![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/LK_LKAFPA20251203140840VIZE_SQ3O14CJ4-1024x673.jpg\")
Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin on uhannut olevansa valmis taistelemaan vaikka Nato-joukkoja vastaan. LEHTIKUVA \/ AFP \/ ALEXANDER SHCHERBAK<\/p>\n\n\t\t\t\tMuutos edellytt\u00e4isi voimakasta poliittista johtajuutta ja koettelisi Naton j\u00e4senmaiden yhten\u00e4isyytt\u00e4, tutkijat toteavat.\n\t\t\t<\/p>\n
\t\t\t\t\t\t\t\t\tNato<\/p>\n
Natolla on suoraa rajalinjaa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa noin 2\u2009600 kilometri\u00e4, josta puolet Suomessa. Lis\u00e4ksi liittokunnan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liseen etulinjaan voidaan laskea joukko muita alueita, joihin Naton etulinjan puolustus tukeutuu tai jotka ovat Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 vaikutuspiiriss\u00e4.<\/p>\n
Pitk\u00e4 ja olosuhteiltaan vaihteleva etulinja on alttiina Ven\u00e4j\u00e4n erilaisille vaikutusyrityksille, my\u00f6s sotilaallisille toimille. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tuoreen julkaisun mukaan Nato voisi kuitenkin halutessaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 it\u00e4isen sivustan muodostaman uhkan omaksi edukseen.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan t\u00e4m\u00e4 tapahtuisi vahvistamalla puolustusta etulinjan eri alueilla ja rakentamalla uskottava yhten\u00e4ispelote yhdess\u00e4 selustasta varmistettavan tuen kanssa. N\u00e4in Ven\u00e4j\u00e4lle luotaisiin vakava strateginen ongelma, jota sen pit\u00e4isi yritt\u00e4\u00e4 ratkaista venytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja jakamalla omia resurssejaan kaikkialle omaan etulinjaansa.<\/p>\n
Taustalla oleva tavoitteen mukaisesti Naton pit\u00e4isi kyet\u00e4 ja ryhty\u00e4 vastatoimiin, jos Ven\u00e4j\u00e4 aloittaisi vihamieliset toimet jollain etulinjan alueella.\u00a0<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi etulinjassa pit\u00e4isi olla tutkijoiden mukaan valmiutta \u201dpuolustukselliseen eskalaatioon\u201d. Eli jos Ven\u00e4j\u00e4 keskitt\u00e4isi joukkoja Naton rajalle pohjoisessa, Nato vastaisi siihen omilla vahvistuksilla pohjoisessa, mutta voisi my\u00f6s samalla aloittaa suuret sotaharjoitukset etulinjallaan etel\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat tarkastelevat Naton etulinjaa arktisen alueen, It\u00e4meren alueen ja Mustanmeren alueen kautta. Liittokunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta It\u00e4meren alue on tutkijoiden mukaan ensisijainen v\u00e4yl\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n mahdolliselle sotilaalliselle paineelle Naton etulinjaa kohtaan.<\/p>\n
Tutkijoiden per\u00e4\u00e4m\u00e4 puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen edellytt\u00e4isi sotilaallisten voimakeskusten (subregional stronghold) rakentamista jokaiselle kolmelle etulinjan alueelle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi Suomessa ja muissa etulinjan maissa olevien FLF-maajoukkojen vahvistamista siten, ett\u00e4 ne olisivat taisteluvalmiita ja kykenisiv\u00e4t torjumaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen.<\/p>\n
Alueellisten voimakeskusten rakentamisessa pit\u00e4isi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Naton j\u00e4senmaiden v\u00e4list\u00e4 ty\u00f6njakoa niiden sijainti ja sotilaalliset kyvyt huomioiden. T\u00e4m\u00e4 tehostaisi Euroopassa hajallaan olevien kyvykkyyksien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja edist\u00e4isi eurooppalaisten liittolaisten pyrkimyst\u00e4 ottaa itse ensisijainen vastuu oman alueensa tavanomaisesta puolustuksesta.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin on uhannut olevansa valmis taistelemaan vaikka Nato-joukkoja vastaan. LEHTIKUVA \/ AFP \/ ALEXANDER SHCHERBAK<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan Natossa on jo liikuttu sotilaallisesti edell\u00e4 kuvattuun suuntaan alueellisten puolustussuunnitelmien my\u00f6t\u00e4, mutta poliittisella tasolla linjaa ei ole viel\u00e4 muotoilu riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti. Muutoksen jatkaminen edellytt\u00e4isi voimakasta poliittista johtajuutta ja varmasti my\u00f6s koettelisi Naton j\u00e4senmaiden yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Poliittinen tilaisuus ja strateginen mahdollisuus n\u00e4iden monimutkaisten ja vaikeiden keskustelujen k\u00e4ymiseen on nyt, kun liittolaiset ovat keskittyneet Ven\u00e4j\u00e4n uhkaan ja Ven\u00e4j\u00e4 on sotilaallisesti kiinni sodassa Ukrainassa, tutkijat kirjoittavat.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan kerroksittainen etulinja toimii my\u00f6s muiden, paremmin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 suojassa olevien Nato-maiden suojana. N\u00e4iden selustassa olevien maiden sitoutuminen ja osallistuminen on ratkaisevaa, mik\u00e4li pitk\u00e4 etulinja aiotaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Naton eduksi. Koko euro-atlanttisen turvallisuuden varmistaminen alkaa etulinjasta, miss\u00e4 sit\u00e4 voidaan puolustaa ja miss\u00e4 se voidaan my\u00f6s menett\u00e4\u00e4, tutkijat kirjoittavat<\/p>\n
Upin julkaisun ovat kirjoittaneet vanhemmat tutkijat Iro S\u00e4rkk\u00e4 <\/strong>ja Matti Pesu<\/strong> sek\u00e4 tutkija Joel Linnainm\u00e4ki<\/strong>. Julkaisu on ensimm\u00e4inen osa Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa Suomi Naton etulinjan maana -hankkeessa, jossa tutkitaan Naton etulinjan maiden puolustuspolitiikkaa ja n\u00e4iden maiden kanssa teht\u00e4v\u00e4n puolustusyhteisty\u00f6n mahdollisuuksia Suomelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muutos edellytt\u00e4isi voimakasta poliittista johtajuutta ja koettelisi Naton j\u00e4senmaiden yhten\u00e4isyytt\u00e4, tutkijat toteavat. Nato Natolla on suoraa rajalinjaa Ven\u00e4j\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":107375,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-107374","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115660456447196517","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=107374"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/107374\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/107375"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=107374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=107374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=107374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}