{"id":104569,"date":"2025-12-01T06:24:10","date_gmt":"2025-12-01T06:24:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104569\/"},"modified":"2025-12-01T06:24:10","modified_gmt":"2025-12-01T06:24:10","slug":"tuore-tutkimus-varallisuuden-huomioiminen-vanhusten-hoivassa-voisi-nostaa-asiakasmaksuja-yli-800-eurolla-kuussa-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/104569\/","title":{"rendered":"Tuore tutkimus: Varallisuuden huomioiminen vanhusten hoivassa voisi nostaa asiakasmaksuja yli 800 eurolla kuussa | Politiikka"},"content":{"rendered":"

THL:n tutkijat ovat jatkaneet siit\u00e4, mihin yhteiskunnalliset keskustelijat j\u00e4iv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Varman toimitusjohtaja Risto Murto<\/strong> ehdotti hein\u00e4kuussa<\/a>, ett\u00e4 lasten tulisi ottaa nykyist\u00e4 suurempi rooli vanhempiensa hoivassa.<\/p>\n

Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Arno Ahosniemi<\/strong> puolestaan esitti<\/a>, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneet maksaisivat hoivastaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n omasta varallisuudestaan.<\/p>\n

Aiemmin my\u00f6s valtiovarainministeri\u00f6 on ehdottanut<\/a>, ett\u00e4 pitk\u00e4aikaishoivan maksuissa tulisi ottaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n huomioon asiakkaiden varallisuus.<\/p>\n

THL:n tutkijat Jussi Tervola<\/strong>, Joonas Ollonqvist<\/strong> ja Tapio Haaga<\/strong> tarttuivat valtiovarainministeri\u00f6n ehdotukseen ja laskivat, millaisia vaikutuksia varallisuuden huomioimisella voisi olla asiakasmaksuihin.<\/p>\n

Tutkijakolmikon mukaan asiakasmaksut voisivat nousta merkitt\u00e4v\u00e4sti, jos varallisuus huomioitaisiin maksuissa. Puolella nykyasiakkaista, joita muutos koskisi, maksut nousisivat korkeintaan 380 euroa kuussa. Toisin sanoen mediaanimuutos olisi 380 euroa.<\/p>\n

Keskiarvomuutos olisi puolestaan 830 euroa kuussa. Keskiarvomuutosta nostaa se tosiasia, ett\u00e4 pienell\u00e4 osalla senioriv\u00e4est\u00f6st\u00e4 on paljon varallisuutta. Varakkaiden korkeat maksukorotukset puolestaan korottaisivat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 maksuja.<\/p>\n

Tervolan, Ollonqvistin ja Haagan tutkimuspaperissa otettiin huomioon varallisuus samalla tavalla kuin el\u00e4kkeensaajien asumistuessa. Tarkastelussa huomioitiin yli 15\u00a0000 euron varallisuus, josta laskettiin 15 prosenttia vuosituloihin.<\/p>\n

Tarkastelun ulkopuolelle on j\u00e4tetty muun muassa oma koti, koska se voi olla yh\u00e4 puolison k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai omistettu puoliksi toisen kanssa. N\u00e4iden lis\u00e4ksi laskelmassa ei huomioitu talletuksia eik\u00e4 vapaa-ajan asuntoja, mutta sijoitusasunnot on noteerattu laskelmissa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaishoivan maksut perustuvat asiakkaiden tuloihin, ja ne ovat 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista tiettyjen v\u00e4hennysten j\u00e4lkeen. Tutkijoiden mukaan maksuissa ei ole juurikaan en\u00e4\u00e4 korotusvaraa, joten katseet tulisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 asiakkaiden tuloista muualle.<\/p>\n

Maksukertym\u00e4 kasvaisi 12 prosentilla<\/p>\n

Tutkijakolmikon mukaan hyvinvointialueiden kuittaama asiakasmaksukertym\u00e4 kasvaisi muutosten seurauksena noin 45 miljoonalla eurolla eli 12 prosentilla. Asiakasmaksuilla kuitattiin 12 prosenttia julkisen laitoshoidon ja ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen kustannuksista vuonna 2022.<\/p>\n

Muutos koskisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 14 prosenttia ymp\u00e4rivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista.<\/p>\n

\u2013 Vaikutus kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon, mutta silloin kun varallisuutta huomioitaisiin, maksut voisivat nousta yksitt\u00e4isell\u00e4 asiakkaalla varsin paljon, THL:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jussi Tervola<\/strong> sanoo tiedotteessa.<\/p>\n

\"Jussi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

THL:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jussi Tervolan mukaan maksukorotukset kohdistuisivat pieneen joukkoon hoivapalveluiden asiakkaita. Kuva: M\u00e5rten Lamp\u00e9n \/ Yle<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis varakaimmat hoivan asiakkaat maksaisivat muita korkeampia palvelumaksuja. Kaikkien maksut olisivat pienemm\u00e4t kuin palveluiden tuottamisesta syntyneet kustannukset.<\/p>\n

