{"id":105820,"date":"2025-12-02T15:55:10","date_gmt":"2025-12-02T15:55:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105820\/"},"modified":"2025-12-02T15:55:10","modified_gmt":"2025-12-02T15:55:10","slug":"analyysi-nain-ikavan-diilin-trumpin-luottomies-voi-tuoda-putinilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/105820\/","title":{"rendered":"Analyysi: N\u00e4in ik\u00e4v\u00e4n diilin Trumpin luottomies voi tuoda Putinilta"},"content":{"rendered":"

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Ukraina joutuisi jollain tavoin my\u00f6ntym\u00e4\u00e4n ainakin kolmeen erityisen vaikeaan asiaan, jos rauhandiili valmistuu l\u00e4hiaikoina, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.<\/p>\n

Karvaita pettymyksi\u00e4 on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luvassa, kun Ukrainaan kaavailtu rauhansuunnitelma lopulta julkistetaan.<\/p>\n

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin<\/a> erityisl\u00e4hettil\u00e4s Steve Witkoff<\/a> on parhaillaan Moskovassa tapaamassa Vladimir Putinia<\/a>. Kun Witkoff palaa takaisin ja soittaa lentokoneesta Trumpille, on h\u00e4nell\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti uutisia kerrottavanaan.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Ukraina joutuisi luovuttamaan alueita, rajoittamaan asevoimiensa kokoa, ja silt\u00e4 ev\u00e4tt\u00e4isiin jollain tavoin Nato-j\u00e4senyys.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 olisi tietysti v\u00e4\u00e4rin ja suuri pettymys paitsi Ukrainalle my\u00f6s koko Euroopalle.<\/p>\n

On kuitenkin ollut koko ajan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ukraina joutuu luovuttamaan alueita Ven\u00e4j\u00e4lle. Vaikka Euroopan johtajat ovatkin julkisuudessa tyrm\u00e4nneet alueluovutukset, on asia tunnustettu rivien v\u00e4liss\u00e4 aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4kin julkistetuissa Euroopan turvatakuuehdotuksissa Ukrainalle.<\/p>\n

Tuolloin Ukraina ja Eurooppa halusivat Yhdysvalloille toimittamassaan esityksess\u00e4, ett\u00e4 keskustelut alueista siirret\u00e4\u00e4n tulitauon j\u00e4lkeiseen aikaan. Esityksess\u00e4 ei mainittu Ven\u00e4j\u00e4n haltuun ottamien alueiden tunnustamista. Mainitsematta j\u00e4tt\u00e4misell\u00e4 Eurooppa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tunnusti sen, ett\u00e4 alueita joudutaan luovuttamaan.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Ukraina joutuisi luovuttamaan alueita, rajoittamaan asevoimiensa kokoa, ja silt\u00e4 ev\u00e4tt\u00e4isiin jollain tavoin Nato-j\u00e4senyys.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Alueluovutukset, asevoimien koon rajoittaminen ja Nato-j\u00e4senyyden ep\u00e4\u00e4minen ovat tietysti ep\u00e4reiluja ehtoja maalle, jota kohtaan on s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti hy\u00f6k\u00e4tty.<\/p>\n

Historian valossa n\u00e4m\u00e4 ehdot eiv\u00e4t kuitenkaan valitettavasti ole edes poikkeuksellisia.<\/p>\n

Vaikka kuulostaa t\u00e4ysin absurdilta, ett\u00e4 Ukraina joutuu Ven\u00e4j\u00e4n toiveesta rajoittamaan asevoimiensa kokoa, niin joutui historiassa Suomikin. Kyse on tapahtumista toisen maailmansodan j\u00e4lkimainingeissa.<\/p>\n

Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa Suomen sopimustekstiss\u00e4 artikla 13 sanoo, ett\u00e4 Suomen maavoimien kokonaisvahvuus mukaan lukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykist\u00f6 on 34\u202f400 miest\u00e4, sotalaivaston miehist\u00f6vahvuus 4\u202f500, kokonaistonnisto 10\u202f000 tonnia ja ilmavoimien kokonaisvahvuus 60 lentokonetta ja 3\u202f000 miest\u00e4. Suomelle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6s asekieltoja ja muita sotilaallisia rajoituksia.<\/p>\n

