{"id":108992,"date":"2025-12-06T05:15:10","date_gmt":"2025-12-06T05:15:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/108992\/"},"modified":"2025-12-06T05:15:10","modified_gmt":"2025-12-06T05:15:10","slug":"miksi-suomi-ei-ota-kayttoon-obligaatioita-puolustukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/108992\/","title":{"rendered":"Miksi Suomi ei ota k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n obligaatioita puolustukseen?"},"content":{"rendered":"

Suomikin voisi rahoittaa puolustusmenojaan yhdell\u00e4 sota-ajan keinolla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.<\/p>\n

Suomi ja muut Euroopan unionin valtiot kasvattavat kilvan puolustusmenojaan ilman kovinkaan selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 huimasti kasvavien varustelumenojensa rahoituksesta.<\/p>\n

EU:n pienimpiin j\u00e4senmaihin kuuluvalla Luxemburgilla on aiheesta kenties Suomeakin kiinnostava uusvanha ajatus<\/a>, sill\u00e4 se aikoo rahoittaa osan puolustusmenojensa kovasta kasvusta t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen korvamerkittyj\u00e4 puolustusobligaatioita eli -velkakirjoja liikkeeseen laskemalla.<\/p>\n

Luxemburg kaavailee t\u00e4llaisen puolustusobligaation ensimm\u00e4ist\u00e4 huutokauppaa ensi vuoden alkupuolelle, jolloin se aikoo hakea puolustuslainaa velkakirjamarkkinoiden suurpankeilta ja -sijoittajilta mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s maan omilta kansalaisilta.<\/p>\n

Yksityissijoittajien l\u00e4hestymiseen viittaa esimerkiksi se, ett\u00e4 Luxemburg on valmistellut tiettyjen korkotulojen s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 verovapaiksi yksityishenkil\u00f6iden verotuksessa.<\/p>\n

Puolustusobligaatioissa on tuttuja piirteit\u00e4 Suomenkin jatkosodan aikaisista sotalainoista ja viimeksi 2010-luvun alussa yksityissijoittajille tarjotuista niin sanotuista tuotto-obligaatioista.<\/p>\n

Kenties uudenlaiset puolustusobligaatiot olisivat kelpo keino rahoittaa Suomenkin kasvavia varustelumenoja \u2013 ja tarjota samalla s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4iselle kansalle oiva vaihtoehto pankkitalletuksille.<\/p>\n

Mallia sotavuosien puolustuslainoista<\/p>\n

Suomen valtio oli talvi- ja jatkosodan vuosina liki yht\u00e4 raskaissa veloissa kuin nyt, mutta varsinkin jatkosodan aikaan nykyist\u00e4 tukalammassa rahoitusraossa, sill\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4sy muun maailman rahoitusmarkkinoille oli l\u00e4hes estynyt.<\/p>\n

Valtion rahoitustarpeet oli tyydytett\u00e4v\u00e4 kotimaisin keinoin, kuten keskuspankin setelirahoituksella \u2013 ja kotitalouksille myyt\u00e4vien velkakirjojen avulla.<\/p>\n

\"Sotavuosina<\/p>\n

Sotavuosina kansalle myytiin lainoja, joilla valtio kattoi sodank\u00e4ynnin menoja. Kuvassa \u201dteollisuusrintamaan\u201d kuuluva nainen tehdashallissa ty\u00f6ns\u00e4 \u00e4\u00e4ress\u00e4. Kuva:\u00a0SA-kuva\/Fred Runeberg<\/p>\n

Valtionvelan historiaa perusteellisesti tutkineiden<\/a> Mika Arolan<\/a> ja Sakari Heikkisen<\/a> mukaan sota-ajan lainojen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus k\u00e4vi selv\u00e4ksi lainojen nimist\u00e4:<\/p>\n

S\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4iselle kansalle myytiin J\u00e4lleenrakennuslainaa (1941), Ty\u00f6n ja Taistelun lainaa (1941), Is\u00e4nmaan lainaa (1942) ja Sotalainaa (1944), joiden tuotoilla valtio kattoi kalliin sodank\u00e4ynnin menojaan.<\/p>\n

Yksityissijoittajilla oli pitk\u00e4lle sotavuosien j\u00e4lkeenkin sijansa valtion velkarahoituksessa, sill\u00e4 varta vasten kotitalouksille tarkoitettuja niin sanottuja tuotto-obligaatioita oli tarjolla 2010-luvun alkuun asti.<\/p>\n

Kansalaisia houkutteli valtion rahoittamiseen niin sotavuosina kuin my\u00f6hemminkin is\u00e4nmaallisuuden lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 valtion yksityishenkil\u00f6ille maksamat korot olivat vastaanottajilleen enimm\u00e4kseen verotonta tuloa.<\/p>\n

