. Parhaat otokset v\u00e4ritettiin k\u00e4sin asiakkaan toiveiden mukaan.<\/p>\n

Ilmakuvaus kukoisti 1950\u20131990-luvuilla, kun useat yritykset kiersiv\u00e4t kuvaamassa koko Suomen l\u00e4hes pit\u00e4j\u00e4 pit\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Kuvauskohteina olivat maatilat, pihapiirit ja kyl\u00e4t.<\/p>\n

Nykyisin vanhoja ilmakuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sukututkimuksessa, historiantutkimuksessa ja maisemien muutoksen dokumentoinnissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmakuviin tallentuu maisema laajana kokonaisuutena. Ne s\u00e4il\u00f6v\u00e4t tietoa esimerkiksi rakennusten sijainneita, v\u00e4reist\u00e4 ja tielinjoista. Auralaisen Ver\u00e4j\u00e4nkorvan tilan keltainen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":104394,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-104393","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115641641468919826","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=104393"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104393\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/104394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=104393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=104393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=104393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}