{"id":104419,"date":"2025-12-01T01:57:23","date_gmt":"2025-12-01T01:57:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104419\/"},"modified":"2025-12-01T01:57:23","modified_gmt":"2025-12-01T01:57:23","slug":"tiesitko-tata-suomen-suosituimman-haamarssin-savelsi-yksinainen-homomies-joka-kannusti-naisia-musiikin-pariin-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104419\/","title":{"rendered":"Tiesitk\u00f6 t\u00e4t\u00e4: Suomen suosituimman h\u00e4\u00e4marssin s\u00e4velsi yksin\u00e4inen homomies, joka kannusti naisia musiikin pariin | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Kaikki kirkkoh\u00e4iss\u00e4 olleet tunnistavat Prinsessa Ruususen Juhlamarssin. Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suositun h\u00e4\u00e4marssin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erkki Melartin<\/strong> (1875\u20131937) tuskin olisi voinut astua alttarille oman s\u00e4vellyksens\u00e4 soidessa \u2013 h\u00e4n nimitt\u00e4in rakasti miehi\u00e4.<\/p>\n

Erkki Melartinin Juhlamarssi \u2013 RSO joht. Jorma Panula<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki ja paljon muuta kerrotaan musiikintutkija Tuire Ranta-Meyerin<\/strong> uutuusel\u00e4m\u00e4kerrassa Niin nuori, niin palava \u2013 Erkki Melartinin el\u00e4m\u00e4, ty\u00f6 ja musiikki.<\/p>\n

Ota t\u00e4st\u00e4 artikkelista haltuusi viisi kiinnostavaa Melartin-faktaa.<\/p>\n

1. \u201dEi ollut helppoa olla erilainen kuin muut\u201d<\/p>\n

Erkki Melartin oli sateenkaareva s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, jonka romanttinen ja seksuaalinen kiinnostus kohdistui ennen kaikkea miehiin. Homoseksuaaliset teot tulivat Suomessa laittomiksi vuonna 1894, joten Melartin joutui koko aikuisik\u00e4ns\u00e4 k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n ison osan itsest\u00e4\u00e4n julkiselta katseelta.<\/p>\n

Tuire Ranta-Meyer kertoo kirjassaan, ett\u00e4 yksin\u00e4isyyden ja toiseuden kokemukset kalvoivat Melartinia. Yst\u00e4v\u00e4lleen Irma von Rosenille<\/strong> h\u00e4n kuvasi, ett\u00e4 \u201dei ollut helppoa olla erilainen kuin muut ihmiset ja aina pakostakin tuntea kuilu oman tunne-el\u00e4m\u00e4n ja muiden v\u00e4lill\u00e4.\u201d<\/p>\n

Melartin ei koskaan muodostanut pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 parisuhdetta. H\u00e4nen eriasteisiin ihastuksenkohteisiinsa kuuluivat ainakin Suomen Kansallisteatterin n\u00e4yttelij\u00e4 Aarne Riddelin<\/strong> (my\u00f6h. Orjatsalo), kirjailija Jalmari Finne<\/strong>, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Ilmari Hannikainen<\/strong> ja n\u00e4yttelij\u00e4 Jussi Snellman.<\/strong><\/p>\n

\"N\u00e4yttelij\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jussi Snellman pysyi Melartinin yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuolemaan asti. Suhteen merkitt\u00e4vyydest\u00e4 kertoo jotain se, ett\u00e4 kun Snellman meni naimisiin Jean Sibeliuksen Ruth-tytt\u00e4ren kanssa, heid\u00e4n esikoisensa kastettiin Erkiksi ja Melartinista tuli pienokaisen kummi. Kuva: Kansalliskirjasto.2. Melartin piirsi ja maalasi<\/p>\n

Jos Erkki Melartin ei olisi valinnut el\u00e4m\u00e4nurakseen musiikkia, h\u00e4nest\u00e4 olisi saattanut hyvinkin tulla ammattikuvataiteilija. Ranta-Meyer kertoo kirjassaan, ett\u00e4 Melartin piirsi ja maalasi nuoresta i\u00e4st\u00e4 alkaen ja jatkoi harrastustaan l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Melartin piti Helsingiss\u00e4 kaksi omaa taiden\u00e4yttely\u00e4 vuosina 1917 ja 1937.<\/p>\n

Melartinin teokset<\/a> ovat enimm\u00e4kseen pastelli- ja akvarellit\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 piirustuksia. Niiden aiheina ovat useimmiten erilaiset luontokuvat ja aivan erityisesti symbolistiset lehdett\u00f6m\u00e4t puut.<\/p>\n

Kuvataiteilija ja kriitikko Einar Reuter<\/strong> kirjoitti Helsingin Sanomissa 1937, ett\u00e4 Melartinin t\u00f6iss\u00e4 \u201dv\u00e4ritys on kultivoitua ja usein varsin tehokasta\u201d.<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Erkki Melartinin pastellity\u00f6 Pyh\u00e4n Markuksen torilta Venetsiasta, 1915. Kuva: Sibelius-museo.3. Iskelm\u00e4 ja sinfonia voivat synty\u00e4 samasta kyn\u00e4st\u00e4<\/p>\n