Pariisin rauhansopimus otettiin Suomessa vastaan synkin mielin. Sotiemme veteraanit muistanevat tunteen kirkkaasti yh\u00e4 edelleen.<\/p>\n

Tuolloin Suomi oli kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa yksin. Nyt Ukraina ei ole yksin.<\/p>\n

\"Kirill<\/p>\n

Kirill Dmitriev ja Steve Witkoff neuvottelivat 28-kohtaisen suunnitelman, joka on ilmeisesti sittemmin hyl\u00e4tty. Kuva:\u00a0Vyacheslav Prokofyev \/ Reuters<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Edes karvaiden my\u00f6nnytysten hyv\u00e4ksymisess\u00e4 ei kuitenkaan ole j\u00e4rke\u00e4, jos Ukraina ei saa uskottavia turvatakuita, joihin sitoutuu yhten\u00e4 maana nimenomaan Yhdysvallat.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kaikessa on nyt kyse siit\u00e4, mill\u00e4 kikkailuilla n\u00e4m\u00e4 kohdat muotoillaan mahdollisiin rauhanehtoihin.<\/p>\n

Aluekysymys, varsinkin Donetsk, on Ukrainalle kysymyksist\u00e4 vaikein. Viimeaikaisten mediatietojen mukaan Yhdysvallat olisi tunnustamassa Krimin niemimaan ja muut Ven\u00e4j\u00e4n miehitt\u00e4m\u00e4t alueet Ukrainassa Ven\u00e4j\u00e4n alueeksi.<\/p>\n

Asia ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole n\u00e4in yksinkertainen.<\/p>\n

Esimerkiksi jo aiemmin Krimille on ehdotettu erityisstatusta tai autonomiaa, mik\u00e4 ei vaatisi suoraan alueen tunnustamista Ven\u00e4j\u00e4n alueeksi. On kuitenkin vaikeaa n\u00e4hd\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4 suostuisi t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Donbasin osalta kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi jonkinlaiset paikalliset autonomiat tai pitk\u00e4kestoinen kansainv\u00e4linen hallinto. Ukraina pit\u00e4isi muodollisen suvereniteetin, mutta alueella voisi olla paikallinen itsehallinto sek\u00e4 kieli- ja kulttuurioikeudet. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin pelkk\u00e4\u00e4 pohdintaa, eik\u00e4 todellisia suunnitelmia ole vuodettu julkisuuteen.<\/p>\n

Nato-j\u00e4senyyden osalta Euroopan vastaehdotuksessa ehdotettiin jo, ett\u00e4 Ukraina saisi pit\u00e4\u00e4 Nato-j\u00e4senyyden vaihtoehdon, mutta maan Nato-j\u00e4senyys edellytt\u00e4isi kaikkien Nato-maiden yksimielisyytt\u00e4, jota ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole. On my\u00f6s ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, olisiko j\u00e4senyyden varsinainen j\u00e4\u00e4dytt\u00e4minen m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi turvatakuita vastaan uskottava vaihtoehto. Ven\u00e4j\u00e4 on vaatinut Nato-j\u00e4senyyden t\u00e4ydellist\u00e4 ep\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Asevoimien rajoittamisen suhteen Euroopan vastaehdotuksessa lukemaa oli ilmeisesti nostettu 600\u202f000:sta 800\u202f000:een henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Yhdysvallat haluaa my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 Ukrainasta ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 taloudellisesti diilien muodossa. N\u00e4m\u00e4 ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti keskeinen osa neuvotteluja, ja ne voisivat my\u00f6s Ukrainan kohdalla tarkoittaa mineraalien kautta Yhdysvaltojen l\u00e4sn\u00e4oloa Ukrainassa.<\/p>\n

