Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/a> vakuutti<\/a> tiistaina aloittavansa pian iskut maakohteisiin. Sotajoukkojen kasaaminen Venezuelan edustalle on maalattu operaatioksi huumeiden salakuljettajia vastaan, mutta Trumpin hallinto ei edes peittele tavoitettaan syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vasemmistolaista diktaattoria. Maduron kytkyt huumebisnekseen ovat l\u00e4hinn\u00e4 veruke.<\/p>\n Keinot Maduron kaatamiseksi ovat yh\u00e4 arvoitus. Ei tiedet\u00e4, miten suoraan h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan Yhdysvaltain asevoimat iskee. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ruuvi kiristyy viel\u00e4kin kierros kerrallaan. Ilmeist\u00e4 on, ett\u00e4 Trumpin hallinto toivoo ensisijaisesti veret\u00f6nt\u00e4 vallanvaihtoa: ett\u00e4 Maduro v\u00e4istyisi paineen alla vapaaehtoisesti tai ett\u00e4 kenraalikunta tai l\u00e4hipiiri pakottaisi h\u00e4net sivuun.<\/p>\n Yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Trumpin on vaikea per\u00e4\u00e4nty\u00e4. Jos Karibianmerelle sijoitetut noin 15\u202f000 sotilasta yht\u00e4kki\u00e4 komennettaisiin kotiin, se tulkittaisiin Trumpille nolona tappiona ja Madurolle voimaannuttavana selk\u00e4voittona supervallasta.<\/p>\n Ja kuten sotilasasiantuntijat korostavat<\/a>: maailman suurinta<\/a> lentotukialusta ei kerta kaikkiaan siirrell\u00e4 valtameren yli, ellei sen iskukyky\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4.<\/p>\n Maduro, 63, ei kategorisesti kielt\u00e4ydy v\u00e4istym\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n neuvotelleen Trumpin kanssa ehdoista.<\/p>\n Sanomalehti The New York Times uutisoi<\/a> jo lokakuun alkupuolella, ett\u00e4 Maduro tarjosi neuvonantajiensa kautta Yhdysvalloille suurta siivua Venezuelan \u00f6ljyst\u00e4 ja kaivannaisista pysy\u00e4kseen vallassa.<\/p>\n Toissa viikolla puhelinkeskustelussa Trumpin kanssa Maduro pyysi t\u00e4ytt\u00e4 armahdusta itselleen ja perheenj\u00e4senilleen, luopumista Kansainv\u00e4lisen rikostuomioistuimen tutkinnasta sek\u00e4 Yhdysvaltain pakotteiden riisumista itselt\u00e4\u00e4n ja yli sadalta muulta viranomaiselta. Maduro olisi halunnut varapresidenttins\u00e4 Delcy Rodr\u00edguezin<\/a> johtamaan v\u00e4liaikaishallitusta ennen uusia vaaleja.<\/p>\n Trump ei suostunut. Uutistoimisto Reutersin mukaan h\u00e4n antoi Madurolle viikon aikaa poistua Venezuelasta. Takaraja tuli vastaan viime perjantaina.<\/p>\n Keskiviikkona vedonly\u00f6ntiennustaja Polymarket<\/a> n\u00e4ytti Maduron syrj\u00e4ytt\u00e4miselle vuoden loppuun menness\u00e4 17 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ja maaliskuun loppuun menness\u00e4 43 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n Maduro nousi Venezuelan johtoon varapresidentin asemasta maaliskuussa 2013 tragedian kautta, kun h\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ja oppi-is\u00e4ns\u00e4 Hugo Ch\u00e1vez<\/a> kuoli sy\u00f6p\u00e4\u00e4n 58-vuotiaana. Ch\u00e1vez oli johtanut maata runsaat 14 vuotta.