{"id":106728,"date":"2025-12-03T15:17:08","date_gmt":"2025-12-03T15:17:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/106728\/"},"modified":"2025-12-03T15:17:08","modified_gmt":"2025-12-03T15:17:08","slug":"laulamisella-on-yllattavan-laajoja-vaikutuksia-terveyteen-ja-hyvinvointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/106728\/","title":{"rendered":"Laulamisella on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n laajoja vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin"},"content":{"rendered":"

Laulaminen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokas tapa tukea terveytt\u00e4. Vaikutukset ulottuvat aivo- ja syd\u00e4nterveydest\u00e4 aina kivunlievitykseen asti, kertoo BBC<\/a>. Tutkimuksissa erityisesti yhdess\u00e4 laulaminen on yhdistetty monenlaisiin hy\u00f6tyihin: se voi vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, auttaa taistelemaan sairauksia vastaan ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kipua.<\/p>\n

\u201dLaulaminen on kognitiivinen, fyysinen, emotionaalinen ja sosiaalinen teko\u201d, kertoo tutkija Alex Street<\/strong>, Cambridge Institute for Music Therapy Research -tutkimuslaitoksesta BBC:lle. H\u00e4n tutkii, miten musiikki voi auttaa lapsia ja aikuisia paranemaan aivovammoista.<\/p>\n

Psykologeja on jo pitk\u00e4\u00e4n kiinnostanut, miksi yhteen \u00e4\u00e4neen laulavat ihmiset hitsautuvat yhteen nopeasti \u2013 jopa silloin, kun osa osallistujista on aluksi vastentahtoisia. Tutkimusten mukaan toisilleen t\u00e4ysin tuntemattomat voivat muodostaa poikkeuksellisen l\u00e4heisi\u00e4 siteit\u00e4 jo tunnin yhteislaulamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Selvimm\u00e4t fyysiset hy\u00f6dyt liittyv\u00e4t keuhkoihin ja hengityselimist\u00f6\u00f6n. Laulua on hy\u00f6dynnetty jonkin verran apuna esimerkiksi keuhkosairauksien hoidossa, koska laulaminen harjoittaa hengityst\u00e4 ja siihen liittyvi\u00e4 lihaksia.<\/p>\n

Laulamisen vaikutuksia on mitattu my\u00f6s syd\u00e4men ja verenkierron n\u00e4k\u00f6kulmasta. Laulamisen on havaittu parantavan syd\u00e4men sykett\u00e4 ja verenpainetta. Kuorolaulun ja ryhm\u00e4ss\u00e4 laulamisen on raportoitu voivan tukea my\u00f6s immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tavoilla, joihin pelkk\u00e4 saman musiikin kuuntelu ei yll\u00e4.<\/p>\n

Mekanismeja selitet\u00e4\u00e4n usealla tavalla. Biologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta laulamisen ajatellaan aktivoivan vagus- eli kiert\u00e4j\u00e4hermoa, joka on yhteydess\u00e4 \u00e4\u00e4nihuuliin ja nielun takaosan lihaksiin. Laulamiseen liittyv\u00e4 pitk\u00e4 ja hallittu uloshengitys yhdistyy puolestaan endorfiinien vapautumiseen \u2013 samoihin hyv\u00e4n olon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineisiin, joita on liitetty mielihyv\u00e4\u00e4n, hyvinvointiin ja kivunlievitykseen.<\/p>\n

Laulaminen aktivoi laajaa hermoverkostoa molemmilla aivopuoliskoilla: kieleen, liikkeeseen ja tunteisiin liittyv\u00e4t alueet aktivoituvat samanaikaisesti. Kun t\u00e4h\u00e4n yhdistyy hengityksen hallinta ja keskittyminen, kokonaisuudesta muodostuu tehokas stressinlievitt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

\u201dHyv\u00e4n olon reaktiot tulevat selviksi kirkkaammin soivissa \u00e4\u00e4niss\u00e4, ilmeiss\u00e4 ja asennoissa\u201d, sanoo Street.<\/p>\n

Laulamisen juuret voivat olla jopa kielt\u00e4 vanhemmat. Joidenkin antropologien mukaan nykyihmisen esi-is\u00e4t saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laulun kaltaisia \u00e4\u00e4ntelyj\u00e4 ennen varsinaista puhekyky\u00e4: luonnon\u00e4\u00e4nten j\u00e4ljittelyyn tai tunteiden ilmaisuun.\u00a0T\u00e4ll\u00e4 on saattanut olla keskeinen rooli esimerkiksi tunneilmaisun ja rituaalien kehittymisess\u00e4.<\/p>\n

