Avaruusalukset kest\u00e4v\u00e4t harvoin vuosikymmeni\u00e4 aktiivitoiminnassa. ESAn ja Nasan yhteinen SOHO-observatorio on kuitenkin ollut avaruudessa menestyksekk\u00e4\u00e4sti per\u00e4ti 30 vuotta. \u00a0 <\/p>\n
L\u00e4hes kahden tonnin massainen SOHO eli Solar and Heliospheric Observatory laukaistiin avaruuteen joulukuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1995. Sen p\u00e4\u00e4tarkoituksena oli Auringon seuranta ja tutkimus.\u00a0\n<\/p>\n
Avaruusluotain sijoitettiin 1,5 miljoonan kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Maasta Auringon suuntaan. Laite asettui niin kutsutun Lagrangen 1 -pisteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, josta k\u00e4sin on k\u00e4tev\u00e4\u00e4 tarkkailla p\u00e4iv\u00e4t\u00e4hte\u00e4mme.\n<\/p>\n
\u201dKehityksen ja rakentamisen aikaan instrumenteille oli asetettu tavoitteeksi kahden vuoden toiminta-aika ja yhden vuoden mahdollinen lis\u00e4aika. Kukaan ei olisi voinut kuvitella sen intensiivist\u00e4 toimintaa n\u00e4in pitk\u00e4lle\u201d, kertoo Ilmatieteen laitoksella uransa tehnyt emeritustutkija Walter Schmidt<\/strong> T\u00e4hdet ja avaruus -lehdelle.\n<\/p>\n \u201dMahdollisuus seurata Auringon k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 l\u00e4hes kolmen 11-vuotisen pilkkusyklin ajan on kerrassaan uskomatonta”, Schmidt sanoo.\u00a0\n<\/p>\n \u201dSOHOn ainutlaatuisen havaintokyvyn ansiosta oli mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 11-vuotisen syklin syit\u00e4, koronan kuumenemisen arvoituksia, selitt\u00e4\u00e4 nopean aurinkotuulen ilmi\u00f6iden kehityst\u00e4, saada yksityiskohtainen kartta Auringon sisuksista ja sen dynaamisesta toiminnasta sek\u00e4 monia muita asioita.\u201d\u00a0\n<\/p>\n Ilmatieteen laitos rakensi suurimman osan SOHOn aurinkotuulta tarkkailevasta SWAN-instrumentista VTT:n ja suomalaisten yritysten kanssa.\n<\/p>\n \u201dItselleni SOHOn merkitt\u00e4vin havainto olivat mittaukset Auringon dynaamisesta sis\u00e4isest\u00e4 rakenteesta, mik\u00e4 muutti aiempia arvioita ja ratkaisi Aurinkoon liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. SWAN-laitteisto my\u00f6s havaitsi vuoden 1996 alussa Maata ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n vesih\u00f6yryn pilven, joka ulottuu Kuun rataa kauemmaksi\u201d, Schmidt kertoo.\n<\/p>\n Schmidt muistelee haastetta avaruusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tarkoitetun laitteen rakentamisessa 1990-luvulla, esimerkiksi korkealaatuisten komponenttien valinnan ja laajan testauksen osalta. H\u00e4n my\u00f6s painottaa, ett\u00e4 kokeellinen tiede on t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4 ja datasta voi l\u00f6yty\u00e4 odottamattomia tuloksia.\u00a0\n<\/p>\n Niist\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat SOHOn havainnoista l\u00f6ydetyt yli 5 000 komeettaa, suurin osa pyrst\u00f6t\u00e4hdist\u00e4 paljastui avaruusluotaimen dataa tutkineiden vapaaehtoisten voimin.\n<\/p>\n