![\"L\u00e4hikuva](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/rajattu_AdobeStock_456763045.jpg\")
<\/p>\n\n Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan yhteiskunnan jokaista sektoria. Tarvitaan kuitenkin nykyist\u00e4 tiukempia ilmastotoimia, mik\u00e4li haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.\n <\/p>\n
Kuva<\/p>\n
<\/p>\n
\u00a9 Adobe stock<\/p>\n
Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hiilinieluja. Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat rajaamaan maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousun selv\u00e4sti alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tavoitteena mailla on pysy\u00e4 1,5 asteen nousussa, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut jo yli yhdell\u00e4 asteella, joten vaikuttavia toimenpiteit\u00e4 tarvitaan useilla sektoreilla ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tasoilla.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 tarvitaan kaikilla sektoreilla<\/p>\n
Suomen kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 yli 70 prosenttia tulee energiasektorilta. Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy etenkin maataloudesta (15 %), teollisuusprosesseista ja tuotteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (11 %) sek\u00e4 j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 (4 %).<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla. Voit lukea alta lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimista sektoreittain.<\/p>\n
Energiantuotanto<\/p>\n
Energiasektori aiheuttaa suurimman osan maailman kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. \u00a0Noin kolme nelj\u00e4sosaa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan leikata v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 energiankulutusta sek\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 uusiutuviin ja v\u00e4h\u00e4hiilisiin energiamuotoihin.<\/p>\n
Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli 42 prosenttia vuonna 2022. T\u00e4st\u00e4 suurin osa on per\u00e4isin puuper\u00e4isist\u00e4 energial\u00e4hteist\u00e4. Muita uusiutuvan energian l\u00e4hteit\u00e4 ovat tuuli-, vesi- ja aurinkovoima. N\u00e4ist\u00e4 tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina. Ydinenergia on my\u00f6s v\u00e4h\u00e4hiilinen energiamuoto ja sen kannatus onkin lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina. Ydinenergian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli 20 % prosenttia vuonna 2022.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 aiheesta: Energia (stat.fi)<\/a><\/p>\n Liikenne<\/p>\n Liikenne on yksi suurimmista p\u00e4\u00e4st\u00f6sektoreista ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten potentiaali onkin liikenteess\u00e4 suuri. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t vuoteen 2030 menness\u00e4 verrattuna vuoteen 2005 sek\u00e4 saavuttaa kokonaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n liikenne vuoteen 2045 menness\u00e4. Liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joukkoliikenteen, k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn osuutta liikenteest\u00e4, parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta sek\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isempiin polttoaineisiin ja s\u00e4hk\u00f6isiin ajoneuvoihin.<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/p>\n Mets\u00e4talous<\/p>\n Mets\u00e4talous vaikuttaa metsien hiilinielujen ja -varastojen suuruuteen. Ilmastotavoitteiden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4talouden harjoittaminen ei pienenn\u00e4 metsiin sitoutuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai heikenn\u00e4 metsien kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s puun k\u00e4ytt\u00f6tavalla on merkityst\u00e4, sill\u00e4 lyhytik\u00e4iset tuotteet vapauttavat puun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilidioksidin nopeasti ilmakeh\u00e4\u00e4n, kun taas pitk\u00e4ik\u00e4iset tuotteet voivat toimia hiilivarastoina.<\/p>\n Metsill\u00e4 on lis\u00e4ksi suuri rooli uusiutuvan energian raaka-aineiden tuottajana. Puuper\u00e4isen energian osuus uusiutuvasta energiasta Suomessa on 74 prosenttia. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 on per\u00e4isin mets\u00e4teollisuuden j\u00e4te- ja sivutuotteista.