Osa talletuksista liikkuu liukkaasti<\/p>\n

Luxemburgin esimerkin mukaisilla puolustusobligaatioilla Suomenkin valtio voisi houkutella s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4ist\u00e4 kansaa ottamaan osaa kasvavien puolustusmenojen rahoitukseen.<\/p>\n

Suomi on Nato-maana sitoutunut kasvattamaan l\u00e4hivuosina puolustusmenojaan miljardeilla euroilla vuosittain, joten puolustuksen rahoitustarpeet ovat muutoinkin velkaiselle valtiolle mittavia.<\/p>\n

Sattumoisin kotitalouksien rahoitusvarat ovat viel\u00e4 monin verroin mittavammat.<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pankkitileill\u00e4 \u201dmakaa\u201d l\u00e4hemm\u00e4s 120 miljardia euroa kotitalouksien enimm\u00e4kseen \u201djoutilaita\u201d talletusvaroja.<\/p>\n

Talletuspotista isohko osa, 40\u201350 miljardia euroa, on viime vuosina liikkunut liukkaasti tilityypist\u00e4 toiseen korkotarjousten per\u00e4ss\u00e4, joten osa potista voisi olla suhteellisen helposti houkuteltavissa tileilt\u00e4 valtion puolustusobligaatioihin.<\/p>\n

Suomen Pankin uusimpien tilastojen mukaan viime vuosien huippukoroista on en\u00e4\u00e4 muisto j\u00e4ljell\u00e4. Sijoitustilien keskikorko on painunut taas prosentin pintaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaistilienkin keskikorko kahteen prosenttiin.<\/p>\n

T\u00e4llaisten vaihtoehtojen rinnalla puolentoista prosentin kenties veroton korkotarjous voisi riitt\u00e4\u00e4 houkuttelemaan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 valtion k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Ennemmin talous- kuin velkajarru<\/p>\n

Varustelumenojen rahoittaminen puolustusobligaatioiden avulla ei toki muuttaisi sit\u00e4 muuksi, ett\u00e4 kyse olisi ennest\u00e4\u00e4n velkaisen valtion velkarahoituksesta.<\/p>\n

\"Kotirintaman<\/p>\n

Kotirintaman naisia Pirkkalassa kes\u00e4kuussa 1941. Kuva:\u00a0IS-arkisto<\/p>\n

Siksi uudenlaisten velkav\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaminen olisi poliittisesti vaikea rasti, kun julkista velkaantumista on p\u00e4invastoin tarkoitus jarruttaa.<\/p>\n

Mutta vaikeita \u2013 tai viel\u00e4 vaikeampia \u2013 ovat kaikki muutkin tarjolla olevat tavat kasvavien puolustusmenojen kattamiseksi.<\/p>\n

Suomi on sitoutunut kasvattamaan puolustusmenonsa nykyisest\u00e4 alle kolmesta prosentista viiteen prosenttiin suhteessa vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.<\/p>\n

Sitoumus edellytt\u00e4\u00e4 useiden miljardien eurojen vuotuista lis\u00e4rahoitusta puolustukseen ja puolustuskyky\u00e4 tukeviin tarkoituksiin, vaikka talous junnaisi nollakasvussa, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n, jos talous kasvaa.<\/p>\n

Samanaikaiset velkajarrusitoumukset uhkaavat kasvattaa muun julkisen talouden kuin puolustuksen joka tapauksessa suuria sopeutustarpeita viel\u00e4 puolustusmenojen verran entist\u00e4kin suuremmiksi.<\/p>\n

Miljardien eurojen lis\u00e4leikkaukset tai veronkorotukset olisivat poliittista ruutia ja ennemmin talous- kuin velkajarru.<\/p>\n

V\u00e4hiten huono kompromissi<\/p>\n

Jos puolustusmenojen kasvua yritett\u00e4isiin paikata muun julkisen talouden lis\u00e4sopeutuksilla, vaikutukset voisivat heikent\u00e4\u00e4 puolustusmenojen kasvattamisen poliittista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 \u2013 tai kansalaisten maanpuolustustahtoa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 puolustusobligaatiot olisivat tarjolla olevista vaihtoehdoista v\u00e4hiten huono kompromissi, jolla valtio saisi uutta rahoitusta omilta kansalaisiltaan ja samalla sys\u00e4isi pankkitileill\u00e4 \u201djouten makaavia\u201d s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 is\u00e4nmaalliseen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomikin voisi rahoittaa puolustusmenojaan yhdell\u00e4 sota-ajan keinolla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri. Suomi ja muut Euroopan unionin valtiot kasvattavat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":108993,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-108992","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115670923653424546","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108992","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108992"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108992\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/108993"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108992"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108992"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108992"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}