{"id":110201,"date":"2025-12-07T16:37:12","date_gmt":"2025-12-07T16:37:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/110201\/"},"modified":"2025-12-07T16:37:12","modified_gmt":"2025-12-07T16:37:12","slug":"elamme-selfie-tulvassa-mutta-taiteilijat-uskovat-omakuviin-niissa-saa-olla-epataydellinen-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/110201\/","title":{"rendered":"El\u00e4mme selfie-tulvassa mutta taiteilijat uskovat omakuviin \u2013 niiss\u00e4 saa olla ep\u00e4t\u00e4ydellinen | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.<\/p>\n

Maailmassa otetaan joka p\u00e4iv\u00e4 93 miljoonaa selfiet\u00e4. Ne syntyv\u00e4t sekunneissa, eiv\u00e4tk\u00e4 vaadi kuin k\u00e4nnyk\u00e4n.<\/p>\n

Visuaalinen ymp\u00e4rist\u00f6mme on t\u00e4ynn\u00e4 ihmisten parhaita versiota itsest\u00e4\u00e4n. Siksi on vaikea hahmottaa, miten j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 ajatus omakuva eli taiteilijan itsest\u00e4\u00e4n tekem\u00e4 muotokuva oli alkuaikoinaan 1400-luvulla.<\/p>\n

Se vaati synty\u00e4kseen teknisen keksinn\u00f6n \u2013 peilin \u2013 ja ajatuksen uudenlaisesta minuudesta, ainutkertaisesta yksil\u00f6st\u00e4. Syntyi oma kuvataiteen lajinsa, jonka varhaisia mestareita olivat Albrecht D\u00fcrer<\/strong> ja Rembrandt van Rijn.<\/strong><\/p>\n

Kysyimme Joel Slottelta<\/strong> ja Stiina Saaristolta<\/strong>, mik\u00e4 saa nykyp\u00e4iv\u00e4n kuvataiteilijan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n peilin itseens\u00e4 ja katsomaan n\u00e4ky\u00e4 rehellisesti ilman filttereit\u00e4.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\u2013 Itse\u00e4 kohtaan on helpompi olla armoton. Yst\u00e4vi\u00e4 maalatessa tulee jarru p\u00e4\u00e4lle. Haluan silloin kaunistella kuvia ja olen hermona siit\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n imarteleva, Joel Slotte sanoo. Kuva: Katriina Laine \/ Yle<\/p>\n

Joel Slotte ei mairittele itse\u00e4\u00e4n<\/p>\n

Picassolla<\/strong> oli sininen kausi ja sellainen on k\u00e4ynniss\u00e4 my\u00f6s kuvataiteilija Joel Slottella<\/strong>. H\u00e4n istuu kankaan edess\u00e4, ja levitt\u00e4\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 Joel Slotten n\u00e4k\u00f6isen hahmon silm\u00e4kulmaan.<\/p>\n

Helsinkil\u00e4isell\u00e4 ty\u00f6huoneella on syntym\u00e4ss\u00e4 omakuva, jossa on jotain uutta, jotain vanhaa ja paljon sinist\u00e4.<\/p>\n

Slotte innostui omakuvista korona-aikana. H\u00e4n alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n teostensa mallina, koska muitakaan ei ollut saatavilla.<\/p>\n

H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 omakuvista. Niiden avulla voi \u201dk\u00e4rjist\u00e4\u00e4, kiihdytt\u00e4\u00e4 ja himmailla\u201d omia persoonallisuuden piirteit\u00e4\u00e4n. Omakuva on my\u00f6s notkea: kun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n mallina, voi olla rajumpi ja ankarampi kuin yst\u00e4vi\u00e4 maalatessa.<\/p>\n

\u2013 Jos olen kuvassa itse, olen vapaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n rankkoja aiheita ja tekem\u00e4\u00e4n ep\u00e4mairittelevia kuvia, Slotte sanoo.<\/p>\n

Katso videolta, milt\u00e4 Joel Slotten ty\u00f6n alla oleva omakuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 kuvataiteilija kertoo kaljaa juovasta hahmosta.<\/p>\n

Hahmo syntyi matkalla death metal -festivaaleille<\/p>\n

Joel Slotte maalaa omakuvia yleens\u00e4 silloin, kun h\u00e4n on ammattillisesti tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n murrosvaiheessa.<\/p>\n