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n Maatalous ja ruoantuotanto<\/p>\n Maatalous tuottaa maailmanlaajuisesti merkitt\u00e4v\u00e4n osan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. P\u00e4\u00e4osa maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 koostuu kolmesta eri kasvihuonekaasusta: kotiel\u00e4inten ruoansulatuksessa muodostuvasta metaanista, maan kalkituksesta syntyvist\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 viljelysmaan ja lannank\u00e4sittelyn dityppioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Ruoantuotannon ilmastovaikutuksia voidaan rajoittaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasviper\u00e4isen ruoan osuutta ruokavaliossa sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4. Viljelymenetelmien avulla voidaan my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 peltojen kyky\u00e4 sitoa ja varastoida hiilt\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: Fiksu ruokavalio<\/a><\/p>\n Maank\u00e4ytt\u00f6 ja kaavoitus<\/p>\n Maank\u00e4ytt\u00f6 ja kaavoitus vaikuttavat ilmastoon esimerkiksi hiilinielujen muutosten sek\u00e4 yhdyskuntarakenteen ja liikennesuunnittelun kautta. Kaupunkien ja maatalouden laajeneminen vie tilaa hiilt\u00e4 sitovalta kasvillisuudelta. Lis\u00e4ksi laajeneminen voi lis\u00e4t\u00e4 liikkumisen tarvetta kaupungin sis\u00e4ll\u00e4. Yhdyskuntarakenteen tiivist\u00e4minen onkin ilmaston kannalta parempi ratkaisu. Samalla tulee kuitenkin huomioida, miten tiivist\u00e4minen vaikuttaa kaupunkien ilmanlaatuun, biodiversiteettiin, ekosysteemipalveluihin ja viihtyvyyteen. Liikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan hillit\u00e4 my\u00f6s eri toimintoja kuten asumista, ty\u00f6paikkoja ja palveluja sekoittavalla maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Suunnitteluratkaisuilla voidaan my\u00f6s tukea joukkoliikennett\u00e4, k\u00e4vely\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: Kest\u00e4v\u00e4 yhdyskuntarakenne<\/a><\/p>\n Rakentaminen<\/p>\n Rakentaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa. Pohjoisilla leveysasteilla paljon energiaa kuluu my\u00f6s rakennusten l\u00e4mmitt\u00e4miseen. Toisaalta yh\u00e4 kuumempien kesien aikana energiaa vie paljon my\u00f6s viilennys. Rakennusten ja rakentamisen energian kulutus aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Rakennusten energiatehokkuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 onkin paljon potentiaalia p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miselle.<\/p>\n Rakennusten energiantarvetta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 auringon energiaa. Suunnittelun avulla voidaan esimerkiksi maksimoida auringon l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ja luonnonvalo sek\u00e4 samalla parantaa keinoja rakennuksen pysymiselle viile\u00e4n\u00e4 kes\u00e4isin. Aurinkoker\u00e4imill\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 auringon s\u00e4teily\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6veden l\u00e4mmitt\u00e4misess\u00e4. Aurinkopaneeleilla voidaan taas kattaa osa rakennuksen s\u00e4hk\u00f6ntarpeesta. Lis\u00e4ksi maa- ja ilmanl\u00e4mp\u00f6pumput hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t auringon energiaa ep\u00e4suorasti. Rakennusmateriaalien valinnalla voi olla my\u00f6s vaikutusta ilmaston kannalta. Puun suosiminen rakennusaineena luo pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 hiilivarastoja (ks. Hiilinielujen ja -varastojen merkitys). My\u00f6s tilank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, sill\u00e4 pinta-ala vaikuttaa paljon energiantarpeeseen. Lis\u00e4ksi olemassa olevan rakennuksen korjaaminen on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti uudisrakentamista v\u00e4h\u00e4hiilisempi vaihtoehto, ja energiaremonteilla voidaan pienent\u00e4\u00e4 rakennusten energiankulutusta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n Tuotanto ja kulutus<\/p>\n Tuotanto ja kulutus aiheuttavat merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat vahvasti yhteydess\u00e4 taloudelliseen tilanteeseen, ja ne v\u00e4henev\u00e4tkin usein selke\u00e4sti taloudellisen laman aikaan. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kulutusta ja suosimalla pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 korjattavia tuotteita. Kiertotalouden avulla pyrit\u00e4\u00e4n pident\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteiden ja raaka-aineiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kierr\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n Kulutusta voidaan ohjata kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi erilaisin keinoin. Verotuksella ja tuilla voidaan vaikuttaa materiaalien ja tuotteiden hintaan, mill\u00e4 taas on vaikutusta kuluttajien ostosp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. My\u00f6s niin sanotuilla tuuppauskeinoilla, voidaan vaikuttaa kuluttajien ostosk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Tuuppauksen ajatuksena on tehd\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tuotteen valitseminen mahdollisimman helpoksi siten, ett\u00e4 kuluttajan valinnanvapaus kuitenkin s\u00e4ilyy. Tuuppauskeinoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s useilla muilla sektoreilla.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n J\u00e4tteiden k\u00e4sittely<\/p>\n J\u00e4tteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 koituvia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on v\u00e4hennetty esimerkiksi ottamalla talteen kaatopaikoilta vapautuvia kaasuja. Lis\u00e4ksi kierr\u00e4tt\u00e4minen ja kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen vaikuttavat j\u00e4tesektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: J\u00e4tteet ja kierr\u00e4tys<\/a><\/p>\n Hiilinielujen ja -varastojen merkitys<\/p>\n Suurin osa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 j\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n, jossa ne aiheuttavat ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Osa hiilidioksidista p\u00e4\u00e4tyy kasvillisuuteen, maaper\u00e4\u00e4n tai meriin, eli niin sanottuihin hiilinieluihin. