{"id":105064,"date":"2025-12-01T18:33:09","date_gmt":"2025-12-01T18:33:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105064\/"},"modified":"2025-12-01T18:33:09","modified_gmt":"2025-12-01T18:33:09","slug":"mari-laaksonen-luuli-karsivansa-synnytysmasennuksesta-mutta-taustalla-olikin-jotain-pysyvampaa-akuutti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105064\/","title":{"rendered":"Mari Laaksonen luuli k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 synnytys\u00admasennuksesta, mutta taustalla olikin jotain pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 | Akuutti"},"content":{"rendered":"

Rovaniemel\u00e4inen Mari Laaksonen<\/strong> on kiivennyt talviaamuna vaaran laelle. Lumisen mets\u00e4n keskell\u00e4 on hijaista. Mieli rauhoittuu.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4 ei kuulu juuri mit\u00e4\u00e4n. Ajatukset saavat lent\u00e4\u00e4 minne tahansa tai sitten olla lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Laaksonen sanoo.<\/p>\n

Laaksosen el\u00e4m\u00e4 mullistui maaliskuussa 2012, kun h\u00e4n sai puolisonsa kanssa tytt\u00e4ren. Samaan aikaan alkoi jotakin outoa. Laaksonen uskoi pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyse oli synnytyksen j\u00e4lkeisest\u00e4 masennuksesta, sill\u00e4 ensimm\u00e4isen lapsen kanssa kaikki oli uutta.<\/p>\n

Pikkuhiljaa arki muuttui raskaammaksi ja voimat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4neet. El\u00e4m\u00e4st\u00e4 katosi ilo, ja tavallisetkin asiat tuntuivat painavimmilta kuin ennen. Neuvolassa huoli otettiin puheeksi ja Laaksonen sai tukea.<\/p>\n

\"Mari<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Maari Laaksosen lenkkeilee mielell\u00e4\u00e4n vaaramaisemissa kotinsa l\u00e4hettyvill\u00e4. Kuva: Tero Kyll\u00f6nen \/ Yle<\/p>\n

Silti olo ei helpottanut. Masennus j\u00e4i osaksi h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kun tyt\u00e4r oli jo leikki-ik\u00e4inen, perhe alkoi yh\u00e4 vahvemmin mietti\u00e4, ettei kyse ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole synnytyksen j\u00e4lkeisest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4, vaan jostain muusta ja pitk\u00e4kestoisemmasta.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nnekohta oli vuodenvaihde kymmenen vuotta sitten, kun Laaksonen koki valtavan energian nousun. H\u00e4n opiskeli, haki ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakouluun ja teki projekteja. Ideoita tulvi mieleen.<\/p>\n

Aluksi muutos tuntui vapauttavalta. Se oli vastapainoa vuosien alakuloisuudelle. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tilanne kuitenkin muuttui, kun masennus vei voimat ja ajoi Laaksosen henkisesti sein\u00e4\u00e4n. Pelko siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuisi, jos mit\u00e4\u00e4n ei teht\u00e4isi, sai h\u00e4net hakemaan apua tilanteeseensa.<\/p>\n

\"Mari<\/p>\n

\n

Vaatimalla vaadin p\u00e4\u00e4st\u00e4 laitoshoitoon.<\/p>\n

Mari Laaksonen<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 P\u00e4\u00e4sin Pitk\u00e4niemen sairaalaan suljetulle osastolle kuukaudeksi. Siell\u00e4 sain diagnoosin tyypin 2 kaksisuuntaisesta mielialah\u00e4iri\u00f6st\u00e4, Laaksonen kertoo.<\/p>\n

J\u00e4lkik\u00e4teen Laaksonen piti omaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n hyvin rohkeana. H\u00e4n uskalsi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tilanteen vakavuuden ja l\u00e4hti kuukaudeksi pois kotoa.<\/p>\n

\u2013 L\u00e4hdin rakkaiden ihmisten luota ihan vain suojellakseni heit\u00e4, Laaksonen kertoo.<\/p>\n

Diagnoosi voi viiv\u00e4sty\u00e4 vuosia<\/p>\n

Psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Kirsi Suominen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 voi alkaa pitk\u00e4n\u00e4 masennusjaksona, jolloin taustalla olevaa sairautta ei heti tunnisteta.<\/p>\n