\u2013 Omakuva merkkaa jonkinlaista siirtym\u00e4\u00e4. On tarpeellista katsoa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, katsoa itse\u00e4\u00e4n ulkopuolelta ja pohtia, minne t\u00e4st\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Slotten paletti on ollut pitk\u00e4\u00e4n vastav\u00e4rien, vihre\u00e4n ja punaisen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Nyt h\u00e4n innostui sinisest\u00e4 ja tekee omakuvaa, jonka inspiraationa on toiminut Edvard Munchin<\/strong> Suudelma ikkunan edess\u00e4.<\/p>\n

Yleens\u00e4 h\u00e4n aloittaa ty\u00f6n luonnostelemalla omakuvan lehti\u00f6\u00f6n. Ty\u00f6n alla olevan hahmon h\u00e4n piirsi ensin junassa matkalla kuopiolaisille death metal -festivaaleille.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"\u00d6ljymaalauksen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suudelma ikkunan edess\u00e4 vaihtui kaljaan<\/p>\n

Slotte ajattelee, ett\u00e4 omakuvaa ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4 voi katsoa, millaisia ajatuksia syntyy ty\u00f6n edetess\u00e4, mit\u00e4 maalaus ehdottaa.<\/p>\n

Nyt se ehdottaa tuttua hahmoa, taiteilijaa itse\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6n alla olevassa maalauksessa Slottella on k\u00e4dess\u00e4\u00e4n kaljat\u00f6lkki.<\/p>\n

Se luo kontekstin, ja kertoo, miss\u00e4 tilanteessa ollaan. K\u00e4ynniss\u00e4 ovat juhlat, mutta teoksen Slotte vaikuttaa yksin\u00e4iselt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Katson t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kieroon: katse ei ole tarkentunut mihink\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on laskuhumalaista ja sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 olemista.<\/p>\n

Teos on kesken. Se on ollut tekeill\u00e4 vajaan kuukauden ja viimeistelemiseen menee viel\u00e4 ainakin viikko.<\/p>\n

Skrollaa l\u00e4pi Joel Slotten aiempi omakuva<\/strong> Loputon viitta ja ulvovat kynttil\u00e4t<\/strong> (2024). Saat selville, miksi taiteilija vaikuttaa siin\u00e4 niin lannistuneelta.<\/strong><\/p>\n

Omakuva tiivist\u00e4\u00e4 aikaa<\/p>\n

Joel Slotte kokee, ett\u00e4 jatkuva selfieiden r\u00e4psiminen ei ole vaikuttanut ainakaan taiteilijan intentioon eli siihen, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haluaa teoksellaan ilmaista.<\/p>\n

Syyt ottaa selfie tai tehd\u00e4 omakuva ovat erilaisia.<\/p>\n

\u2013 Omakuvassa on rakennuspalikkamainen, hitaasti kehkeytyv\u00e4 ja aikaa tiivist\u00e4v\u00e4 vaikutus, jota ei silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 tapahtuvalla selfiell\u00e4 saa, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n

Omakuva vaatii pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n kymmeniksi, sadoiksi tunneiksi ja katsomaan itse\u00e4 ilman suodattimia.<\/p>\n

\u2013 Omakuvan \u00e4\u00e4rell\u00e4 on aivan eri tavalla happea itsereflektiolle: pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n my\u00f6s hassut ja ep\u00e4imartelevat puolet, Slotte sanoo.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Haastateluhetkell\u00e4 Bird Lady oli viel\u00e4 kesken. Nyt se on esill\u00e4 M\u00e4nt\u00e4ss\u00e4, Serlachiuksen taidemuseossa avautuneessa Stiina Saariston n\u00e4yttelyss\u00e4. Kuva: Katriina Laine \/ Yle\"Ykskohta<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Yksityiskohta<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Taiteilija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Stiina Saariston ty\u00f6kalu on pieni k\u00e4sipeili<\/p>\n

Stiina Saaristo<\/strong> tunnetaan groteskeista omakuvallisista teoksista. H\u00e4n on tehnyt niit\u00e4 30 vuotta.<\/p>\n

Haastatteluhetkell\u00e4 h\u00e4n viel\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 Bird Lady (2025) -nimist\u00e4 omakuvaa, joka valmistui my\u00f6hemmin M\u00e4nt\u00e4n n\u00e4yttelyyn.<\/p>\n