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on ensisijainen tavoite, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 olevaa hiilidioksidia on pystytt\u00e4v\u00e4 sitomaan hiilinieluihin. N\u00e4in pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan niin kutsutut negatiiviset p\u00e4\u00e4st\u00f6t.\u00a0<\/p>\n Suomessa mets\u00e4t ja suot toimivat luonnollisina hiilinieluina. Mets\u00e4t vaikuttavat hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4ss\u00e4 sitomalla sit\u00e4 erityisesti puiden kasvuvaiheessa, sek\u00e4 varastoimalla sit\u00e4 kasvillisuuteen ja maaper\u00e4\u00e4n. Hiilinieluihin ja -varastoihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s se, mihin puutuotteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, vaikuttaa hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Puun k\u00e4ytt\u00e4minen rakennusaineena varastoi hiilt\u00e4 pidemm\u00e4ksi aikaa kuin puun jalostaminen lyhytik\u00e4iseksi tuotteeksi kuten paperiksi.\u00a0<\/p>\n Hiilijalanj\u00e4ljen laskeminen ja pienent\u00e4minen<\/p>\n Hiilijalanj\u00e4lki tarkoittaa ilmastokuormaa, joka syntyy jostain tuotteesta, toiminnasta tai palvelusta. Voit seurata omia, yrityksesi tai kunnan ilmastovaikutuksia erilaisten laskureiden avulla. Laskurit tarjoavat my\u00f6s vinkkej\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen.<\/p>\n Kulutusperusteiset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/p>\n Hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 voidaan tarkastella kulutusperusteisesti kunta- ja maakuntatasolla. Uuden p\u00e4\u00e4st\u00f6laskennan mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusper\u00e4iset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 57,4 MtCO2e. Kuntien kulutusper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t koostuvat kotitalouksien kulutuksesta (83 prosenttia), kuntien hankinnoista (11 prosenttia) ja investoinneista (6 prosenttia).\u00a0\u00a0<\/p>\n Kotitalouksien kulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 asumisen osuus on 25 prosenttia, ruoan kulutuksen 23 prosenttia, liikkumisen 22 prosenttia, muiden tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia.<\/p>\n Kuntien hankintojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheutuvat valtaosin palveluiden ostoista, jotka vastaavat 60 prosenttia kaikista kuntien hankintojen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Investoinneissa korostuvat rakentamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Osuudet vaihtelevat merkitt\u00e4v\u00e4sti alueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Kuntien kulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s tuontihy\u00f6dykkeiden kulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Tulokset tekev\u00e4t siis n\u00e4kyv\u00e4ksi kulutuksemme ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t kuntarajojemme ulkopuolella, sill\u00e4 luvuissa mukana ovat my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.<\/p>\n Jokainen voi pienent\u00e4\u00e4 omaa hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n<\/p>\n My\u00f6s oma hiilijalanj\u00e4lki on mahdollista laskea. Oma hiilijalanj\u00e4lki kattaa asumisen, liikkumisen, ruoan ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointi<\/p>\n Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi silloin, kun p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on vaikeaa tai kallista. Tyypillisi\u00e4 tapoja kompensoida ovat esimerkiksi metsien suojelu ja istutus tai uusiutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t projektit. Usein kompensaatioprojektit sijoittuvat kehittyviin maihin. Kompensointiin liittyy kuitenkin paljon ep\u00e4varmuuksia. Kompensointiprojektin tulisi olla varma siit\u00e4, ett\u00e4 suojelua ei tapahtuisi ilman projektin rahoitusta, jotta projektin ilmoittamat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset pit\u00e4isiv\u00e4t paikkaansa. Varmuus tulee olla my\u00f6s siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 lasketa moneen otteeseen esimerkiksi Suomessa ja projektin kohdemaassa. Ep\u00e4varmuutta liittyy my\u00f6s siihen, kuinka kauan projektien ilmastohy\u00f6dyt kest\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi kompensoinnissa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s oikeudenmukaisuuskysymyksiin kuten siihen, miten projektit vaikuttavat paikallisv\u00e4est\u00f6n oikeuksiin.