{"id":109569,"date":"2025-12-06T21:15:15","date_gmt":"2025-12-06T21:15:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/109569\/"},"modified":"2025-12-06T21:15:15","modified_gmt":"2025-12-06T21:15:15","slug":"arvostettu-tiedelehti-poisti-surkuhupaisan-tiedeartikkelin-taynna-tekoalyn-tuottamaa-hoponlopoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/109569\/","title":{"rendered":"Arvostettu tiedelehti poisti surkuhupaisan \u201dtiedeartikkelin\u201d: T\u00e4ynn\u00e4 teko\u00e4lyn tuottamaa h\u00f6p\u00f6nl\u00f6p\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

Lukuisat seikat viittaavat siihen, ett\u00e4 tiedelehdess\u00e4 julkaistu artikkeli on teko\u00e4lyn luomaa sotkua.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Julkaisu. Naturen rinnakkaisjulkaisu Scientific Reportsissa julkaistussa artikkelissa analysoitiin autismin kirjolla olevien henkil\u00f6iden tietoja koneoppimismallilla diagnoosien tarkentamiseksi. Kuvituskuva. Petro Feketa<\/p>\n

Autismia k\u00e4sittelev\u00e4 \u201dtiedeartikkeli\u201d on noussut noloutensa vuoksi viraalihitiksi. 19. marraskuuta julkaistun artikkelin tieteellisyys on nyt naurettu maan rakoon. Lukuisat seikat nimitt\u00e4in viittaavat siihen, ett\u00e4 paperi on t\u00e4ytt\u00e4 teko\u00e4lyn luomaa kauhtaa.<\/p>\n

Nature Scientific Reports kuuluu arvostettuun Nature-tiedelehtiperheeseen, mutta sit\u00e4 ei pidet\u00e4 yht\u00e4 korkeatasoisena kuin Naturen kuuluisampia tiedejulkaisusarjoja. Scientific Reports julkaisee tuhansittain artikkeleja vuosittain. Nyt julkaisuun on p\u00e4\u00e4ssyt artikkeli, jonka kohdalla ihmetell\u00e4\u00e4n onko se todella k\u00e4ynyt vertaisarvioinnissa tai onko sit\u00e4 kukaan ihminen lukenut kertaakaan ajatuksen kanssa l\u00e4pi ennen julkaisua.<\/p>\n

Artikkelissa analysoitiin autismin kirjolla olevien henkil\u00f6iden potilastietoja koneoppimisella diagnoosien tarkentamiseksi. Erityisesti tutkimuksen ensimm\u00e4inen grafiikka on joutunut naurun alaiseksi. Sen ja artikkelin muiden osien teko\u00e4lyk\u00f6mm\u00e4hdyksi\u00e4 on listannut australialainen it-asiantuntija, kirjailija ja tunnettu kryptovaluuttakriitikko David Gerard<\/strong> blogissaan<\/a>.<\/p>\n

Kuviossa pient\u00e4 poikaa pit\u00e4\u00e4 syliss\u00e4\u00e4n \u00e4iti, jonka jalat menev\u00e4t penkist\u00e4 l\u00e4pi. Infrografiikan teksteiss\u00e4 lukee muun muassa Medical frymblal & Environental features \u2013 eli kirjoitusvirheiden lis\u00e4ksi puhdasta siansaksaa.<\/p>\n

Tutkimuksen kattoteemaa eli autismia kuvataan grafiikassa polkupy\u00f6r\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Artikkeli vertaisarvioitiin<\/p>\n

My\u00f6s artikkelin kirjoittajan taustaa on ihmetelty. Kirjoittajan Shimei Jiangin<\/strong> olemassa olo on kyseenalaistettu keskustelupalvelu Redditiss\u00e4.<\/p>\n

Gerard puolestaan ihmettelee, miksi autismia k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus on tehty kiinalaisessa Anhuin korkeakoulussa, joka keskittyy kulttuuri-, media-, painatus- ja julkaisualan ammatilliseen koulutukseen.<\/p>\n

Nature onkin vet\u00e4nyt artikkelin pois avoimen p\u00e4\u00e4syn Scientific Reports -julkaisustaan pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen julkaisemisen j\u00e4lkeen. Artikkelin voi kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 arkistoituna t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ehk\u00e4 huolestuttavin tieto on kuitenkin se, ett\u00e4 artikkeli tiett\u00e4v\u00e4sti vertaisarvioitiin ennen julkaisuaan. Bloggari Jack Ryan<\/strong> kysyi asiasta Scientific Reportsin p\u00e4\u00e4toimittaja Rafal Marszalekilta<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Vertaisarvioinnin yksityiskohdat ovat luottamuksellisia. Voimme kuitenkin kertoa, ett\u00e4 artikkeli k\u00e4vi l\u00e4pi kaksi vertaisarviointikierrosta riippumattoman arvioitsijan toimesta, ja artikkelin julkaisua puollettiin, Marszalek vastasi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lukuisat seikat viittaavat siihen, ett\u00e4 tiedelehdess\u00e4 julkaistu artikkeli on teko\u00e4lyn luomaa sotkua. Julkaisu. Naturen rinnakkaisjulkaisu Scientific Reportsissa julkaistussa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":109570,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[35,33,31,30,148,536,151,32,91,92,487,149],"class_list":{"0":"post-109569","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-teknologia","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-internet","13":"tag-ohjelmistot","14":"tag-sosiaalinen-media-ja-verkostoituminen","15":"tag-suomi","16":"tag-technology","17":"tag-teknologia","18":"tag-teknologia-yleista","19":"tag-tietojenkasittely-ja-informaatioteknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115674698633060731","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109569"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109569\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/109570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}