selvityksen<\/a> mukaan vanhusten hoivaan saataisiin ker\u00e4tty\u00e4 45 miljoonaa euroa lis\u00e4\u00e4 rahaa, jos sijoitusasunnot sek\u00e4 rahasto- ja osakesijoitukset otettaisiin asiakasmaksuissa huomioon.<\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asiakasmaksuissa otetaan huomioon vanhusten tulot mutta ei varallisuutta. THL:n simulaatiossa varallisuuden vaikutus laskettiin niin, ett\u00e4 yli 15\u202f000 euroa ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 varallisuudesta laskettaisiin 15 prosenttia vuosituloihin.<\/p>\n
Laskelmassa huomioon otettu varallisuus on vain pieni osa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten varallisuudesta. Selv\u00e4sti merkitt\u00e4vin varallisuuden muoto, eli omana kotina toimivat omistusasunnot, j\u00e4tettiin laskelmasta pois. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kes\u00e4m\u00f6kkej\u00e4 ja pankkitalletuksia ei t\u00e4ss\u00e4 simulaatiossa otettu laskelmiin mukaan.<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 rajauksilla muutos koskisi vain 14 prosenttia vanhusten hoivan asiakkaista. Niill\u00e4, joita muutos koskisi, maksut nousisivat keskim\u00e4\u00e4rin jopa 830 euroa kuukaudessa. Mediaanimuutos olisi 380 euroa kuukaudessa.<\/p>\n
Yli kaksi kolmasosaa i\u00e4kk\u00e4iden suomalaisten kokonaisvarallisuudesta j\u00e4tettiin siis pois THL:n tarkastelusta.<\/p>\n
Kun t\u00e4m\u00e4n ottaa huomioon, olisi 45 miljoonan euron kasvu asiakasmaksuissa THL:n mukaan \u201dhuomattava\u201d. Se toisi 12 prosenttia lis\u00e4\u00e4 siihen pottiin, joka asiakasmaksuilla nyky\u00e4\u00e4n ker\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Valtaosa vanhusten hoivasta maksetaan verorahoista. Ihmisten omaa osuutta maksuista on vaikea en\u00e4\u00e4 nostaa, jos varallisuuteen ei kosketa. Asiakasmaksu on jo nykyisin 85 prosenttia asiakkaan nettotuloista tiettyjen v\u00e4hennysten j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Vaikka THL:n laskelmassa monien asiakasmaksut nousisivat monta sataa euroa, j\u00e4isiv\u00e4t asiakasmaksut silti kauas siit\u00e4, mit\u00e4 hoiva todellisuudessa maksaa. Vain 0,8 prosentilla ihmisist\u00e4 asiakasmaksu nousisi niin paljon, ett\u00e4 se kattaisi tuotantokustannukset.<\/p>\n
Rahaa saataisiin siis ker\u00e4tty\u00e4 viel\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n, jos varallisuuden laskemisessa otettaisiin huomioon my\u00f6s omistuskodit, talletukset ja kes\u00e4m\u00f6kit. THL ei ottanut niit\u00e4 omaan selvitykseens\u00e4 mukaan siksi, ett\u00e4 sen mukaan rekisteritiedot n\u00e4ist\u00e4 varallisuuserist\u00e4 ovat puutteelliset.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi oman kodin realisoimiseen voi liitty\u00e4 isoja ongelmia, raportissa kirjoitetaan. Koti voi olla toisen puolison k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai se voi sijaita paikkakunnalla, jossa asunnot k\u00e4yv\u00e4t huonosti kaupaksi.<\/p>\n
Varallisuuden huomioiminen hoivan rahoituksessa on suhteellisen yleist\u00e4 Euroopassa, todetaan THL:n raportissa. Reilu kolmannes Euroopan maista, muun muassa Iso-Britannia ja Espanja, huomioivat varallisuutta pitk\u00e4aikaishoivan asiakasmaksuissa.<\/p>\n
Varallisuuden huomioimiseen liittyy toisaalta my\u00f6s ongelmia, THL toteaa. Jos vain osa varallisuusmuodoista otettaisiin huomioon, i\u00e4kk\u00e4\u00e4t ihmiset alkaisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n varallisuuttaan sellaisiin kohteisiin, joita ei huomioitaisi asiakasmaksuissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vanhustenhoito|Vanhusten hoivaan saataisiin lis\u00e4\u00e4 rahaa, jos sijoitusasunnot, rahastot ja osakkeet huomioitaisiin asiakasmaksuissa. Valtaosa hoivasta maksettaisiin silti yh\u00e4 verorahoista.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":105340,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-105339","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115647625500149390","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105339"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105339\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/105340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}