Alttius aivoinfarktille, syd\u00e4men vajaatoiminnalle ja jopa kuolemalle saattaa olla tunnistettavissa syd\u00e4nfilmi\u00e4 (EKG) tulkitsemalla. Turun yliopistossa tarkastettavassa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa t\u00e4m\u00e4 halpa perustutkimus paransi yksil\u00f6llist\u00e4 riskiarviota t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavanomaisia menetelmi\u00e4.<\/p>\n
Eteisv\u00e4rin\u00e4lle tyypilliset oireet, kuten tykyttelytuntemus ja hengenahdistus, ovat seurausta syd\u00e4men eteisten nopeasta ja ep\u00e4tasaisesta supistumisesta rytmih\u00e4iri\u00f6n aikana. Sama mekanismi voi altistaa verihyytymien muodostumiselle, mik\u00e4 voi johtaa aivoinfarktiin tai pahimmillaan kuolemaan. Vaikka aivoinfarktiriskin tiedet\u00e4\u00e4n olevan viisinkertainen eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4 sairastavilla, j\u00e4\u00e4 osa potilaista silti ilman ongelmaan puuttuvaa verenohennusl\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Hoito aloitetaan, mik\u00e4li potilaalla todetaan my\u00f6s muita riskitekij\u00f6it\u00e4, kuten syd\u00e4n- ja verisuonisairauksia tai korkea ik\u00e4. Riskiarvio perustuukin kattavaan sairaushistorian selvitt\u00e4miseen, mink\u00e4 vuoksi se saattaa helposti j\u00e4\u00e4d\u00e4 ep\u00e4t\u00e4ydelliseksi, selitt\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Arto Relander tiedotteessa.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan Relander havaitsi, ett\u00e4 aivoinfarktin sairastaneiden potilaiden EKG:ss\u00e4 eteisten toimintaa kuvaava P-aalto oli muita useammin poikkeava. P-aallon muutoksiin liittyv\u00e4 aivotapahtumariski oli jopa nelinkertainen riippumatta muista altistavista tekij\u00f6ist\u00e4. Yht\u00e4 vahva alttius haittatapahtumille havaittiin my\u00f6s niill\u00e4 potilailla, joilta perinteiset riskitekij\u00e4t puuttuivat.<\/p>\n
\u2013 Perinteisesti EKG on ollut olennainen ty\u00f6kalu l\u00e4hinn\u00e4 rytmih\u00e4iri\u00f6iden, syd\u00e4nkohtausten ja kammioiden toimintah\u00e4iri\u00f6iden diagnostiikassa. Jatkossa eteisten aktivaation tarkastelu voisi kuitenkin auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t l\u00e4\u00e4kehoidosta eniten, toteaa Relander.<\/p>\n
Alkuvaiheessa eteisv\u00e4rin\u00e4 esiintyy lyhyin\u00e4 ja satunnaisina kohtauksina, jotka v\u00e4hitellen pidentyv\u00e4t ja ilmaantuvat tihe\u00e4mmin. Oireita voidaan hoitaa sykett\u00e4 hidastavalla l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 tai palauttamalla normaali rytmi syd\u00e4niskurilla.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa rytmi ei kuitenkaan normalisoitunut tai eteisv\u00e4rin\u00e4 palasi nopeasti niill\u00e4 potilailla, joiden P-aalto oli poikkeava. Vastaavasti n\u00e4iden potilaiden kohdalla rytmi\u00e4 my\u00f6s yritettiin palauttaa useammin.<\/p>\n
\u2013 Syd\u00e4nfilmin hy\u00f6dynt\u00e4minen voisi auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaativien toimenpiteiden yritt\u00e4mist\u00e4 niiden kohdalla, jotka eiv\u00e4t niist\u00e4 edes hy\u00f6tyisi, Relander huomauttaa.<\/p>\n
Eteisv\u00e4rin\u00e4 on yleens\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 yleistyv\u00e4 sairaus. Ajan my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi korkea verenpaine muokkaa syd\u00e4nlihaksen rakennetta ja toimintaa altistaen eteisv\u00e4rin\u00e4lle sek\u00e4 sen komplikaatioille. Syd\u00e4nlihaksen korvautuminen j\u00e4ykist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sidekudoksella on erityisen nopeaa ohutsein\u00e4isiss\u00e4 eteisiss\u00e4, mink\u00e4 vuoksi kuormitus saattaakin n\u00e4ky\u00e4 P-aallossa ennen muiden ongelmien kehittymist\u00e4.<\/p>\n
EKG:n tarjoaman informaation parempi hy\u00f6dynt\u00e4minen eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4 sairastavien kohdalla voisi auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n turhia toimenpiteit\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vakavia haittatapahtumia.<\/p>\n
\u2013 EKG on jokaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin hallitsema perustutkimus. Tulevaisuudessa sen avulla voitaisiin tunnistaa suurentunut alttius eteisv\u00e4rin\u00e4n kehittymiselle ja ohjata riskipotilaat tarkempaan seurantaan. N\u00e4in hoito p\u00e4\u00e4sisi alkamaan ajoissa, spekuloi Relander.<\/p>\n