EU-komissio esitteli keskiviikkona odotetun ehdotuksensa siit\u00e4, miten Ukrainan rahoitustarpeet voidaan turvata seuraavalle kahdelle vuodelle.<\/p>\n
Komissio antoi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi vaihtoehtoa: yhteinen laina, joka taataan EU-budjetista, tai Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytetyist\u00e4 miljardeista koostuva sotakorvauslaina.<\/p>\n
J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 komissio saisi valtuuden lainata k\u00e4teisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joissa on Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankilta varoja miljardeja. Ukraina maksaisi lainan EU:lle takaisin vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 lopettaisi hy\u00f6kk\u00e4yssotansa ja maksaisi maalle sotakorvauksia.<\/p>\n
Sotakorvauslainasta ei voida puhua ilman Belgiaa, joka hallinnoi valtaosaa EU:ssa olevista ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan. Maa on vastustanut varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kiivaasti, koska on pel\u00e4nnyt itselleen lankeavia riskej\u00e4.<\/p>\n
STT k\u00e4vi l\u00e4pi komission esityksen siit\u00e4, miten Belgian huoliin on pyritty vastaamaan.<\/p>\n
Tavoitteena on turvata Ukrainan rahoitustarpeet vuosiksi 2026-2027 kattamalla noin kaksi kolmasosaa maan menoista, yhteens\u00e4 noin 90 miljardin euron edest\u00e4. Loput turvattaisiin kansainv\u00e4listen kumppaneiden kautta.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto IMF arvioi, ett\u00e4 Ukraina tarvitsee 135 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Rahaa tarvitaan valtion ja peruspalveluiden yll\u00e4pit\u00e4miseen, mutta my\u00f6s sotilaalliselle puolelle.<\/p>\n
YKSI <\/strong>Belgian huoli on, ett\u00e4 varat ovat osa EU:n Ven\u00e4j\u00e4-vastaisia pakotteita, jotka on uusittava kuuden kuukauden v\u00e4lein j\u00e4senmaiden yksimielisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Unkari on toistuvasti uhannut torpata pakotteiden jatkon, vaikka onkin aina lopulta taipunut niiden jatkamiseen.<\/p>\n Jos pakotteet raukeaisivat, Ven\u00e4j\u00e4 voisi vet\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4dytetyt varat heti pois EU:sta.<\/p>\n Nyt komissio esitt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettyjen varojen vet\u00e4minen pois EU:sta kiellett\u00e4isiin. Avuksi otettaisiin EU:n kriisipyk\u00e4l\u00e4 eli artikla 122, jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6s jatkosta voitaisiin tehd\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4 yksimielisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sijasta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi komissio esitt\u00e4\u00e4 niin sanottua \u201dsolidaarisuusmekanismia\u201d Ven\u00e4j\u00e4n vastatoimien varalta, jotka voisivat tuoda Belgialle taloudellisia seurauksia. Mekanismi perustuisi kahdenv\u00e4lisiin kansallisiin takauksiin tai EU:n budjettiin.<\/p>\n BELGIAN<\/strong> p\u00e4\u00e4ministeri Bart de Wever<\/strong> ei viel\u00e4 keskiviikkona osoittanut intoa lainan hyv\u00e4ksynn\u00e4lle.<\/p>\n -\u2009En ole vaikuttunut. Emme aio asettaa Belgian harteille satojen miljardien eurojen riski\u00e4, emme t\u00e4n\u00e4\u00e4n, huomenna tai koskaan, de Wever sanoi.<\/p>\n De Weveria on huolettanut maan sitominen osaksi lainaa tilanteessa, jossa mahdolliset seuraukset ja riskit voivat kulminoitua vasta pitk\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n