<\/p>\n Tuskin kukaan olisi silloin uskonut, ett\u00e4 Maduron valtakausi venyisi l\u00e4hes yht\u00e4 pitk\u00e4ksi, eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 harva n\u00e4kee j\u00e4yh\u00e4ss\u00e4 viiksiniekassa juurikaan charmia. Sotilastaustainen Ch\u00e1vez oli Latinalaisen Amerikan vasemmiston ikoni, jonka kansanjoukkoja innostavasta karismasta Maduro on voinut vain haaveilla.<\/p>\n Venezuelan silloinen ulkoministeri Nicol\u00e1s Maduro ja presidentti Hugo Ch\u00e1vez osallistuivat ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kokoukseen Bolivian Tiquipayassa huhtikuussa 2010. Kuva:\u00a0David Mercado \/ Reuters<\/p>\n Kiusallisten esiintymisten oppikirjatapaus oli, kun elintarvikepulan pahimpina aikoina Maduro kesken tv-puheen veti ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 alta pasteijan haukatakseen.<\/p>\n T\u00f6ks\u00e4yttelyn tuoreimpia kukkasia oli puolestaan englanninkielinen toistelu yleis\u00f6tilaisuudessa lokakuussa: \u201dNot war. Yes peace.\u201d<\/p>\n K\u00f6mpel\u00f6st\u00e4 julkikuvastaan huolimatta Maduro on takuulla etev\u00e4 poliitikko. Muuten h\u00e4n ei olisi kyennyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjia k\u00e4siss\u00e4\u00e4n kriisien keskell\u00e4.<\/p>\n Kaiketi vaikein hetki ennen t\u00e4t\u00e4 syksy\u00e4 koitti alkuvuodesta 2019, jolloin Maduro astui toiselle virkakaudelleen. Oppositio ei pit\u00e4nyt vaaleja p\u00e4tevin\u00e4 ehdokkaidensa hylk\u00e4ysten takia, ja seurauksena selv\u00e4 enemmist\u00f6 Amerikkojen ja Euroopan maista tunnusti v\u00e4liaikaiseksi presidentiksi parlamentin puheenjohtajan, opposition Juan Guaid\u00f3n<\/a>.<\/p>\n Trump oli tuolloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kauttaan Yhdysvaltain presidenttin\u00e4. USA ja EU kiristiv\u00e4t pakotteita Venezuelan viranomaisia vastaan. Maaliskuussa 2020 New Yorkissa nostettiin Maduroa vastaan syytteet<\/a>, joiden mukaan h\u00e4n oli valjastanut huumeiden salakuljetuksen aseeksi Yhdysvaltoja vastaan. Siihen perustuu Trumpin hallinnon nykyinenkin kehystys Madurosta huumerikollisena.<\/p>\n Tuolloin Maduro ei kuitenkaan hievahtanutkaan. Guaid\u00f3 yllytti venezuelalaisia kansannousuun videolla<\/a>, jossa h\u00e4n oli puolta vaihtaneiden sotilaiden seurassa Caracasin kaduilla, mutta video oli rajattu niin tiukasti Guiaid\u00f3n ymp\u00e4rille, ett\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paljasti sotilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n V\u00e4hitellen l\u00e4nsimaatkin joutuivat tunnustamaan Maduron Venezuelan tosiasialliseksi johtajaksi. YK:n ilmastokokouksessa Egyptiss\u00e4 marraskuussa 2022 hymyilev\u00e4 Ranskan presidentti Emmanuel Macron<\/a> viel\u00e4p\u00e4 kutsui<\/a> Maduroa kasvotusten presidentiksi, mik\u00e4 tulkittiin u-k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseksi.<\/p>\n L\u00e4pi kaiken Maduron aseman on taannut asevoimien tuki. Upseerien ja muun valtaeliitin tiedet\u00e4\u00e4n rikastuneen kytkyill\u00e4\u00e4n huumeiden salakuljetukseen, joten heill\u00e4kin on ollut Maduron kaatumisessa enemm\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin voitettavaa.