<\/p>\n Ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n roolit ja vastuut<\/p>\n Yhteiskunnan toimijoilla on erilaisia vastuita ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kansainv\u00e4liset sopimukset asettavat tavoitteita<\/p>\n Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 on globaali haaste, joka vaatii kaikkien maiden panosta. Erityinen vastuu on etenkin vaurailla teollisuusmailla, joiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t asukasta kohden ovat suurimmat. Kansainv\u00e4lisen ilmastopolitiikan tavoitteita m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t erilaiset sopimukset, kuten YK:n ilmastosopimus, Kioton p\u00f6yt\u00e4kirja ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 Pariisin ilmastosopimus. Vuonna 2015 hyv\u00e4ksytty Pariisin ilmastosopimus asetti maille tavoitteen rajoittaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilan nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on kansainv\u00e4lisesti t\u00e4rkein toimija ilmastopolitiikassa. Suomen osallistumista YK:n ilmastokokouksiin koordinoi ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6.<\/p>\n Sopimukset ohjaavat kansainv\u00e4list\u00e4 ilmastopolitiikkaa\u00a0(ilmasto-opas.fi)<\/a><\/p>\n Euroopan unioni ohjaa Suomen ilmastotoimia<\/p>\n EU s\u00e4\u00e4telee j\u00e4senmaidensa ilmastotoimia asettamalla niille erilaisia tavoitteita ja velvoitteita. EU:n ilmastopolitiikka pohjautuu YK:n ilmastosopimukseen, Kioton p\u00f6yt\u00e4kirjaan ja Pariisin ilmastosopimukseen. Vuonna 2019 julkaistussa Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmassa on esitetty, mill\u00e4 tavoin EU aikoo saavuttaa keskeisimm\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteensa.\u00a0<\/p>\n EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on yksi unionin keskeisimmist\u00e4 hillint\u00e4keinoista. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa asettaa siihen kuuluville suurille teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille p\u00e4\u00e4st\u00f6katon, jonka puitteissa laitokset voivat ostaa ja myyd\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6lupia.<\/p>\n Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa j\u00e4senmaita (ilmasto-opas.fi)<\/a><\/p>\n Valtionhallinto ja virastot ilmastoty\u00f6ss\u00e4<\/p>\n Kansainv\u00e4listen ja EU:n tavoitteiden pohjalta Suomi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 itselleen kansallisia ilmastotavoitteita ja strategioita. Suomen ilmastopolitiikkaa ohjaa kansallinen ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2015 ja p\u00e4ivitettiin vuonna 2022. Lis\u00e4ksi ilmastotoimia s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n useilla sektorikohtaisilla laeilla.\u00a0<\/p>\n Eri ministeri\u00f6t vastaavat ilmastopolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta omien vastuualueidensa mukaisesti. Eduskunta hyv\u00e4ksyy kansainv\u00e4liset ilmastosopimukset ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilmastoa koskevat lait. Suomessa ilmastotoimia edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ohjaama ymp\u00e4rist\u00f6hallinto, johon kuuluvat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke), Asumisen rahoitus- ja kehitt\u00e4miskeskus (ARA) ja Aluehallintovirastot (AVI). Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksilla (ELY) on alueellinen asiantuntija- ja viranomaisrooli ilmastoty\u00f6ss\u00e4 ja Mets\u00e4hallitus vastaa esimerkiksi hiilinielujen lis\u00e4\u00e4misest\u00e4.\u00a0<\/p>\n Suomen kansallinen ilmastopolitiikka (ym.fi)<\/a><\/p>\n Maakunnat ja kunnat mukana ilmastonmuutoksen hidastamisessa<\/p>\n Kunnilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ilmastopolitiikassa. Niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muuttaa kansainv\u00e4lisesti ja kansallisesti sovittuja ilmastotavoitteita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teoiksi, jotka sopivat paikallisiin olosuhteisiin. Kunnissa voidaan edist\u00e4\u00e4 esimerkiksi v\u00e4h\u00e4hiilisi\u00e4 liikennemuotoja, energiatehokasta rakentamista ja ilmastoyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 kouluruokailua.\u00a0 Yritykset mukana ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4<\/p>\n Suurimmat yritykset kuuluvat EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan, mutta muillakin yrityksill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli p\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamisessa. Yritykset voivat edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 esimerkiksi innovoimalla kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tuotteita tai liiketoimintamalleja.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kansalaiset ilmastotoimijoina<\/p>\n Meill\u00e4 kaikilla on mahdollisuus osallistua ja tehd\u00e4 ilmastotekoja. Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 esimerkiksi kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavalla, toimimalla kansalaisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja vaikuttamalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n
Useilla suomalaisilla kunnilla on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, kuten hiilineutraaliuden saavuttaminen. Kuntien ja maakuntien ilmastotoimien tukemiseksi on luotu useita ohjelmia ja verkostoja, kuten kuntien Hinku- ja FISU-verkostot.<\/p>\n