![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/156661-732x1024.jpg\"\/)
<\/p>\n <\/p>\n
Kuvitellaanpa, ett\u00e4 jokin \u00e4lyk\u00e4s sivilisaatio havaitsi Maasta teknologisen el\u00e4m\u00e4n merkin. Mist\u00e4 suunnasta ja milloin voisimme odottaa heid\u00e4n vastaustaan? Olen kehitt\u00e4nyt yksinkertaisen mallin, joka antaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkan vastauksen.<\/p>\n
N\u00e4in he n\u00e4kisiv\u00e4t meid\u00e4t \u2014 jos n\u00e4kisiv\u00e4t<\/p>\n
Kun Maapallo kulkee Auringon editse, se himment\u00e4\u00e4 t\u00e4hden valoa hieman. T\u00e4st\u00e4 pienen pienest\u00e4 himmenemisest\u00e4 ja valon spektrin muutoksista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 planeetalla on ilmakeh\u00e4 \u2014 ja jopa mit\u00e4 kaasuja siin\u00e4 on.<\/p>\n
T\u00e4htitieteilij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 etsiess\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 muilta planeetoilta. Mutta sama p\u00e4tee my\u00f6s toisin p\u00e4in:<\/p>\n
Vain t\u00e4hdet, joilta Maapallo n\u00e4kyy kulkevan Auringon editse, voivat havaita meid\u00e4n ilmakeh\u00e4\u00e4mme.<\/strong> N\u00e4it\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 kutsutaan \u201dEarth Transit Zone\u201d (ETZ) -alueen t\u00e4hdiksi. T\u00e4llaisia t\u00e4hti\u00e4 tunnetaan jo yli 1700 kappaletta.<\/p>\n Ilmakeh\u00e4 kertoo teknologisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/p>\n Maapallon ilmakeh\u00e4 on muuttunut viime vuosisatoina tavoilla, jotka ovat selv\u00e4sti teknologian aiheuttamia. Esimerkiksi:<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 merkit levi\u00e4v\u00e4t valon nopeudella avaruuteen. Esimerkiksi ydinr\u00e4j\u00e4hdyksen ilmakeh\u00e4merkki on nyt noin 80 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta.<\/p>\n Reciprocal Atmospheric Detectability Horizon<\/p>\n Jos jokin sivilisaatio jossain havaitsi t\u00e4m\u00e4n merkin, he voisivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 meille viestin. Mutta koska viesti kulkee valon nopeudella, se saapuisi Maahan aikaisintaan kaksinkertaisella et\u00e4isyydell\u00e4 tapahtuman ajankohdasta <\/strong>(l\u00e4hetys + vastaus).<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 syntyy uusi k\u00e4site, jonka nimesin: Reciprocal Atmospheric Detectability Horizon (RADH)<\/strong>.<\/p>\n Se tarkoittaa:<\/p>\n Kaikki t\u00e4hdet, jotka ovat sek\u00e4 oikeassa asemassa ett\u00e4 tarpeeksi l\u00e4hell\u00e4 havaitakseen teknologisen ilmakeh\u00e4merkin, ja joilta vastausviesti olisi ehtinyt t\u00e4nne asti.<\/p>\n<\/blockquote>\n Malli t\u00e4htien suodattamiseksi<\/p>\n Kun yhdist\u00e4\u00e4 seuraavat:<\/p>\n \u2026voi laskea tarkasti mitk\u00e4 t\u00e4hdet voivat tiet\u00e4\u00e4 meist\u00e4<\/strong> ja ovat voineet ehti\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin takaisin<\/strong>.<\/p>\n Visualisointi ja seuraava askel<\/p>\n Tein t\u00e4st\u00e4 3D-visualisoinnin, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pallomaiset kuoret ilmakeh\u00e4merkkien ymp\u00e4rill\u00e4 ja kaikki tunnetut ETZ-t\u00e4hdet. Osa niist\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 juuri oikeassa paikassa. Visualisointi l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/radh.tiiny.site<\/a><\/p>\n Olen l\u00e4hett\u00e4nyt idean my\u00f6s SETI-tutkijoille, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on etsi\u00e4 radiosignaaleja avaruudesta. Malli antaa konkreettisen tavan priorisoida, mihin suuntiin teleskoopit kannattaa kohdistaa<\/strong>.