Street huomauttaa, ett\u00e4 laulaminen on tuskin sattumalta osa jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4, olipa h\u00e4nell\u00e4 musikaalisia taipumuksia tai ei. Aivomme ja kehomme ovat syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien virittyneet reagoimaan lauluun positiivisesti.<\/p>\n

\u201dKehtolauluja lauletaan lapsille, ja lauluja lauletaan hautajaisissa. Opimme kertotaulut toistelemalla, ja aakkoset rytmin ja melodisen rakenteen avulla.\u201d<\/p>\n

Kaikki laulaminen ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla. Ryhm\u00e4ss\u00e4 tai kuorossa laulaminen on yhdistetty suurempaan psykologiseen hyvinvointiin kuin soololaulu. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kasvatusalan tutkimuksessa laulamista on k\u00e4ytetty ty\u00f6kaluna, kun on haluttu vahvistaa yhteisty\u00f6t\u00e4, tukea kielen kehityst\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 lasten tunnes\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/p>\n

Laulamisesta on tullut kiinnostava lis\u00e4 my\u00f6s terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Eri puolilla maailmaa on tutkittu varta vasten perustettujen kuorojen vaikutuksia sy\u00f6p\u00e4- ja aivohalvauskuntoutujille, Parkinsonin tautia ja dementiaa sairastaville sek\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4heisilleen ja hoitajilleen. Parkinson-potilailla laulamisen on raportoitu parantavan artikulaatiota \u2013 taitoa, jonka heikentyminen on sairauden edetess\u00e4 tyypillist\u00e4.<\/p>\n

Laulaminen voi toimia my\u00f6s reippaaseen k\u00e4velylenkkiin rinnastettavana liikuntana. \u201dLaulaminen on fyysist\u00e4 toimintaa ja sill\u00e4 voi olla joitakin liikunnan kaltaisia rinnakkaishy\u00f6tyj\u00e4\u201d, sanoo Southamptonin yliopiston apulaisprofessori Adam<\/strong> Lewis<\/strong> BBC:lle.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa jopa esitettiin, ett\u00e4 laulaminen \u2013 sek\u00e4 harjoitukset, joilla koulutetut laulajat hiovat s\u00e4velkorkeutta ja rytmi\u00e4 \u2013 voivat kuormittaa syd\u00e4nt\u00e4 ja keuhkoja samankaltaisesti kuin kohtalaisella vauhdilla k\u00e4vely juoksumatolla.<\/p>\n

Pitk\u00e4aikaissairauksien yhteydess\u00e4 korostuvat usein my\u00f6s psyykkiset ja sosiaaliset hy\u00f6dyt. Streetin mukaan ryhm\u00e4ss\u00e4 laulaminen auttaa keskittym\u00e4\u00e4n siihen, mit\u00e4 ihminen pystyy tekem\u00e4\u00e4n, ei siihen, mit\u00e4 h\u00e4n ei pysty. \u201dSe tuo yht\u00e4kki\u00e4 tasa-arvoa\u00a0huoneeseen, jossa hoitajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole hoitajia, ja terveydenhuollon ammattilaisetkin laulavat samaa laulua samalla tavalla.\u201d<\/p>\n

Yksi suurimmista hy\u00f6tyjist\u00e4 on kroonisia hengitysoireita potevat. Aihe on ollut keskeinen tutkimuskohde Imperial College Londonin\u00a0kliiniselle luennoitsijalle Keir Philipille<\/strong>. Philip korostaa, ett\u00e4 laulaminen ei paranna perussairautta, mutta se voi toimia kokonaisvaltaisena tukena perinteisten hoitojen rinnalla.<\/p>\n

\u201dJoillakin ihmisill\u00e4 hengenahdistuksen kanssa el\u00e4minen voi johtaa siihen, ett\u00e4 he muuttavat tapaansa hengitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseksi ja tehottomaksi\u201d, Philip sanoo. \u201dJotkin laulamiseen perustuvat l\u00e4hestymistavat auttavat siin\u00e4 k\u00e4ytettyjen lihasten, rytmin ja hengityksen syvyyden osalta, mik\u00e4 voi auttaa lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oireita.\u201d<\/p>\n

Philipin merkitt\u00e4vimpiin tutkimuksiin kuului hengitysohjelma, joka kehitettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Englannin kansallisoopperan ammattilaulajien kanssa ja testattiin satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa pitkittyneest\u00e4 koronataudista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla. Kuuden viikon aikana ohjelman raportoitiin parantaneen el\u00e4m\u00e4nlaatua ja lievitt\u00e4neen joitakin hengitysvaikeuksien piirteit\u00e4.<\/p>\n

