{"id":107129,"date":"2025-12-04T02:47:10","date_gmt":"2025-12-04T02:47:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/107129\/"},"modified":"2025-12-04T02:47:10","modified_gmt":"2025-12-04T02:47:10","slug":"kommentti-asuntoyhteisojen-korkotukilainat-ja-suomen-edp-velkasuhde-vuonna-2025","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/107129\/","title":{"rendered":"Kommentti: Asuntoyhteis\u00f6jen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 2025"},"content":{"rendered":"<p>Teknisesti puhuen: <a href=\"https:\/\/stat.fi\/muutostiedote\/cl4wd9qcoqezr0bvwlrq28hxt\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tilastokeskus muutti<\/a> vuodesta 2022 alkaen kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon menetelmi\u00e4 siten, ett\u00e4 valtion tukemien asuntojen uudistuotantoon tarkoitetut korkotukilainat, joilla on valtion takaus, ja er\u00e4\u00e4t takauslainat, kirjattiin julkisyhteis\u00f6jen nimellisarvoiseen bruttovelkaan eli niin sanottuun EDP-velkaan. Aiemmin n\u00e4m\u00e4 lainat oli luokiteltu EDP-velan ulkopuolelle. J\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa viitataan korkotukilainalla sek\u00e4 n\u00e4ihin asuntoyhteis\u00f6jen uudistuotannon korkotukilainoihin ett\u00e4 takauslainoihin.<\/p>\n<p>Tilastokeskuksen muutos perustui EU:n tilastointiviranomaisen Eurostatin kanssa k\u00e4ytyyn dialogiin ja heid\u00e4n tilastointistandardiensa tulkintaan. Muutoksen perusteet olivat kahtalaiset. Ensinn\u00e4 huomioitiin, ett\u00e4 julkishallinnolla on selv\u00e4 kontrolli korkotuella rakennettuihin asuntoihin, sill\u00e4 suuri osa n\u00e4ist\u00e4 asunnoista on kuntien omistamien yhteis\u00f6jen hallinnassa ja toisaalta korkotukilainojen ehdot tarkoittavat merkitt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoituksia lainoitetuille asunnoille. Toiseksi katsottiin n\u00e4iden rajoitusten merkitsev\u00e4n, ett\u00e4 asuntojen hinta (vuokra, k\u00e4ytt\u00f6vastike) ei m\u00e4\u00e4r\u00e4ydy markkinaperusteisesti, vaikka ne toimivatkin omakustannusperiaatteella.<\/p>\n<p>Tilastointimuutos kasvatti Suomen julkisyhteis\u00f6jen EDP-velan suhdetta bruttokansantuotteeseen 6,0 prosenttia vuoden 2021 luvuilla. Tuolloin korkotukilainoja oli yhteens\u00e4 14,9 miljardia euroa. Vuoden 2025 toisen nelj\u00e4nneksen lopussa julkisyhteis\u00f6jen EDP-velan m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 245,9 miljardia euroa, joista korkotukilainoja 20,0 miljardia euroa, ja EDP-velan suhde BKT:hen oli 88,3 prosenttia. Ilman korkotukilainoja Suomen EDP-velkasuhde olisi ollut 7,2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 alhaisempi, 81,1 prosenttia.<\/p>\n<p>Nykyisess\u00e4 julkisen talouden tilassa, ottaen viel\u00e4 huomioon suunnitellun valtion velkajarrun, keskustelu aiheesta on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti virinnyt. Lis\u00e4ksi julkisyhteis\u00f6jen velan ylitt\u00e4ess\u00e4 90 prosenttia BKT:st\u00e4 \u2013 mik\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin tapahtunee ensi vuonna \u2013 EU:n finanssipoliittisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan valtion tulisi laskea velkasuhdettaan nykyisen 0,5 prosenttiyksik\u00f6n sijaan 1,0 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuodessa.<\/p>\n<p>Tilastokeskuksen muutos siis kasvatti Suomen julkisyhteis\u00f6jen velkaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta aikanaan t\u00e4st\u00e4 ei juuri puhuttu. Tuo vaikutus on my\u00f6s vain kasvanut sittemmin. Oman ymm\u00e4rrykseni mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, ett\u00e4 korkotukilainojen tilastoinnin kohdalla kyseess\u00e4 olisi jonkinlainen virhetulkinta Suomen viranomaisilta ja siten asian nykytilan muuttaminen kansallisesti olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin haastavaa. Toisaalta velkakeskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s muualla Euroopassa, eik\u00e4 puolustuspoliittinen ymp\u00e4rist\u00f6 sen merkityst\u00e4 ainakaan v\u00e4henn\u00e4, joten kehitteill\u00e4 olevan Euroopan komission Affordable Housing Plan -suunnitelman vanavedess\u00e4 keskustelu asumisen tukemisen julkisesta rahoittamisesta voi tulla ajankohtaiseksi ylikansallisella tasolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teknisesti puhuen: Tilastokeskus muutti vuodesta 2022 alkaen kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon menetelmi\u00e4 siten, ett\u00e4 valtion tukemien asuntojen uudistuotantoon&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":107130,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-107129","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115659017164363146","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=107129"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107129\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/107130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=107129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=107129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=107129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}