<\/p>\n Osittain hihasta vedettyj\u00e4 konkreettisia numeroita<\/p>\n Linnunrata on paljon ohuempi paksuudeltaan kuin halkaisijaltaan, t\u00e4m\u00e4 rajoittaa sit\u00e4, kuinka moni t\u00e4hti osuu Earth Transit Zone -alueelle (ETZ) tietyll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4.<\/p>\n Jos arvioidaan tilannetta vuoden 1945 j\u00e4lkeisell\u00e4 ydinisotooppitunnisteella \u2014 joka on nyt ehtinyt noin 80 valovuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n \u2014 niin vain alle 40 valovuoden et\u00e4isyydell\u00e4 olevat t\u00e4hdet ovat ehtineet sek\u00e4 havaita signaalin ett\u00e4 mahdollisesti vastata siihen siten, ett\u00e4 vastaus olisi ehtinyt meille t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n Kun rajoitetaan t\u00e4m\u00e4 pallomainen 40 valovuoden alue ETZ-alueella sijaitseviin t\u00e4htiin (joita tunnetaan noin 2000), saadaan leikkausjoukoksi arviolta vain noin 30 t\u00e4hte\u00e4. Potentiaalisten \u201csoittajien\u201d lista on siis hyvin rajallinen \u2014 mutta kasvaa koko ajan.<\/p>\n Koska galaktinen kiekko on noin 1000 valovuotta paksu ja ETZ leikkaa sen jyrk\u00e4ss\u00e4 kulmassa, kasvaa leikkausalueen pinta-ala ajan my\u00f6t\u00e4 suunnilleen s\u00e4teen neli\u00f6ss\u00e4 (r\u00b2 tai tarkemmin r\u00b2\u0394r, ottaen huomioon ETZ \u00b10.262\u00b0 kasvava paksuus). Mit\u00e4 kauemmin odotamme, sit\u00e4 laajemmalta alueelta vastauksia voi periaatteessa alkaa saapua.<\/p>\n Lopuksi<\/p>\n Ajatus on hurmaavan yksinkertainen: \u00e4lykk\u00e4\u00e4t olennot eiv\u00e4t l\u00e4het\u00e4 satunnaisia radiosignaaleja kaikkialle. He l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t vasta sitten, kun he tiet\u00e4v\u00e4t varmasti, ett\u00e4 olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n RADH antaa tarkan kartan siit\u00e4, mist\u00e4 suunnasta voimme odottaa terveiset \u2014 jos sellaiset ovat tulossa.<\/p>\n * Kirjoittaja on suomalainen ohjelmoija, tietotekniikka-asiantuntija ja Nuuduu UAB<\/a>:n toimitusjohtaja, joka on kehitt\u00e4nyt avoimen mallin SETI-kuuntelun kohdentamiseen t\u00e4htien suodattamisella k\u00e4\u00e4nteisesti havaittavien ilmakeh\u00e4merkkien perusteella. White paper<\/a> (englanniksi) ja koodi l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/radh.tiiny.site<\/a>.<\/p>\n \n Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstins\u00e4 itse ja niiss\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajien omia.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuvitellaanpa, ett\u00e4 jokin \u00e4lyk\u00e4s sivilisaatio havaitsi Maasta teknologisen el\u00e4m\u00e4n merkin. Mist\u00e4 suunnasta ja milloin voisimme odottaa heid\u00e4n vastaustaan?…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":109049,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-109048","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115671352346639983","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109048"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109048\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/109049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
\n