{"id":110169,"date":"2025-12-07T15:33:29","date_gmt":"2025-12-07T15:33:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/110169\/"},"modified":"2025-12-07T15:33:29","modified_gmt":"2025-12-07T15:33:29","slug":"ilmanlaatu-tampereen-kaupunki-luonto-ja-ymparisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/110169\/","title":{"rendered":"Ilmanlaatu [Tampereen kaupunki &#8211; Luonto ja ymp\u00e4rist\u00f6"},"content":{"rendered":"<p>                                                                  Tampereen ilmanlaatu ja asukkaiden altistuminen ep\u00e4puhtauksille<\/p>\n<p>Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyv\u00e4\u00e4 tai tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vilkasliikenteisimpien katujen l\u00e4hialueilla p\u00f6lypitoisuudet voivat kuitenkin ylitt\u00e4\u00e4 ilmanlaadun ohjearvotasot.\u00a0<\/p>\n<p>Ilmanlaatu huononee ajoittain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 katup\u00f6lykausina tai tyynill\u00e4 pakkass\u00e4ill\u00e4. Ilmanlaadun vuosipitoisuuksien osalta raja-arvot eiv\u00e4t ylity Tampereella. Liikenteen typenoksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t, katup\u00f6ly, pienpoltto ja kaukokulkeutuma vaikuttavat ilmanlaatuun eniten. Teollisuuden vaikutukset ilmanlaatuun ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4.<\/p>\n<p>Ilman ep\u00e4puhtaudetTypen oksidit<\/p>\n<p>Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Typen oksidien p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 noin puolet on per\u00e4isin liikenteest\u00e4, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t vapautuvat ilmaan juuri siell\u00e4, miss\u00e4 ihmiset liikkuvat, joten typen oksidien kannalta liikenne on merkitt\u00e4vin ilman pilaaja Tampereella. Typen oksidien p\u00e4\u00e4st\u00f6t Tampereella vuonna 2021 olivat 1587 tonnia typpidioksidina laskettuna. Ohjearvot ylitt\u00e4vi\u00e4 pitoisuuksia todetaan l\u00e4hinn\u00e4 tyynin\u00e4 pakkasp\u00e4ivin\u00e4 keskustassa.<\/p>\n<p>Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksidi on typpidioksidi, joka tunkeutuu syv\u00e4lle hengitysteihin. Se lis\u00e4\u00e4 hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Typpidioksidi on Tampereella hiukkasten ohella kriittinen ep\u00e4puhtaus ohje- ja raja-arvojen kannalta.<\/p>\n<p>Hiukkaset<\/p>\n<p>Hiukkasp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Keskusta-alueella leijuvasta p\u00f6lyst\u00e4 huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa ja muuta aineista.\u00a0<\/p>\n<p>Pienikokoisten, terveydelle haitallisten, halkaisijaltaan alle 0,01 millimetri\u00e4 olevien hengitett\u00e4vien hiukkasten pitoisuus ylitt\u00e4\u00e4 keskustassa nykyisen ohjearvonsa kev\u00e4isin katup\u00f6lyn noustessa ilmaan. Katup\u00f6ly sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hiekkaa, renkaiden hiomaa kiviaineista, metallia, kumia ja autojen pakokaasujen myrkyllisi\u00e4 yhdisteit\u00e4. Hiekkap\u00f6ly ei ole kuitenkaan terveydelle yht\u00e4 vaarallista kuin pakokaasujen polttoper\u00e4iset hiukkaset. Pienet hengitett\u00e4v\u00e4t hiukkaset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keuhkorakkuloihin saakka ja voivat lis\u00e4t\u00e4 hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia sek\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 keuhkojen toimintakyky\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimusten mukaan ei ole mahdollista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kynnysarvoa, jota pienemmiss\u00e4 pitoisuuksissa hengitett\u00e4v\u00e4t hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) eiv\u00e4t aiheuta terveyshaittoja.\u00a0<\/p>\n<p>Hiilimonoksidi eli h\u00e4k\u00e4<\/p>\n<p>Ulkoilman hiilimonoksidi on p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin henkil\u00f6autojen pakokaasuista. Polttoaineiden ja moottoritekniikan parantuminen sek\u00e4 pakokaasujen katalyyttinen puhdistus ovat auttaneet v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkoilman h\u00e4k\u00e4pitoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Pitoisuudet keskustassa ovat olleet takavuosina en\u00e4\u00e4 alle 10 % ohjearvoista. Pitoisuudet vaihtelevat liikennem\u00e4\u00e4rien mukaan ollen korkeimmillaan viikonloppuiltaisin.<\/p>\n<p>Otsoni<\/p>\n<p>Otsonia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa typen oksidien ja hiilivetyjen v\u00e4lisiss\u00e4 kemiallisissa reaktioissa. Liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 on n\u00e4in ollen merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus otsonin muodostuksessa. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan kes\u00e4isin ylitt\u00e4en ajoittain WHO:n asettamat ohjearvot ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot.<\/p>\n<p>Rikkidioksidi<\/p>\n<p>Rikkidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee l\u00e4hinn\u00e4 energiantuotannosta ja teollisuudesta. Vuositasolla Tampereen rikkidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pienentyneet 1970-luvun lopun 20000 tonnista nykyiseen alle 50 tonniin, mik\u00e4 johtuu p\u00e4\u00e4asiassa polttoaineiden rikkipitoisuuden v\u00e4hentymisest\u00e4 ja maakaasun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamisesta.<\/p>\n<p>Rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 ep\u00e4puhtaus. Rikkidioksidin mittaukset Tampereella lopetettiin vuonna 2003.<br \/>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tampereen ilmanlaatu ja asukkaiden altistuminen ep\u00e4puhtauksille Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyv\u00e4\u00e4 tai tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vilkasliikenteisimpien katujen l\u00e4hialueilla&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":110170,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-110169","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115679015949175561","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110169"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110169\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/110170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}