Saaristo piirt\u00e4\u00e4 pienen k\u00e4sipeilin avulla. H\u00e4n aloitti Lintunaisen jo viisi vuotta sitten, mutta jatkoi sit\u00e4 vasta n\u00e4yttelyn l\u00e4hestyess\u00e4.<\/p>\n

Katso videolta, milt\u00e4 Stiina Saariston ty\u00f6n alla oleva omakuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja miksi h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 omakuvaa kuitenkin helppona.<\/p>\n

Saaristo on sonnustautunut Lintunaisessa omakuvilleen tyypilliseen tapaan prinsessapukuun. Jokin on kuitenkin muuttunut. Nyt p\u00e4\u00e4osassa on vanheneva keski-ik\u00e4inen nainen.<\/p>\n

My\u00f6s kuvan teema on muuttunut. Viel\u00e4 viisi vuotta sitten teos kertoi yksin\u00e4isyydest\u00e4, mutta viimeistelyvaiheessa kuvaan ilmestyiv\u00e4t linnut ja uljas, haarniskoitu ritari.<\/p>\n

\u2013 Kuvassa on selke\u00e4sti kyse Ladyn ja Ritarin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta, johon en olisi kyll\u00e4 uskonut, kun aloitin ty\u00f6t\u00e4, Saaristo sanoo.<\/p>\n

Muutos saattaa johtua hyvin yksinkertaisesta asiasta. Stiina Saaristo l\u00f6ysi kaksi vuotta sitten miesyst\u00e4v\u00e4n Tinderist\u00e4. Ja tadaa: kuvaan ilmestyi romantiikkaa.<\/p>\n

\u2013 Kauhulla mietin, voiko se vaikuttaa. Ehk\u00e4 kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 halusin kuvaan enemm\u00e4n twisti\u00e4. Ja ritari sopi hyvin, Saaristo nauraa.<\/p>\n

Saaristo kuvailee teosta kauhuromanttiseksi. Kuvasta ei heti voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, tuoko ritari vanhanpiian el\u00e4m\u00e4\u00e4n romanssin vai jotain vaarallista.<\/p>\n

Skrollaa l\u00e4pi Stiina Saariston aiempi omakuva<\/strong> Happy Family (2018)<\/strong>. Se syntyi el\u00e4m\u00e4nvaiheessa, jossa Saaristo oli tullut \u00e4idiksi ja eronnut puolisostaan.<\/strong><\/p>\n

Stiina Saaristo on omakuvia tehdess\u00e4 tuijottanut kasvonpiirteit\u00e4\u00e4n tuntikausia kuvastimesta. Ne ovat tutut ja h\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 niiden muutosta on kiinnostavaa tutkia.<\/p>\n

Saaristoa kiehtoo omakuvassa se, ettei j\u00e4ljen tarvitse olla kohdettaan mairitteleva.<\/p>\n

Saaristo opettaa Vapaassa taidekoulussa ja teett\u00e4\u00e4 omakuvia oppilaillaan. H\u00e4n on yll\u00e4tt\u00e4en havainnut, ett\u00e4 kuvien tekeminen itsest\u00e4 on monille vaikeaa, suorastaan h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 istuu ja tarkkailee kasvojaan tuntikausia peilist\u00e4, on hyvin paljasta. Havaintoja tehdess\u00e4 on oltava rehellinen.<\/p>\n

\u2013 Monet ovat ehk\u00e4 katsoneet itse\u00e4\u00e4n selfie-linssin l\u00e4pi, ja kun he sitten alkavat n\u00e4hd\u00e4 eri tavalla, he j\u00e4rkyttyv\u00e4t, Saaristo arvelee.<\/p>\n

Juttuun on haastateltu my\u00f6s Kuvataideakatemian professori Hanna Johanssonia.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Maailmassa otetaan joka p\u00e4iv\u00e4 93 miljoonaa selfiet\u00e4. Ne syntyv\u00e4t…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":110202,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,20529,108,1013,2049,11398,20531,20530,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-110201","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-joel-slotte","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-kuvataide","19":"tag-kuvataiteilijat","20":"tag-omakuvat","21":"tag-selfiet","22":"tag-stiina-saaristo","23":"tag-suomi","24":"tag-suunnittelu","25":"tag-taiteet","26":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","27":"tag-taiteetsuunnittelu","28":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115679267868584502","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110201"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110201\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/110202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}