{"id":108240,"date":"2025-12-05T07:59:10","date_gmt":"2025-12-05T07:59:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/108240\/"},"modified":"2025-12-05T07:59:10","modified_gmt":"2025-12-05T07:59:10","slug":"tamkin-opettaja-lahti-kiinaan-ja-laittoi-paikalliset-opiskelijat-keraamaan-rojua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/108240\/","title":{"rendered":"Tamkin opettaja l\u00e4hti Kiinaan ja laittoi paikalliset opiskelijat ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rojua"},"content":{"rendered":"

Arkkitehtuurin opiskelijat suunnittelivat paviljonkeja, joissa he k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n materiaaleja.<\/p>\n

Aamulehti<\/p>\n

Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk) vie arkkitehtuurin opetusta Kiinaan, Tamk tiedottaa. Yhteisty\u00f6 kiinalaisen Weihai Vocational Collegen kanssa keskittyy kest\u00e4v\u00e4\u00e4n rakentamiseen.<\/p>\n

Tamkin arkkitehtuurin opettaja Kasmir Jolma<\/a> opettaa kiinalaisia opiskelijoita. Tavoitteena on vied\u00e4 kest\u00e4vyysajattelua maahan, joka tuottaa yli 15 prosenttia maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on koko maapalloa koskevia asioita ratkaistavaksi, kuten ilmastonmuutos. Kiinassa p\u00e4\u00e4st\u00f6luvut ovat j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa: tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, vaikuttaa ja olla aktiivisia eri ihmisten, kulttuurien ja maiden kanssa\u201d, Jolma sanoo Tamkin tiedotteessa.<\/p>\n

Kiinassa rakentaminen tuottaa 50 prosenttia maan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Jolmalla on 140 opiskelijaa kahdessa ryhm\u00e4ss\u00e4. Viimeisimm\u00e4n kurssin aiheena loka\u2013marraskuun vaihteessa oli teko\u00e4ly. Sit\u00e4 hy\u00f6dynnettiin kaupunkisuunnittelun ja rakennussuunnittelun ideoinnissa.<\/p>\n

\"Arkkitehtuurin<\/p>\n

Arkkitehtuurin opettaja Kasmir Jolma kuvattuna Tampereella kes\u00e4ll\u00e4 2022. Kuva:\u00a0Petri Huhtinen \/ Aamulehden arkisto<\/p>\n

Roskista paviljonki<\/p>\n

Toukokuussa toteutettiin intensiivity\u00f6paja. Siin\u00e4 74 opiskelijaa suunnitteli ja rakensi seitsem\u00e4n paviljonkia kierr\u00e4tysmateriaaleista.<\/p>\n

Jolma oli huomannut Weihain oppilaitoksessa, miten paljon k\u00e4ytt\u00f6kelpoista materiaalia kaupungin kujilla lojui k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Siit\u00e4 syntyi ajatus ty\u00f6pajasta.<\/p>\n

Opiskelijat l\u00e4htiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n materiaaleja kampukselta. He l\u00f6ysiv\u00e4t betoniharkkoja, keraamisia laattoja, muoviputkia ja bambua. My\u00f6s puistoista, takapihoilta ja kujilta l\u00f6ytyi materiaalia.<\/p>\n

Opiskelijat kirjasivat l\u00f6yd\u00f6ksens\u00e4 yhteiseen taulukkoon. Lopulta siin\u00e4 oli l\u00e4hes sata erilaista materiaalia. Hy\u00f6dyllisimpi\u00e4 olivat tiili- ja lautakasat, koska niit\u00e4 l\u00f6ytyi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Opiskelijat suunnittelivat paviljonkeja k\u00e4ytt\u00e4en l\u00f6ydettyj\u00e4 materiaaleja. He tekiv\u00e4t ensin luonnoksia, sitten pienoismallit ja lopulta 3D-mallit. Suosituimpia materiaaleja olivat puu, bambu, tiili ja betoni.<\/p>\n

Rakentamiselle oli aikaa kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Useimmilla oli hyvin v\u00e4h\u00e4iset taidot ty\u00f6kalujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\u201dPerinteisesti rakennusala ei ole kovin innovatiivinen eik\u00e4 kokeilunhaluinen. Pienill\u00e4 projekteilla voidaan testata innovatiivisia ratkaisuja, ja joskus uusista oivalluksista l\u00e4htee lumipallo vierim\u00e4\u00e4n\u201d, Jolma sanoo.<\/p>\n

Koulutus pidet\u00e4\u00e4n paikallisen yliopiston rahoituksella.<\/p>\n

Toimittaja on k\u00e4ytt\u00e4nyt teko\u00e4ly\u00e4 jutun luonnosteluun. Lue lis\u00e4\u00e4: aamulehti.fi\/tekoaly<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arkkitehtuurin opiskelijat suunnittelivat paviljonkeja, joissa he k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n materiaaleja. Aamulehti Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk) vie arkkitehtuurin opetusta Kiinaan, Tamk…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":108241,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[157,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-108240","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-aamulehti","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115665906526347326","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108240"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108240\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/108241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}