{"id":10676,"date":"2025-08-20T01:06:07","date_gmt":"2025-08-20T01:06:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10676\/"},"modified":"2025-08-20T01:06:07","modified_gmt":"2025-08-20T01:06:07","slug":"suomen-taide-loistaa-ulkomailla-tulevaisuus-epavarma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/10676\/","title":{"rendered":"Suomen taide loistaa ulkomailla \u2013 tulevaisuus ep\u00e4varma"},"content":{"rendered":"<p>\u201dKulttuurin tukien voimakkaat leikkaukset eiv\u00e4t mielest\u00e4ni voi olla n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4 tulevina vuosina tai vuosikymmenin\u00e4\u201d, Pekka Wallenius kirjoittaa.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">N\u00e4ivettymisen uhka tuli ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleeni, kun luin Ylen toimittajan <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Minna%20Rinta-Tassin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Minna Rinta-Tassin<\/a> artikkelin suomalaisen kulttuurin esiinmarssista ulkomailla. Tunsin ylpeytt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen taide on laajasti esill\u00e4 ulkomailla.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Samalla tulevaisuuden kuva huolestutti. Kulttuurin tukien voimakkaat leikkaukset eiv\u00e4t mielest\u00e4ni voi olla n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4 tulevina vuosina tai vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ylen artikkelissa lueteltiin joukko suomalaisia taiteilijoita, joiden ty\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4sseet n\u00e4kyv\u00e4sti esille merkitt\u00e4viss\u00e4 ulkomaiden museoissa. <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Helene%20Schjerfbeck\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Helene Schjerfbeck<\/a> (1862\u20131946) New Yorkin Metropolitan Museum of Art, <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Pekka%20Halonen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Pekka Halonen<\/a> (1865\u20131933) Petit Palais Pariisissa, <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Tove%20Janssonin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tove Janssonin<\/a> (1914\u20132001) Muumit New York ja Tokio. Ateneumin Gothic Modern n\u00e4yttelyn mukana muun muassa <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Hugo%20Simberg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hugo Simberg<\/a> ja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Akseli%20Gallen-Kallela\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Akseli Gallen-Kallela<\/a> n\u00e4kyv\u00e4t eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Helsingin Ateneum ja Frame (Frame Contemporary Art Finland) tekev\u00e4t arvokasta ty\u00f6t\u00e4 viedess\u00e4\u00e4n taidettamme ulkomaille. Saamme mainetta kulttuurimaana.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Huomionarvoista on, ett\u00e4 yll\u00e4 olevasta rypp\u00e4\u00e4st\u00e4 vain Jansson eli t\u00e4lle vuosituhannelle asti. Tuoreimpia ulkomailla n\u00e4kyvi\u00e4 ovat artikkelin mainitsemat <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Joel%20Karppanen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Joel Karppanen<\/a> ja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Katja%20Tukiainen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Katja Tukiainen<\/a> sek\u00e4 <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/haku\/?query=Tapio%20Wirkkala\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tapio Wirkkala<\/a>, jonka kuolemasta on siit\u00e4kin jo 40 vuotta.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">En aliarvioi sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4kymisen eteen on tehty ja tehd\u00e4\u00e4n, n\u00e4en sen hyvin merkityksellisen\u00e4. Samaan aikaan mietin kuitenkin, voiko Suomi tulevaisuudessa saada mainetta isona kulttuurimaana. Musiikki toki s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa, joka ei muutamassa vuodessa horju. Elokuvallakin menee kohtuullisesti, mink\u00e4 raumalaiset voivat todeta mainiosti t\u00e4ll\u00e4 viikolla Blue Sea Film Festivalin antiin tutustumalla. Mutta miten k\u00e4y vaikkapa kuvataiteen, muotoilun ja kirjallisuuden, se on isompi kysymys.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kirjan asema on horjunut pitk\u00e4\u00e4n digimaailmassa. Kirjailijana el\u00e4minen ei ole ykk\u00f6svaihtoehto kovin monelle lahjakkaallekaan kirjoittajalle.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tukien h\u00e4vi\u00e4misen lis\u00e4ksi uhkana ovat \u00e4\u00e4nikirjat, joiden tuotosta kirjailijan osuus on minimaalisen pieni. Menestyksen harjalla surffailee perin harva suomalainen kirjailija. Onko sama edess\u00e4 kuvataiteissa ja muotoilussa, kun koulutusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahat supistuvat. Muutama vuosi voi aiheuttaa ison loven taiteenalojen koulutuspaikkojen hakuun.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">En halua maalata piruja. Tied\u00e4n suomalaisen kulttuurin pohjan olevan vahva.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Pelk\u00e4\u00e4n vain, ett\u00e4 pohja puhkeaa, ellei sit\u00e4 valtionavustuksilla tueta. Moni taide- ja historiamuseo on jo joutunut supistamaan aukiolojaan ja nipist\u00e4m\u00e4\u00e4n kokoelmaty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Toivon, ett\u00e4 pohja silti kest\u00e4\u00e4 ja k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t jatkavat kasvuaan muunkin kuin museokortin ansiosta.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kirjoittaja on raumalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dKulttuurin tukien voimakkaat leikkaukset eiv\u00e4t mielest\u00e4ni voi olla n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4 tulevina vuosina tai vuosikymmenin\u00e4\u201d, Pekka Wallenius kirjoittaa. N\u00e4ivettymisen uhka&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":10677,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,80,32,109],"class_list":{"0":"post-10676","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-satakunnan-kansa","13":"tag-suomi","14":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10676"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10676\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}