<\/p>\n Suuri selitys Maduron vallan lujuudelle on ollut l\u00e4hipiirin korruption salliminen ja toisaalta sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 esitt\u00e4neiden ankara rankaiseminen, arvioi<\/a> tutkija Ronal Rodr\u00edguez<\/a> kolumbialaisen Rosarion yliopiston Venezuelan-tutkimuslaitokselta sanomalehti The Washington Postille.<\/p>\n Sotilaiden laskelmointi voi kuitenkin muuttua, jos he olettavat Yhdysvaltojen ennen pitk\u00e4\u00e4 kaatavan Maduron vaikka v\u00e4kisin. Ennakoiva kotimainen vallankaappaus saattaisi suojella kenraalien asemaa seuraavankin hallinnon alaisuudessa.<\/p>\n Nicol\u00e1s Maduro puhui sotilaille viime viikon tiistaina k\u00e4dess\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isyyssankari Sim\u00f3n Bol\u00edvarin miekka 200 vuoden takaa. Kuva:\u00a0Leonardo Fernandez Viloria \/ Reuters<\/p>\n Maduron edelt\u00e4j\u00e4n Ch\u00e1vezin suosio perustui paljolti my\u00f6s siihen, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti vuosituhannen vaihteessa kasvaneen \u00f6ljyntuotannon varoja runsaasti sosiaalitukiin. K\u00f6yhien elintaso koheni, mutta avok\u00e4tisyys oli lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja \u00f6ljyn hintapiikin j\u00e4lkeen Venezuela velkaantui nopeasti. Samalla hallinto laiminl\u00f6i \u00f6ljyteollisuuden kunnossapidon, ja tuotanto rapautui. Hupenevat tuotot ohjattiin kansan sijaan valtaeliitin taskuihin.<\/p>\n Ch\u00e1vezin kasaama korttitalo sortui<\/a> toden teolla Maduron vahdissa. Pula perustarpeista k\u00e4vi niin pahaksi, ett\u00e4 yli 30 miljoonasta asukkaasta arviolta kahdeksan miljoonaa pakeni ulkomaille.<\/p>\n Kaikki oli menn\u00e4 toisin.<\/p>\n Maduron ensimm\u00e4inen vaalivoitto huhtikuussa 2013 oli t\u00e4p\u00e4r\u00e4. Virkaa tekev\u00e4n\u00e4 presidenttin\u00e4 Ch\u00e1vezin kuoltua h\u00e4n l\u00f6i opposition ehdokkaan Henrique Caprilesin<\/a> prosentein 50,62\u201349,12. Ilmeisesti tulos oli peukaloimaton.<\/p>\n Sitten valtapuolue alkoi rajoittaa vastustajiaan yh\u00e4 h\u00e4rskimmin. Haastajia estettiin asettumasta ehdolle vaaleissa ja jopa vangittiin. Opposition voitettua vuoden 2015 parlamenttivaalit murskaluvuin koko parlamentti sivuutettiin varta vasten luodulla rinnakkaisella toimielimell\u00e4. Siksi oppositio v\u00e4lill\u00e4 boikotoi vaaleja.<\/p>\n Vaikka Venezuelaa ei voinut v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vapaaksi demokratiaksi, oppositiolle kuitenkin sallittiin vaaleihin joitakin ehdokkaita. Vasta hein\u00e4kuussa 2024 maasta tuli t\u00e4ysiverinen diktatuuri<\/a>. Silloin tiett\u00e4v\u00e4sti ensi kertaa vallanpit\u00e4j\u00e4t yksinkertaisesti v\u00e4\u00e4rensiv\u00e4t vaalituloksen mieleisekseen. Vaaliviranomainen v\u00e4itti Maduron voittaneen opposition presidenttiehdokkaan Edmundo Gonz\u00e1lez Urrutian<\/a> prosentein 51,95\u201343,18.<\/p>\n![\"Venezuelan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1764805390_319_978.jpg\")
<\/p>\n![\"Nicol\u00e1s](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1764805391_28_978.jpg\")
<\/p>\n