\"Yhdysvallat<\/p>\n

Yhdysvallat haluaa my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 Ukrainasta ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 taloudellisesti diilien muodossa. Kuva:\u00a0Kremlin Pool \/ ZUMA<\/p>\n

Rauhat ovat hyvin harvoin reiluja.<\/p>\n

Jos hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ep\u00e4onnistuu tai on tappiolla, joutuu se usein maksamaan my\u00f6s rauhansopimuksessa kovemman hinnan. Vastaavasti hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 saa usein my\u00f6nnytyksi\u00e4, jos se on sodan lopussa vahvoilla.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne on rintamalla sellainen, ett\u00e4 kummankaan osapuolen ei t\u00e4ytyisi suostua neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Siksi sopimuksen pit\u00e4isi olla molempien osapuolten kannalta kompromissi \u2013 vaikka tietysti kaikki l\u00e4nness\u00e4 haluaisivat, ett\u00e4 rauha olisi nimenomaan Ukrainalle oikeudenmukainen.<\/p>\n

Aina sodissa alueita ei ole luovutettu, sill\u00e4 esimerkiksi Korean sodassa 1953 raja j\u00e4i l\u00e4hes niille sijoille, miss\u00e4 se oli sodan alussa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 pyrkimyst\u00e4, siis Ukrainan rajojen palauttamista tilanteeseen ennen vuotta 2014, Eurooppa on pyrkinyt viem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n suuntaan sodan alusta alkaen. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan ole ollut tarvetta tehd\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4, jolloin Putin on sanellut rohkeasti omia ehtojaan. Ukrainan rahat ovat puolestaan loppumassa, eik\u00e4 Eurooppa ole viel\u00e4 keksinyt yhten\u00e4ist\u00e4 rahoitusratkaisua.<\/p>\n

Siksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Ukraina todella joutuu tekem\u00e4\u00e4n alueluovutuksia, rajoittamaan asevoimiensa kokoa ja luopumaan Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 ainakin toistaiseksi. My\u00f6s muita my\u00f6nnytyksi\u00e4 Ukraina joutunee tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Edes karvaiden my\u00f6nnytysten hyv\u00e4ksymisess\u00e4 ei kuitenkaan ole j\u00e4rke\u00e4, jos Ukraina ei saa uskottavia turvatakuita, joihin sitoutuu yhten\u00e4 maana nimenomaan Yhdysvallat.<\/p>\n

Julkisuudessa on puhuttu Yhdysvaltojen suulla \u201dNato-tyyppisest\u00e4\u201d turvatakuusta, mutta ep\u00e4selv\u00e4ksi on j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4 se tarkoittaisi ja onko puhe totta. Ukraina pit\u00e4isi turvata maalla, merell\u00e4 ja ilmassa.<\/p>\n

Vaikka puhutaan \u201dNato-tyyppisest\u00e4\u201d turvatakuusta, ei sellaista voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olla, ellei ole puolustusliiton j\u00e4sen \u2013 eik\u00e4 Ukraina ole j\u00e4sen. Jos Ukrainaan ei saa tuoda kansainv\u00e4lisi\u00e4 joukkoja, on pohdittava, miten turvatakuiden toteutus onnistuu kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi olla tilannetta, jossa Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n valvovat rauhansopimuksen toteutumista.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarvittaisiin Yhdysvaltojen lupaus siit\u00e4, ett\u00e4 se ja muut Nato-maat vastaavat sotilaallisesti, mik\u00e4li Ven\u00e4j\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 uudestaan Ukrainaan. My\u00f6s sanamuodoissa on oltava tarkka: mik\u00e4 t\u00e4llaiseksi hy\u00f6kk\u00e4ykseksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pelaa omilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Ukraina joutuisi jollain tavoin my\u00f6ntym\u00e4\u00e4n ainakin kolmeen erityisen vaikeaan asiaan, jos rauhandiili valmistuu l\u00e4hiaikoina, kirjoittaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":105821,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-105820","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115650791072099008","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105820"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105820\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/105821"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}