Islanti|Lupiinien oli alun perin tarkoitus pelastaa Islannin k\u00f6yhtyv\u00e4 maaper\u00e4. Kasvi on kuitenkin levinnyt hallitsemattomasti.<\/p>\n
Islantilaiset ovat pulassa suomalaisillekin tutun vieraslajin, lupiinin, kanssa, kertoo <\/a>brittilehti The Guardian.<\/p>\n 1940-luvulla Islantiin tuodusta alaskanlupiinista toivottiin alun perin pelastajaa, joka olisi korjannut eroosion kourissa olleen vulkaanisen maaper\u00e4n. Rajujen tuulien ja sateiden vuoksi maata ja sen ravinteita huuhtoutui Atlantin valtamereen valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja lupiinin toivottiin auttavan typen \u2013 kasveille elint\u00e4rke\u00e4n alkuaineen \u2013 sitomisessa maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sitke\u00e4 lupiini onkin vallannut itselleen elintilaa tehokkaasti Islannin haastavissa ilmasto-oloissa. Maisemasta, jossa yhdistyv\u00e4t eri violetin s\u00e4vyiss\u00e4 hohkaavat lupiinipellot ja taustalla kohoavat valkoiset vuorenhuiput, on muodostunut vahingossa Islannin kansallinen symboli.<\/p>\n N\u00e4ky on monen silm\u00e4\u00e4n niin kaunis, ett\u00e4 se on yksi matkailun vetonauloista<\/a> ja eritt\u00e4in suosittu valokuvauskohde.<\/p>\n \u201dLupiinin historia Islannissa on esimerkki hyv\u00e4st\u00e4 aikeesta, mutta sen arvaamattomista seurauksista\u201d, sanoo Islannin luonnontieteellisen instituutin kasvitieteen osaston johtaja Pawel Wasowicz<\/a> The Guardianille.<\/p>\n Haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutos olivat h\u00e4nen mukaansa tuntemattomia k\u00e4sitteit\u00e4 1940-luvulla.<\/p>\n \u201dSiemeni\u00e4 sai ilmaiseksi huoltoasemilta, jotta niit\u00e4 pystyi levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niin [lajin] tunkeutuminen alkoi\u201d, Wasowicz sanoo lehdelle.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa lupiini on levinnyt paljon laajemmalle kuin alun perin odotettiin. Paikallisten suhtautuminen kasviin vaihtelee. Osan mielest\u00e4 se todella on parantanut maaper\u00e4\u00e4. Toisaalta se on vienyt elintilaa Islannin kotoper\u00e4isilt\u00e4 lajeilta.<\/p>\n Yritys kohentaa kasvillisuuden tilaa lupiinien avulla on kuin yritt\u00e4isi helpottaa hammaskipua iskem\u00e4ll\u00e4 siihen kivell\u00e4, sanoo The Guardianin haastattelema kasviekologi Gu\u00f0r\u00fan \u00d3skarsd\u00f3ttir<\/a>.<\/p>\n \u201dSe auttaa hetkellisesti, mutta lopulta sill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tuhoaa paljon sellaista, mit\u00e4 ei ollut tarkoitus tuhota\u201d, h\u00e4n sanoo The Guardianille.<\/p>\n