Asiantuntija kertoo, mit\u00e4 somessa villitsevist\u00e4 hyvinvointivinkeist\u00e4 pit\u00e4isi ajatella.<\/p>\n
Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. T\u00e4m\u00e4 on yksi niist\u00e4.<\/p>\n
Terveelliseen sy\u00f6miseen liittyy monia sitkeit\u00e4 uskomuksia, joista on muodostunut sosiaalisessa mediassa ja kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa er\u00e4\u00e4nlaisia totuuksia.<\/p>\n
Usein erityisesti tiettyjen ruokien, ravintoaineiden ja ruokatottumusten toistellaan olevan terveellisen el\u00e4m\u00e4n peruspilareita. Pyysimme asiantuntijaa kertomaan, mit\u00e4 hehkutetuista ruuista ja tavoista pit\u00e4isi oikeasti ajatella.<\/p>\n
Selvisi, ett\u00e4 todellisuus on monimutkaisempi kuin somen hyvinvointitrendit antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
1. Proteiini<\/p>\n
Voisi luulla, ett\u00e4 suomalaisilla on hirve\u00e4 proteiinivaje, kun katsoo kaupassa vanukas-, rahka- ja patukkahyllyj\u00e4. N\u00e4in toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Marjaana Puustinen<\/a>.<\/p>\n Todellisuudessa moni suomalainen saa itse asiassa proteiinia jopa yli tarpeen.<\/p>\n Puustisen mukaan huoli liian v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 proteiinin saannista ei n\u00e4in ollen ole erityisen perusteltu. Perusterve aikuinen tarvitsee p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 proteiinia <\/a>noin gramman painokiloa kohden.<\/p>\n Esimerkiksi purkillisessa rahkaa on noin 20 grammaa proteiinia ja kahdessa desiss\u00e4 jogurttia 6 grammaa.<\/p>\n Proteiinin tankkaaminen on peruja fitnessvillityksest\u00e4, Puustinen arvelee. On totta, ett\u00e4 lihas tarvitsee kasvaakseen proteiinia.<\/p>\n Tavallisen aikuisen ei kuitenkaan kannata sy\u00f6d\u00e4 proteiinia turhaan, Puustinen sanoo. Tutkimuksissa proteiinivalmisteisiin on yhdistetty esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta.<\/p>\n Tavallisempi haitta proteiinin tankkaamisessa on kuitenkin se, ett\u00e4 ruokavaliosta voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sen vuoksi jotain muuta pois. Suomalaisten esimerkiksi tiedet\u00e4\u00e4n saavan ruokavaliostaan aivan liian v\u00e4h\u00e4n kuitua.<\/p>\n 2. Kananmuna<\/p>\n Proteiinivillitykseen liittyy erityisesti yksi ruoka-aine, jota moni tuntuu tankkaavan reilusti: kananmuna. Se onkin hyv\u00e4 proteiininl\u00e4hde: keskikokoinen eli noin 50 gramman kananmuna sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli kuusi grammaa proteiinia.<\/p>\n Lis\u00e4ksi kananmuna sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi hyv\u00e4laatuista rasvaa, D-vitamiinia, kivenn\u00e4isaineita sek\u00e4 jodia.<\/p>\n Vaikka kananmuna on Puustisen mukaan \u201dhyv\u00e4\u00e4 perusruokaa\u201d, ei niit\u00e4 kannata popsia rajattomasti.<\/p>\n Uusien ravitsemussuositusten mukaan kananmunia kannattaa sy\u00f6d\u00e4 korkeintaan yksi p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Suositus perustuu siihen, ett\u00e4 kananmunan keltuainen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti kolesterolia. Suomalaisten geeniperim\u00e4 taas on sellainen, ett\u00e4 monella on kohonnut riski sairastua syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin, Puustinen sanoo.<\/p>\n \u2013 Silloin on viisasta mietti\u00e4 keltuaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ruokavaliossa.<\/p>\n 3. V\u00e4h\u00e4rasvaiset tuotteet<\/p>\n Moni valitsee lautaselleen v\u00e4h\u00e4rasvaisen tuotteen, koska ajattelee sen olevan terveyden kannalta paras vaihtoehto. My\u00f6s hyvinvointivaikuttajien ostoskoriin tipahtaa somevideoissa usein rasvaton rahka tai v\u00e4h\u00e4rasvainen juusto.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4rasvainen tuote ei kuitenkaan aina ole itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti ainoa hyv\u00e4 valinta, sill\u00e4 kaikki riippuu ruokavalion kokonaisuudesta, Marjaana Puustinen sanoo. Esimerkiksi v\u00e4hemm\u00e4n rasvaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 juustossa voi olla joskus enemm\u00e4n suolaa.<\/p>\n \u2013 Juustoista suositellaan v\u00e4h\u00e4rasvaisia vaihtoehtoja, mutta joillekin v\u00e4h\u00e4rasvaisen juuston valitseminen voi aiheuttaa sen, ett\u00e4 juustoa sy\u00f6 enemm\u00e4n, Puustinen pohtii.<\/p>\n