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, ett\u00e4 laskelmiin liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia, joista yksi koskee ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4li ehdotus varallisuuden ottamisesta huomioon asiakasmaksuissa toteutuisi, ihmiset saattaisivat muuttaa omaisuutta muotoon, jota ei huomioitaisi asiakasmaksuissa. Toisaalta ihmiset saattaisivat antaa omaisuuttaan pois j\u00e4lkel\u00e4isille joko lahjoituksina tai ennakkoperint\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Kohonneet maksut julkisessa terveydenhuollossa saattaisivat kannustaa varakkaimpia asiakkaita siirtym\u00e4\u00e4n yksityisen hoivan piiriin, kun hintaero julkisen ja yksityisen v\u00e4lill\u00e4 kapenisi.<\/p>\n

Oma kysymyksens\u00e4 on my\u00f6s siin\u00e4, miten asiakkaat saavat muutettua varallisuuttaan rahaksi, jotta he voisivat maksaa aiempaa korkeampia palvelumaksuja.<\/p>\n

Tutkijat huomauttavat, ett\u00e4 hieman alle puolella yli 65-vuotiaista on rahasto- ja osakesijoituksia sek\u00e4 sijoitusasuntoja. N\u00e4m\u00e4 muodostavat arviolta noin 29 prosenttia ik\u00e4\u00e4ntyneiden kokonaisvarallisuudesta.<\/p>\n

Suurimman potin my\u00f6s yli 65-vuotiaiden varallisuudesta muodostavat omistuskodit.<\/p>\n

Tutkijat: Perint\u00f6veron roolia tulisi pohtia<\/p>\n

Tutkijat sanovat, ett\u00e4 asiakasmaksujen muutosten rinnalla olisi syyt\u00e4 pohtia my\u00f6s perint\u00f6veron ja sen kirist\u00e4misen roolia. Perint\u00f6veroa maksetaan my\u00f6s henkil\u00f6n varallisuudesta.<\/p>\n

Kyselytutkimuksissa perint\u00f6vero on yksi ep\u00e4suosituimmista veroista, mutta taloustieteess\u00e4 sille on l\u00f6ydetty vain v\u00e4h\u00e4n haitallisia sivuvaikutuksia. Artikkelissa viitataan VATTin johtavan tutkijan Tuomas Matikan<\/strong> tutkimukseen, jonka mukaan perint\u00f6vero vaikuttaa vain v\u00e4h\u00e4n kokonaisvarallisuuteen, s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen ja muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

Perint\u00f6verolla voidaan rahoittaa my\u00f6s laajemmin yhteiskunnan palveluita kuin entist\u00e4 kire\u00e4mmill\u00e4 palvelumaksuilla. Eri asia on, miten \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ottaisivat t\u00e4llaisen muutoksen vastaan.<\/p>\n

Tutkijat alleviivaavat, etteiv\u00e4t he ota kantaa, millaisia muutoksia hoivapalveluiden rahoituksessa tulisi tehd\u00e4. Selvityksen tarkoituksena on ollut tarjota tietoa siit\u00e4, kuinka paljon yksityist\u00e4 varallisuutta ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 on ja miten sen huomioiminen voisi vaikuttaa hoivapalveluiden rahoitukseen.<\/p>\n

Kuka hoitaa vanhukset tulevaisuudessa? <\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"THL:n tutkijat ovat jatkaneet siit\u00e4, mihin yhteiskunnalliset keskustelijat j\u00e4iv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4. Varman toimitusjohtaja Risto Murto ehdotti hein\u00e4kuussa, ett\u00e4 lasten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":104570,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[15985,22,23,26,27,33,31,30,17,19793,13995,2218,4401,19794,24,25,28,29,15,18,21,10256,637,4341,32,78,550,19,20,16,1743,1339,4335],"class_list":{"0":"post-104569","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-asiakasmaksut","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-hoiva","18":"tag-hoivapalvelut-palvelut","19":"tag-hyvinvointialueet","20":"tag-ikaantyneet","21":"tag-laitoshoito","22":"tag-latest-news","23":"tag-latestnews","24":"tag-main-news","25":"tag-mainnews","26":"tag-news","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-perintovero","30":"tag-politiikka","31":"tag-sosiaali-ja-terveyspalvelut","32":"tag-suomi","33":"tag-talous","34":"tag-terveydenhuolto","35":"tag-top-stories","36":"tag-topstories","37":"tag-uutiset","38":"tag-vanhukset","39":"tag-varallisuus","40":"tag-yksityinen-terveydenhuolto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":"Validation failed: Text character limit of 500 exceeded"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=104569"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/104569\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/104570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=104569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=104569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=104569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}