kaluston rajallisuudesta<\/a>.<\/p>\nMoskovan kannalta elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ollut Pohjois-Korean tuki tykist\u00f6ammusten osalta sek\u00e4 Kiinasta ja muista maista virtaavat korkeateknologian komponentit. Varjolaivaston vanhojen tankkerien turvin \u00f6ljy\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n muun muassa Intiaan, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n budjetin kohtuullisessa kunnossa.<\/p>\n
Moskovan uskotaan pystyv\u00e4n jatkamaan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n Ukrainassa viel\u00e4 ainakin 2\u20135 vuotta, vaikka sotatoimien taloudellinen, demografinen ja yhteiskunnallinen hintalappu on kasvanut valtavaksi.<\/p>\n
Sotaa seuraavien CSIS- ja RUSI-tutkimuslaitosten konsensusarvio on, ett\u00e4 pitkittynyt kulutussota tulee jatkumaan alustavista rauhanneuvotteluista huolimatta. Kremlin kannalta paine voisi kasvaa vuoden 2027 j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n kokonaistappioiden arvioidaan nousseen noin miljoonaan mieheen. Kuolleiden, haavoittuneiden ja sotavangiksi j\u00e4\u00e4neiden tilalle saadaan edelleen 25 000\u201330 000 sotilasta joka kuukausi enn\u00e4tyskorkeiden palkkioiden houkuttelemana.<\/p>\n
Taustalla toimii my\u00f6s niin sanottu piilomobilisaatio. Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien tukena taistelee pohjoiskorealaisia ja monista muista maista saapuneita vapaaehtoisia. L\u00e4nsimaisten tutkijoiden mukaan Moskova pystyy pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Ukrainan rintamalla 500 000\u2013600 000 sotilasta useamman vuoden ajan, vaikka joukkojen laatu jatkuvasti heikkeneekin.<\/p>\n
Riippumattomana pidetyn ven\u00e4l\u00e4isen Levada-tutkimuslaitoksen mukaan sotav\u00e4symys ja tyytym\u00e4tt\u00f6myys on kasvussa. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y avoimina protesteina valtion sortotoimien johdosta. Sodan alussa kaikki mielenosoitukset murskattiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti v\u00e4kivalloin.<\/p>\n
Kyselyiss\u00e4 noin kaksi kolmesta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 ilmaisee halunsa rauhanneuvotteluihin. Sotatoimien jatkamista sanoo tukevansa 65\u201370 prosenttia kansasta, kun osuus oli kaksi vuotta sitten 75\u201380 prosenttia. Suurin osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 mainitsee suurimmaksi huolenaiheekseen arjen taloudessa n\u00e4kyv\u00e4t ongelmat, kuten inflaation my\u00f6t\u00e4 nousseet hinnat.<\/p>\n
Jatkon kannalta suurimmat kysymysmerkit liittyv\u00e4t Ukrainan saamaan sotilaalliseen tukeen Yhdysvalloilta ja Euroopalta. Ukrainan alij\u00e4\u00e4m\u00e4n kattaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4nsimaiden apua. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 vaikutus uusilla \u00f6ljypakotteilla tulee olemaan, ja tuleeko Valkoinen talo niit\u00e4 jatkamaan.<\/p>\n
Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gel\u2019man<\/strong> pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 syntyisi l\u00e4hiaikoina levottomuuksia sotav\u00e4symyksest\u00e4 huolimatta. Ukrainan sodan jatkolle ei siis tule ilmaantumaan l\u00e4hivuosina esteit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\u2013 En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n usko, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n talous tulee romahtamaan. Valtio ilmoitti suurista veronkorotuksista, ja voi kirist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin vastatakseen sotilasmenojen kasvuun ja vientitulojen v\u00e4henemiseen, Vladimir Gel\u2019man sanoo Verkkouutisille.<\/p>\n
Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4nness\u00e4 on esitetty Ukrainan sodan alkuvaiheista l\u00e4htien vaihtelevia arvioita Ven\u00e4j\u00e4n talouden kestokyvyst\u00e4 ja sotatoimien aiheuttamasta sis\u00e4isest\u00e4 paineesta. Ven\u00e4j\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":109920,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,547,59,60,61],"class_list":{"0":"post-109919","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-venaja","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115677368496361797","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109919"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109919\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/109920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}