![\"Junan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/39-1562690692e9e4326aa1.jpeg\")
<\/p>\nSuomessa ajatellaan, ett\u00e4 ihmisen kuuluu menn\u00e4 ty\u00f6n luo. Se johtaa muutto\u00adp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin tai kohtuuttoman pitkiin ty\u00f6matkoihin, kirjoittaa toimittaja Laura Kosonen.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen l\u00e4hti Joensuusta ensimm\u00e4isell\u00e4 aamujunalla l\u00e4hit\u00f6ihin Helsinkiin. Kuva: Heikki Haapalainen \/ Yle![\"Toimittaja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/39-1564051693133f34d0c2.jpeg\")
<\/p>\n
16:51\u2022P\u00e4ivitetty 17:12<\/p>\n
Keskustelu et\u00e4ty\u00f6st\u00e4 on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt juupas\u2013eip\u00e4s-v\u00e4ittelyksi.<\/p>\n
Kun jumitumme puhumaan vain pakollisten toimistop\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, unohdamme ison kuvan ja paljon mahdollisuuksia.<\/p>\n
N\u00e4in huomauttaa Ylen jutussa<\/a> Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuskeskuksen johtaja, professori Anne M\u00e4kikangas<\/strong> Tampereen yliopistosta.<\/p>\n H\u00e4n kannustaa ty\u00f6paikkoja kokeilemaan rohkeasti uusia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja arvioimaan niiden toimivuutta.<\/p>\n Suomi on pitkien et\u00e4isyyksien maa. Se vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6mahdollisuuksiin. Silti keskustelusta on t\u00e4h\u00e4n asti puuttunut aluepoliittinen n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n Koko Suomen asiantuntijat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla<\/p>\n Jos ja kun ty\u00f6paikat kirist\u00e4v\u00e4t et\u00e4ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, asiantuntija-ammatit vaativat entist\u00e4 useammin asumista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi valtionhallinnossa edellytet\u00e4\u00e4n<\/a>, ett\u00e4 jatkossa ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee l\u00e4hit\u00f6it\u00e4 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuukaudessa.<\/p>\n Samoilla linjoilla on moni muukin valkokaulusorganisaatio. Muutokset voivat olla dramaattisia yksitt\u00e4isille ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Joensuussa asuva Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen<\/strong> kertoo Ylen jutussa arjestaan<\/a>. H\u00e4nell\u00e4 on matkaa l\u00e4hit\u00f6ihin yli 400 kilometri\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 seurauksia on sill\u00e4, jos vaativa asiantuntijaty\u00f6 keskittyy Suomessa p\u00e4\u00e4osin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle ja edellytt\u00e4\u00e4 asumista siell\u00e4?<\/p>\n Esimerkiksi ministeri\u00f6iss\u00e4 ja valtion virastoissa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n koko Suomea koskevista asioista. Olisiko eduksi, ett\u00e4 niiss\u00e4 ty\u00f6skentelisi eri puolilla maata asuvia ihmisi\u00e4?<\/p>\n Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 koostuu eri paikkakunnilla asuvista ihmisist\u00e4. Riikonen itse asuu Joensuussa ja k\u00e4y l\u00e4hit\u00f6iss\u00e4 Helsingiss\u00e4. Video: Heikki Haapalainen \/ YleEn\u00e4\u00e4 ei tarvitse siirrell\u00e4 seini\u00e4 tai ihmisi\u00e4<\/p>\n Joku ehk\u00e4 muistaa ajan, jolloin puhuttiin valtion virastojen hajasijoittamisesta ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n Esimerkiksi l\u00e4\u00e4kealan viraston Fimean siirt\u00e4minen Kuopioon nostatti vuosikausia kest\u00e4neen \u00e4l\u00e4k\u00e4n. Lopulta koko toiminnan siirt\u00e4misest\u00e4 jouduttiin luopumaan, koska henkil\u00f6st\u00f6 ei ollut halukas muuttamaan Helsingist\u00e4 Kuopioon.<\/p>\n Nykyisin ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirrell\u00e4 seini\u00e4, eik\u00e4 edes ihmisi\u00e4. Korona-aikana happotestatut et\u00e4ty\u00f6ratkaisut toimivat, ja asiantuntijaty\u00f6 on usein paikkariippumatonta.<\/p>\n Professori Anne M\u00e4kikangas ennustaa, ett\u00e4 tulevaisuudessa joustava mahdollisuus et\u00e4t\u00f6ihin on kilpailuvaltti, jolla ty\u00f6nantaja voi houkutella parhaita osaajia. Ty\u00f6terveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen<\/strong> taas muistuttaa, ettei et\u00e4ty\u00f6 ole mustavalkoinen<\/a>, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 tai huono asia.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 et\u00e4ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on vaikea perustaa tutkittuun tietoon, koska sit\u00e4 on saatavilla vain v\u00e4h\u00e4n. Erityisesti tarvittaisiin tietoa monipaikkaisen ty\u00f6n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksista.<\/p>\n Kyse on my\u00f6s Suomen eri alueiden elinvoimasta. Korkeasti koulutetut, ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t asiantuntijat ovat arvokkaita veronmaksajia mille tahansa kunnalle. Paikkakunta on el\u00e4v\u00e4inen, jos sen v\u00e4est\u00f6 on mahdollisimman moninainen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Pasilan uusi virastokeskus on pian tuhansien valtion ty\u00f6ntekij\u00f6iden konttori. Kuva: Henrietta Hassinen \/ YleEt\u00e4ty\u00f6 ei ole l\u00e4pp\u00e4rin n\u00e4pyttely\u00e4 m\u00f6kkilaiturilla<\/p>\n Et\u00e4ty\u00f6keskustelu kiihtyy helposti ylikierroksille. N\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi Kansanel\u00e4kelaitoksessa. P\u00e4\u00e4johtaja Lasse Lehtonen<\/strong> linjasi Helsingin Sanomien haastattelussa<\/a>, ettei Kelalla ei ole tarve pit\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kunnastaan kiinni viimeiseen asti, jos uudet et\u00e4ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t miellyt\u00e4.<\/p>\n![\"Toimiston](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/39-1562283692d8d0b3b5ba.jpeg\")
<\/p>\n