On tyypillist\u00e4, ett\u00e4 hoito keskittyy aluksi toistuvaan masennukseen, kun taas hypomaniavaiheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomaamatta tai ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain hyvin\u00e4 jaksoina.<\/p>\n

\u2013 Yhdysvaltalainen psykologian professori on sanonut, ett\u00e4 menee keskim\u00e4\u00e4rin kymmenen vuotta ja nelj\u00e4 hoitavaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 ennen kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeaan diagnoosiin, sanoo Suominen, joka on toiminut my\u00f6s kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositusty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajana.<\/p>\n

Suomessa diagnoosi saadaan hieman nopeammin kuin muualla maailmassa, mutta Suomisen mukaan sekin kest\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kahdeksan vuotta. Sill\u00e4 v\u00e4lin ihminen el\u00e4\u00e4 vaihtelevien jaksojen armoilla, v\u00e4lill\u00e4 uupuneena, v\u00e4lill\u00e4 ylivirittyneen\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Suomisen mukaan stressaavat el\u00e4m\u00e4ntapahtumat voivat laukaista sairausjakson tai pahentaa jo olemassa olevaa sairautta. T\u00e4llaisia tapahtumia ovat esimerkiksi lapsen syntym\u00e4, avioero tai muu tunnetasolla iso muutos. Altistava perim\u00e4, aivojen toiminnan h\u00e4iri\u00f6t ja el\u00e4m\u00e4n kuormittavat tilanteet kietoutuvat yhteen.<\/p>\n

K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen<\/a> mukaan mielialaa tasaava l\u00e4\u00e4kehoito on kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n keskeisin hoitomuoto. My\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vuorokausirytmi ja p\u00e4ihteett\u00f6myys ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

Viime vuosina k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on tullut my\u00f6s entist\u00e4 enemm\u00e4n psykoterapeuttisia ja perhekeskeisi\u00e4 hoitomuotoja, joissa opetellaan tunnistamaan omat varomerkit ja rakentamaan arkea niin, ett\u00e4 mieli pysyy mahdollisimman tasaisena.<\/p>\n

Suominen painottaa, ettei diagnoosi poistu, mutta sen kanssa voi useimmiten el\u00e4\u00e4 hyvinkin tavallista, joskus l\u00e4hes oireetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u00c4iti on muutakin kuin h\u00e4nen diagnoosinsa<\/p>\n

Aamulenkin j\u00e4lkeen Laaksonen palaa kotiin puolison ja koiran luokse. Tyt\u00e4r on koulussa. Puoliso Jussi Laaksonen<\/strong> on ollut tukena sairauden alusta alkaen.<\/p>\n

\u2013 Kyse on ihmisest\u00e4, jota rakastaa. Olemme pyrkineet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n keskustelun avoimena ja k\u00e4ytt\u00e4neet paljon huumoria, v\u00e4lill\u00e4 hyvin mustaakin, Jussi Laaksonen sanoo.<\/p>\n

\"Jussi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jussi Laaksonen kertoo oppineensa lukemaan puolisostaan pieni\u00e4 muutoksia katseessa, \u00e4\u00e4nenpainoissa ja liikkeiss\u00e4. Kuva: Taisto Lapila \/ Yle<\/p>\n

Muutoksista Jussi Laaksonen huomaa, milloin p\u00e4iv\u00e4 on kevyempi ja milloin mieli alkaa painua alemmas. Silloin t\u00e4rkeint\u00e4 on turvallinen ilmapiiri. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kotona saa olla juuri sellainen kuin sill\u00e4 hetkell\u00e4 on. My\u00f6s silloin, kun voimia ei ole.<\/p>\n

Heid\u00e4n teini-ik\u00e4inen tytt\u00e4rens\u00e4 on kasvanut ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa mielenterveydest\u00e4 puhuminen on osa arkea. Kotona vanhemmat ovat selitt\u00e4neet sairauden luonteen lapsen ik\u00e4tason mukaisesti. Perhe on yhdess\u00e4 etsinyt sanoja erilaisille tunteille.<\/p>\n

Samalla he ovat tarkkoja siit\u00e4, ettei sairaus saa vied\u00e4 kaikkea tilaa. Koko perheelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4iti on muutakin kuin h\u00e4nen diagnoosinsa.<\/p>\n

Masennus ei aina n\u00e4y ulosp\u00e4in<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Mari Laaksonen ty\u00f6skentelee koulussa osa-aikaisena kouluavustajana. Osakuntoutustuki mahdollistaa noin 50 prosentin ty\u00f6ajan, mink\u00e4 h\u00e4n kokee itselleen sopivaksi.<\/p>\n

