{"id":105037,"date":"2025-12-01T17:46:09","date_gmt":"2025-12-01T17:46:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105037\/"},"modified":"2025-12-01T17:46:09","modified_gmt":"2025-12-01T17:46:09","slug":"tsernobylin-nelosreaktorissa-kasvava-sieni-on-kehittanyt-hammastyttavan-ominaisuuden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105037\/","title":{"rendered":"T\u0161ernobylin nelosreaktorissa kasvava sieni on kehitt\u00e4nyt h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ominaisuuden"},"content":{"rendered":"

T\u0161ernobylin suojavy\u00f6hykkeell\u00e4 el\u00e4v\u00e4 musta sieni Cladosporium sphaerospermum\u00a0h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 l\u00e4hes nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen, Science Alert kirjoittaa<\/a>.<\/p>\n

Ionisoiva s\u00e4teily on alueella yh\u00e4 niin voimakasta, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t voi liikkua siell\u00e4 ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 riski\u00e4. Samettisen musta sieni kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kukoistavan jopa\u00a0T\u0161ernobylin ydinvoimalan r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neen nelj\u00e4nnen reaktorin ymp\u00e4rille rakennetun betonisen suojakuoren sisuksissa. Rakennus on yksi maapallon radioaktiivisimmista.\u00a0<\/p>\n

Jo varhaisissa kentt\u00e4havainnoissa 1990-luvun lopulla ukrainalaisen mikrobiologi\u00a0Nelli Zhdanovan<\/strong> johtama tutkimusryhm\u00e4 l\u00f6ysi<\/a> suojarakennuksen sis\u00e4lt\u00e4 per\u00e4ti 37 sienilajia, joista suurin osa oli tummia ja melaniinipitoisia. Melaniini on aine, joka ihmisell\u00e4kin vastaa ihon, hiusten ja silmien v\u00e4rist\u00e4.<\/p>\n

Yleisin laji n\u00e4ytteiss\u00e4 oli\u00a0C. sphaerospermum. Se oli samalla radioaktiivisin.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4t laboratoriotutkimukset paljastivat jotakin viel\u00e4 erikoisempaa. Sieni ei ainoastaan siet\u00e4nyt ionisoivaa s\u00e4teily\u00e4, vaan kasvoi sen vaikutuksesta paremmin<\/a>.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johti hypoteesiin niin kutsutusta radiosynteesist\u00e4 \u2013 mekanismista, jossa melaniini toimisi kuten kasveissa valoa imev\u00e4 klorofylli-pigmentti ja muuntaisi s\u00e4teilyn k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi energiaksi. Samalla melaniini toimisi er\u00e4\u00e4nlaisena suojakilpen\u00e4 s\u00e4teilyn haitallisempia vaikutuksia vastaan.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on edelleen vasta teoria, josta ei ole saatu yksiselitteisi\u00e4 todisteita, vaikka kokeelliset havainnot tukevat melaniinin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksia s\u00e4teilyaltistuksessa. Hypoteesin esittiv\u00e4t<\/a> vuonna 2008 ensimm\u00e4isin\u00e4 radiol\u00e4\u00e4keaineisiin erikoistunut tutkija\u00a0Ekaterina Dadachova<\/strong>\u00a0ja immunologi\u00a0Arturo Casadevall<\/strong>, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t tuolloin Albert Einstein College of Mediciness\u00e4 Yhdysvalloissa.<\/p>\n

Ionisoiva s\u00e4teily on tunnetusti haitallista useimmille eli\u00f6ille, sill\u00e4 se voi irrottaa elektroneja atomeista, rikkoa molekyylej\u00e4 ja vaurioittaa dna:ta. Silti C. sphaerospermum toimii p\u00e4invastoin kuin odotetaan. Sen kasvu kiihtyy ja sen melaniini n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muuttavan ominaisuuksiaan s\u00e4teilyn vaikutuksesta tavalla, jota ei viel\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s avaruudessa tehdyt kokeet tukevat ajatusta melaniinin suojaavasta vaikutuksesta: vuonna 2022 suoritettu<\/a> koe Kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla osoitti, ett\u00e4 sienikerroksen alle sijoitetuilla antureilla mitattiin v\u00e4hemm\u00e4n kosmista s\u00e4teily\u00e4 kuin pelk\u00e4n mikrobiologiassa kasvualustana k\u00e4ytetyn agar-seoksen alla.\u00a0<\/p>\n

Tutkittavat n\u00e4ytteet oli sijoitettu avaruusaseman ulkopuolelle. Kokeen tarkoituksena ei ollut tutkia radiosynteesi\u00e4, vaan tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 sen mahdollisuuksia biologisena s\u00e4teilysuojana. T\u00e4m\u00e4 vaikutus pystyttiin vahvistamaan, mutta mekanismi sen taustalla on edelleen tuntematon.<\/p>\n

Vaikka hypoteesi energian talteenotosta on kiehtova, selv\u00e4t todisteet puuttuvat. Tutkijat eiv\u00e4t ole pystyneet osoittamaan, ett\u00e4 sieni pystyisi ionisoivan s\u00e4teilyn avulla sitomaan hiilt\u00e4, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aineenvaihduntaansa tai ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n energiaa.<\/p>\n

\u201dVarsinaista radiosynteesi\u00e4 ei ole viel\u00e4 osoitettu, saati ett\u00e4 ionisoiva s\u00e4teily pelkist\u00e4isi hiiliyhdisteit\u00e4 korkeamman energiasis\u00e4ll\u00f6n muotoihin tai mahdollistaisi ep\u00e4orgaanisen hiilen sitomisen\u201d, kirjoittaa insin\u00f6\u00f6ri Nils Averesch<\/strong> tutkijaryhmineen.<\/p>\n

C. sphaerospermumin kaltaiset sienet eiv\u00e4t ole ainoita, jotka reagoivat s\u00e4teilyyn erikoisella tavalla. Musta hiiva Wangiella dermatitidis kasvaa ionisoivan s\u00e4teilyn vaikutuksesta<\/a>, kun taas Cladosporium cladosporioides lis\u00e4\u00e4 melaniinituotantoaan<\/a> ilman kasvun kiihtymist\u00e4 gamma- ja ultraviolettis\u00e4teilylle altistuessaan.<\/p>\n

Eri sienilajien v\u00e4liset erot osoittavat, ettei kyse ole yleisest\u00e4 sienikunnalle ominaisesta mekanismista, vaan mahdollisesti lajikohtaisesta sopeutumasta tai stressireaktiosta, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia ep\u00e4optimaalisissa olosuhteissa.<\/p>\n

On viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4k\u00f6 C. sphaerospermum todella s\u00e4teily\u00e4 energianl\u00e4hteen\u00e4 vai onko kyse vain selviytymist\u00e4 tukevasta mekanismista \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa. Se kuitenkin selvi\u00e4\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti jopa menestyy ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa ihminen ei p\u00e4rj\u00e4isi.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u0161ernobylin suojavy\u00f6hykkeell\u00e4 el\u00e4v\u00e4 musta sieni Cladosporium sphaerospermum\u00a0h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 l\u00e4hes nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen, Science Alert kirjoittaa. Ionisoiva s\u00e4teily…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":105038,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,19840,7494,32,78,19841],"class_list":{"0":"post-105037","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-sateily","14":"tag-sienet","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-tsernobyl"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115645565169395954","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105037\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/105038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}