{"id":10539,"date":"2025-08-19T20:52:09","date_gmt":"2025-08-19T20:52:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10539\/"},"modified":"2025-08-19T20:52:09","modified_gmt":"2025-08-19T20:52:09","slug":"venaja-saattaa-vain-vahvistua-rauha-voi-avata-sille-uuden-mahdollisuuden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10539\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4 saattaa vain vahvistua \u2013 Rauha voi avata sille uuden mahdollisuuden"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Elli Harju<\/p>\n

\"\"\/<\/a><\/p>\n

Vaikka ikkuna rauhalle on avautunut, on varottava harhakuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uhka olisi poistumassa, kirjoittaa Elli Harju.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n klo 20:49<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Vaikka rauha onnistuttaisiin neuvottelemaan Ukrainaan, Eurooppa ei saa herpaantua. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin johdolla keskusteltiin maanantaina Washingtonissa. ZumaWire \/ MVPHOTOS<\/p>\n

Viime p\u00e4ivien tapahtumat ovat antaneet viimein toivoa sille, ett\u00e4 Ukrainassa saavutettaisiin rauha.<\/p>\n

Tie ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole helppo. Jotta Ukraina voisi niell\u00e4 edes jotkin Ven\u00e4j\u00e4n ehdoista tulitaukoon tai rauhaan, on Yhdysvaltojen ja Euroopan turvattava sotilaallisesti Ukrainaa silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei pid\u00e4k\u00e4\u00e4n sovitusta kiinni. L\u00e4nnen on lis\u00e4ksi autettava Ukrainaa j\u00e4lleenrakentamaan niin armeijansa kuin maansa muutenkin.<\/p>\n

Rauhanprosessin eteneminen tarkoittaa siis suurta ja kallista turvatakuu- ja j\u00e4lleenrakennusoperaatiota.<\/p>\n

Mik\u00e4li niin sanottu halukkaiden koalitio ryhtyy Ukrainan rauhan turvaamiseen, Suomenkin on osallistuttava: jos haluamme Ukrainan saavuttavan kest\u00e4v\u00e4n rauhan ja haluamme olla mukana p\u00e4\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4, meid\u00e4n on kannettava kortemme kekoon.<\/p>\n

Iltalehden ulko- ja turvallisuuspolitiikan l\u00e4hteist\u00e4 saamien tietojen mukaan<\/a> Suomi voi osallistua sotilaalliseen turvatakuuoperaatioon erilaisissa huolto-, tuki- ja koulutusteht\u00e4viss\u00e4. My\u00f6s p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo<\/strong> (kok) viittasi my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti n\u00e4ihin keinoihin maanantaina. Suomi ei ole viel\u00e4 tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 asiassa.<\/p>\n

Aiemmin Suomessa on linjattu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n rajanaapurina Suomen teht\u00e4v\u00e4 on ensisijaisesti puolustaa Suomea. Samalla Suomella on merkitt\u00e4v\u00e4 vastuu koko Naton ja EU:n ulkorajan turvallisuudesta. Kumppanimaat tuskin odottavatkaan, ett\u00e4 Suomi osallistuu samalla mittakaavalla kuin suurmaat kuten Britannia ja Ranska, ja ne ymm\u00e4rt\u00e4v \u00e4t Suomen haasteet Ven\u00e4j\u00e4n kyljess\u00e4.<\/p>\n

Suomen osallistumisen tulee olla uskottavassa kokoluokassa, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 edelleen on varata sotilaallisia resursseja it\u00e4rajan turvaamiseen.<\/p>\n

Vaikka Suomi osallistuisikin maltillisella panostuksella, kuormittaa Ukrainan rauhanturvaamisoperaatio Suomen taloutta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi ilmassa on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin<\/strong> ja Naton p\u00e4\u00e4sihteerin Mark Rutten<\/strong> aiemmin kes\u00e4ll\u00e4 sopima diili, jossa Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle aseita ja Eurooppa maksaa. Suomi ei ole toistaiseksi ainakaan julkisesti lupautunut hankkeeseen, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomi siihen jollain tavalla l\u00e4htee mukaan.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Orpon hallitus linjasi, ett\u00e4 Suomen puolustusmenoja kasvatetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2029 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin 3 miljardin euron lis\u00e4yst\u00e4, siis puolustusmenot 10 miljardin euron vuositasolle.<\/p>\n

Naton kes\u00e4ll\u00e4 sopima puolustuksen vahvistaminen 5 prosenttiin maan bkt:sta tarkoittaa taas sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2035 yhteens\u00e4 jo noin 20 miljardia euroa puolustukseen ja yleisemmin turvallisuuden vahvistamiseen, esimerkiksi tiest\u00f6hankkeiden kautta.<\/p>\n

Julkisten varojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on syyt\u00e4 olla aina kriittinen, mutta pienen\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kyljess\u00e4 sijaitsevana maana Suomen kannattaa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olla mukana edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Euroopan turvallisuutta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimia.<\/p>\n

Kun innostus kasvaa rauhan saavuttamisesta Ukrainassa, on varottava harhakuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uhka olisi poistumassa.<\/p>\n

Rauhan saavuttaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietysti siksi, ett\u00e4 inhimillinen k\u00e4rsimys viimein p\u00e4\u00e4ttyy. Sodan loppuminen on my\u00f6s Suomen etu, koska se tarkoittaisi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n aloittama sota on saatu taltutettua. Toisaalta on vaara, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 saa pieni\u00e4 voittoja esimerkiksi alueiden muodossa, sek\u00e4 tilaisuuden koota voimiaan seuraavaan kohteeseensa, kuten Moldovaan tai Georgiaan. Ven\u00e4j\u00e4n johdon luonteessa ja maan kehityskulussa ei ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muutosta.<\/p>\n

Vaikka siis Ukrainaan saataisiin rauha, tai sota muuttuisi jonkinlaiseksi j\u00e4\u00e4dytetyksi konfliktiksi, kaikki ei ole Euroopassa ja Ven\u00e4j\u00e4n kyljess\u00e4 hyvin.<\/p>\n

Siksi, valitettavasti, Suomenkin on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 puolustukseen ja turvallisuuteen yh\u00e4 enemm\u00e4n varojaan, vaikka julkinen talous huutaisi kipe\u00e4sti rahojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 muuhun. Kun sitoumukset puolustusmenojen kasvattamisesta on tehty vuosiksi eteenp\u00e4in, se sitoo my\u00f6s seuraavia hallituksia ja tekee niidenkin ty\u00f6st\u00e4 tuskallisen vaikeaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Elli Harju Vaikka ikkuna rauhalle on avautunut, on varottava harhakuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uhka olisi poistumassa, kirjoittaa Elli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":10540,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,803,28,29,15,18,21,142,637,2535,32,19,20,2534,16],"class_list":{"0":"post-10539","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-levottomuudet-ja-sodat","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-poliitikot","26":"tag-politiikka","27":"tag-puolustuspolitiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-turvallisuuspolitiikka","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10539"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10539\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}