\"Mari<\/p>\n

\n

Masennus ei n\u00e4y ulosp\u00e4in. Onneksi kotona ollaan oltu avoimia ja juteltu taas asioista, mik\u00e4 on ollut t\u00e4rke\u00e4 tuki toipumisessa.<\/p>\n

Mari Laaksonen<\/p>\n<\/blockquote>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 tukipilareita ovat my\u00f6s psykofyysinen fysioterapia ja jooga. Laaksonen ohjaa lempe\u00e4\u00e4 joogaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille. Hiljattain h\u00e4n piti ensimm\u00e4isen vauvajoogakurssin, joka sai innostuneen vastaanoton. Kurssia oli toivottu jo pitk\u00e4\u00e4n. Laaksonen koki sen ohjaamisen erityisen antoisaksi, kun h\u00e4n sai tukea \u00e4itien hyvinvointia.<\/p>\n

Laaksonen kertoo toipuvansa parhaillaan vaikeasta masennusjaksosta, joka alkoi syyskuussa. H\u00e4n kuvaa olleensa hyvin v\u00e4synyt. Mik\u00e4\u00e4n ei ole juuri tuntunut milt\u00e4\u00e4n. Silti h\u00e4nell\u00e4 on ollut sis\u00e4inen levollisuus ja usko siihen, ett\u00e4 olo helpottuu ajan kanssa. My\u00f6s omilla reaktioilla ja pienill\u00e4 teoilla voi helpottaa oloa.<\/p>\n

Laaksonen on jatkanut t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ymist\u00e4 normaalisti, sill\u00e4 rutiinit tuovat arkeen pysyvyytt\u00e4. T\u00f6ihin meneminen on tuntunut paremmalta vaihtoehdolta kuin kotiin j\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n

Laaksosen puhuessa toistuu usein my\u00f6s sana kiitollisuus. Kiitollisuus tytt\u00e4rest\u00e4, joka kasvaa omaksi itsekseen. Kiitollisuus puolisosta, joka ei s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4 huonompiakaan p\u00e4ivi\u00e4. Kiitollisuus siit\u00e4, ett\u00e4 on mets\u00e4, johon voi menn\u00e4, kun mieli tarvitsee tilaa hengitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viisi faktaa kaksisuuntaisesta mielialah\u00e4iri\u00f6st\u00e4<\/p>\n

    \n
  1. Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 on pitk\u00e4aikainen mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja v\u00e4h\u00e4oireisia tai oireettomia v\u00e4livaiheita.<\/li>\n
  2. Tyypin 1 kaksisuuntaisella mielialah\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Lis\u00e4ksi t\u00e4h\u00e4n tyyppiin luokitellaan ne harvinaiset tilanteet, joissa potilaalla on todettavissa vain toistuvia manioita.<\/li>\n
  3. Tyypin 2 kaksisuuntaisella mielialah\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalla on todettu masennustiloja ja hypomanioita, jotka ovat maniaa lievempi\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 jaksoja.<\/li>\n
  4. Kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n hoidon perusta ovat mielialaa tasaavat l\u00e4\u00e4kkeet ja uudemmat psykoosil\u00e4\u00e4kkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaan. Hoidossa keskeisint\u00e4 on ehk\u00e4ist\u00e4 jaksojen uusiutumista.<\/li>\n
  5. Sairastuminen tapahtuu useimmiten nuorena aikuisena, mutta alkamisik\u00e4 voi vaihdella lapsuudesta vanhuuteen.<\/li>\n<\/ol>\n

    L\u00e4hde: Duodecim, kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus<\/a><\/p>\n

    Juttua korjattu 1.12.2025 kello 19.09: Korjattu kuvatekstist\u00e4 sukunimi Salminen sukunimeksi Laaksonen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rovaniemel\u00e4inen Mari Laaksonen on kiivennyt talviaamuna vaaran laelle. Lumisen mets\u00e4n keskell\u00e4 on hijaista. Mieli rauhoittuu. \u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":105065,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[11256,33,31,30,166,596,1346,592,32,167],"class_list":{"0":"post-105064","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-akuutti","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-kaksisuuntainen-mielialahairio","14":"tag-mielenterveys","15":"tag-mielenterveysongelmat","16":"tag-suomi","17":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115645750226078694","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105064"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105064\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/105065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}