Laulamiseen liittyy my\u00f6s riskej\u00e4, jos taustalla on sairauksia tai akuutteja infektioita. Koronapandemian alkuvaiheissa ryhm\u00e4laulu liitettiin yhteen niin sanottuun supertartuntatapaukseen, koska laulaminen voi vapauttaa ilmaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 viruspitoisia aerosoleja.<\/p>\n

\u201dJos sinulla on hengitystieinfektio, on parasta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se viikko v\u00e4liin kuoroharjoituksista, jotta et altista muita\u201d, Philip sanoo.<\/p>\n

Ehk\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vin etu liittyy kuitenkin aivoihin. Tutkijoiden mukaan laulaminen voi auttaa aivoja rakentamaan uudelleen yhteyksi\u00e4 vaurion j\u00e4lkeen. Esimerkkin\u00e4 mainitaan entinen yhdysvaltalainen kongressiedustaja Gabrielle Giffords<\/strong>, jota ammuttiin vuonna 2011 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vuosien kuntoutuksessa h\u00e4n opetteli uudelleen k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan, ja terapeutit hy\u00f6dynsiv\u00e4t lapsuuden lauluja puheen sujuvuuden palauttamisessa.<\/p>\n

Samantapaisia menetelmi\u00e4 on k\u00e4ytetty aivohalvauskuntoutujilla: laulaminen voi tarjota tuntikausia toistoa, jota tarvitaan, jotta aivopuoliskojen v\u00e4lille syntyy uusia yhteyksi\u00e4 \u2013 juuri niit\u00e4, jotka akuutti aivohalvaus usein vaurioittaa. Laulamisen ajatellaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n aivojen neuroplastisuutta, eli kyky\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 uudelleen ja rakentaa uusia hermoverkkoja.<\/p>\n

Laulun on arvioitu voivan tukea my\u00f6s kognitiivisesta heikentymisest\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4, koska se kuormittaa aivoja voimakkaasti: se vaatii pitk\u00e4kestoista tarkkaavaisuutta sek\u00e4 aktivoi sanojen hakua ja kielellist\u00e4 muistia.<\/p>\n

\u201dLaulamisen kognitiivisista hy\u00f6dyist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 aikuisilla on v\u00e4hitellen kasvava n\u00e4ytt\u00f6pohja\u201d, sanoo\u00a0Helsingin yliopiston neuropsykologian professori Teppo S\u00e4rk\u00e4m\u00f6<\/strong>\u00a0BBC:lle. \u201dTied\u00e4mme kuitenkin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n laulamisen potentiaalista hidastaa tai ehk\u00e4ist\u00e4 kognitiivista heikkenemist\u00e4, sill\u00e4 se vaatisi laaja-alaisia \u200b\u200btutkimuksia ja vuosien seurantaa.\u201d<\/p>\n

Streetin mukaan tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 \u2013 niin sosiaalisista kuin neurokemiallisistakin vaikutuksista \u2013 muistuttaa siit\u00e4, miksi laulaminen on ollut ihmiselle universaalia. Samalla h\u00e4n on huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 teknologiaan kytkeytynyt arki v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 tekemist\u00e4, jossa laulamisen hy\u00f6dyt syntyv\u00e4t luontevimmin.<\/p>\n

\u201dHavaitsemme paljon uutta, erityisesti aivovammojen kuntoutuksessa\u201d, h\u00e4n sanoo. \u201dSellaisia tutkimuksia, jotka osoittavat, ett\u00e4 laulamisella voi olla t\u00e4llaisia \u200b\u200bvaikutuksia jopa vakavasti loukkaantuneilla, on vasta alkanut tulla. On j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voimme hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 niin paljon, koska laulamisella on aina ollut niin valtava rooli yhteis\u00f6jen yhdist\u00e4misess\u00e4.\u201d<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Laulaminen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokas tapa tukea terveytt\u00e4. Vaikutukset ulottuvat aivo- ja syd\u00e4nterveydest\u00e4 aina kivunlievitykseen asti, kertoo BBC. Tutkimuksissa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":106729,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,563,47,32,15658,167],"class_list":{"0":"post-106728","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-liikunta","13":"tag-musiikki","14":"tag-suomi","15":"tag-sydan-ja-verisuonitaudit","16":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115656303850932824","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106728"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106728\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/106729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}