Harva suomalaiss\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on ollut niin utelias ja avoin erilaisia musiikinlajeja kohtaan kuin Erkki Melartin. H\u00e4n s\u00e4velsi muun muassa kuusi sinfoniaa, ensimm\u00e4isen suomalaisen kokoillan baletin, oopperan Aino ja lukuisia n\u00e4ytelm\u00e4musiikkeja. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n laajaan tuotantoon voi tutustua Ylen Soivassa arkistossa<\/a>.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi Melartin ker\u00e4si kansanlauluja, piti arvokkaana musiikin s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 lapsille ja nuorille ja suhtautui ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4sti niin kaikkein moderneimpaan musiikkiin kuin aikansa populaarimusiikkiinkin.<\/p>\n

Kun Yleisradio aloitti toimintansa 1926, Erkki Melartin halusi huomioida uuden viestint\u00e4v\u00e4lineen mahdollisuudet ja rajat s\u00e4velt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 musiikkia, joka soisi radiossa parhaiten.<\/p>\n

Toukokuussa 1930 baritoni Ture Ara<\/strong> levytti Berliiniss\u00e4 Melartinin iskelm\u00e4n Kadonnut unelma<\/a>. Tekstin kirjoitti Ture Ara nimimerkill\u00e4 Topi Aaltonen<\/strong>. Melartin itse k\u00e4ytti salanime\u00e4 Eero Mela<\/strong>.<\/p>\n

4. S\u00e4velt\u00e4minen kuuluu my\u00f6s naisille<\/p>\n

S\u00e4vellysty\u00f6n rinnalla Erkki Melartin teki kokonaisen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n Helsingin konservatorion eli nykyisen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian rehtorina ja opettajana. Melartin oli oppilaittensa suuresti ihailema, ja h\u00e4net tunnettiin kannustavana ja tarkkasilm\u00e4isen\u00e4 pedagogina.<\/p>\n

Melartin rohkaisi s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan sukupuolesta ja taustasta riippumatta. H\u00e4nen s\u00e4vellysluokallansa olikin erityisen paljon naisia kuten Helvi Leivisk\u00e4<\/strong> ja Heidi Sundblad-Halme<\/strong><\/a>.<\/p>\n

N\u00e4in Leivisk\u00e4 muisteli Melartinia Leena Santalahden<\/strong> haastattelussa vuonna 1972:<\/p>\n

Helvi Leivisk\u00e4 muistelee Erkki Melartinia<\/strong><\/p>\n

5. Kuolema kulki kintereill\u00e4<\/p>\n

Jos tiet\u00e4\u00e4 Erkki Melartinin sairaushistorian, voi vain ihmetell\u00e4, miten h\u00e4n ehti tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n niin paljon.<\/p>\n

Melartinilla todettiin nuorena syd\u00e4nvika, joka langetti h\u00e4nen ylleen kuoleman varjon. My\u00f6hemmin h\u00e4n sairastui viel\u00e4 tuberkuloosiin, joka oli 1900-luvun alun Suomessa yksi tappavimmista taudeista. Se vei Melartinin pitk\u00e4ksi ajaksi Nummelan parantolaan, jossa hoitokeinoina olivat raitis ilma ja tuhti ruoka.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 taudit eiv\u00e4t Melartinia kuitenkaan p\u00e4ihitt\u00e4neet, niin kuin eiv\u00e4t vuosien saatossa koetut katarrit, keltakuumeet ja muut infektiotkaan. Tuire Ranta-Meyerin el\u00e4m\u00e4kerrasta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 iskias-vaivakin hoitui suoraan hermoon annetulla kokaiiniliuoksella.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 Melartin hoidatti terveytt\u00e4\u00e4n vuosittain it\u00e4valtalaisessa Gallspachin parantolassa, jossa \u201dihmetohtori\u201d Valentin Zeileis<\/strong> antoi \u201delektrofysikaalista valohoitoa\u201d ja \u201djalokiviterapiaa\u201d.<\/p>\n

\u201dTuskallinen k\u00e4sittely, mutta ihmeellinen el\u00e4m\u00e4nvoima t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minut\u201d, Melartin kuvaili hoitojen vaikutusta.<\/p>\n

\"S\u00e4velt\u00e4j\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tuberkuloosia hoidettiin 1900-luvun alkupuolella makuuttamalla potilaita ulkoilmassa. Erkki Melartin kuvassa keskell\u00e4. Kuva: Kansalliskirjasto<\/p>\n

Kuuntele lis\u00e4\u00e4 tarinoita Erkki Melartinin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja musiikista Outi Paanasen ja Markus Virtasen toimittamassa Erkki Melartin -teemaillassa. Ohjelmassa ovat vieraina Melartin-el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer sek\u00e4 musiikintutkija Matti Huttunen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaikki kirkkoh\u00e4iss\u00e4 olleet tunnistavat Prinsessa Ruususen Juhlamarssin. Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suositun h\u00e4\u00e4marssin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erkki Melartin (1875\u20131937)…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":104420,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,19765,33,31,30,19766,108,47,32,109],"class_list":{"0":"post-104419","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-erkki-melartin","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-klassisen-musiikin-saveltajat","14":"tag-kulttuuri","15":"tag-musiikki","16":"tag-suomi","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115641833655979735","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104419","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=104419"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104419\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/104420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=104419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=104419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=104419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}