Tunnelma oli juhlallinen kuin kirkossa, \u00e4\u00e4nett\u00f6myytt\u00e4 rikkoivat vain hiljaiset kuiskaukset. G\u00f6teborgilaisessa taidegalle\u00adriassa vietettiin helmikuussa 1964 taide\u00adn\u00e4yttelyn avajaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 paikalle kokoontuneen taide-eliitin edustajat voineet peitell\u00e4 ihastustaan.<\/p>\n
Seinille oli ripustettu useiden taiteilijoiden t\u00f6it\u00e4, mutta er\u00e4\u00e4n tuntemattoman tekij\u00e4n teokset varastivat kaiken huomion. Kyseess\u00e4 oli ranskalainen Pierre Brassau<\/strong>, jonka omaper\u00e4isi\u00e4 luomuksia taiteen asian\u00adtuntijat pitiv\u00e4t yksimielisesti n\u00e4yttelyn parhaimpina.<\/p>\n Viinilasit k\u00e4siss\u00e4\u00e4n seisoskelevat kriitikot ja taiteentutkijat ylistiv\u00e4t kuorossa Brassaun neroutta. Kaikki halusivat tutustua salaper\u00e4iseen ranskalaiseen.<\/p>\n \u201dPierre Brassau maalaa voimakkain vedoin mutta my\u00f6s selke\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti. H\u00e4nen siveltimenvedoistaan v\u00e4littyy suorastaan raivokasta uteliaisuutta. Brassau on taiteilija, jonka ty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy balettitanssijan herkkyys,\u201d er\u00e4s arvovaltainen taidekriitikko suitsutti liikuttuneena. <\/p>\n Ainoastaan yhden lehden arvostelija tyrm\u00e4si ranskalaistaiteilijan maalaukset todeten: \u201dVain apina olisi voinut tehd\u00e4 n\u00e4m\u00e4.\u201d Ja kuinka oikeassa h\u00e4n olikaan. Pian nimitt\u00e4in paljastui, ettei Pierre Brassau -nimist\u00e4 taiteilijaa ollut olemassa. Sivellint\u00e4 oli ihmisk\u00e4den sijasta pidellyt apina.<\/p>\n Toimittajan juoni<\/p>\n G\u00f6teborg oli 1960-luvun alussa t\u00e4ynn\u00e4 taidegallerioita. Niiss\u00e4 patsastellut kulttuurieliitti oli t\u00e4ysin hurahtanut tuolloin muodissa olleeseen abstraktiin ja avantgardistiseen taiteeseen. <\/p>\n Taidesnobit harmittivat paikallisen p\u00e4iv\u00e4lehden toimittajaa \u00c5ke Axelssonia<\/strong>, joka ei voinut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi pikkulasten \u00adt\u00f6herryksilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 teoksia ylistettiin maasta taivaaseen. Sanomalehtimies p\u00e4\u00e4tti laittaa kulttuurigurut kokeeseen ja testata, osasivatko n\u00e4m\u00e4 tosipaikan tullen erottaa ammattitaiteilijan mestariteoksen harrastelijan sutaisusta. <\/p>\n Axelssonin juoni oli pirullisen nerokas. H\u00e4n l\u00f6ysi el\u00e4intarhasta nelivuotiaan Peter-nimisen urossimpanssin ja suostutteli t\u00e4m\u00e4n hoitajan antamaan apinalle siveltimen ja \u00f6ljyv\u00e4rit. Taiteenteko ei ottanut aluksi sujuakseen, sill\u00e4 Peter ahmi v\u00e4rit mieluummin suihinsa kuin siveli maalia kankaalle.<\/p>\n Peter lopetti riehumisen vasta, kun Axelsson laittoi maalaustelineen viereen nipun banaaneja. Peter popsi banaanin toisensa j\u00e4lkeen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen v\u00e4rit p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Peterin mahalaukun sijaan kankaalle. <\/p>\n Axelsson valitsi Peterin tuotannosta nelj\u00e4 teosta ja l\u00e4hetti ne n\u00e4yttelyyn. Taideasiantuntijat kokivat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tyksen, kun Axelsson paljasti my\u00f6hemmin, ett\u00e4 heid\u00e4n palvomansa \u201dPierre Brassau\u201d ei ollut baskerip\u00e4inen pariisilaisboheemi vaan el\u00e4intarhassa asuva apina.<\/p>\n Kohua aiheuttanut G\u00f6teborgin-n\u00e4yttely j\u00e4i Peter-simpanssin ensimm\u00e4iseksi ja viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi, mutta se ei ollut ainoa apina, joka on saanut aikaan kohua taiteellaan. <\/p>\n Picassokin fanitti<\/p>\n Ranskalaisen 1700-luvun taiteilijan Jean-Baptiste Sim\u00e9on Chardinin<\/strong> satiirisessa maalauksessa Le Singe peintre (Apinamaalari, n. 1739\u20131740) muotivaatteisiin puettu apina istuu maalaustelineen edess\u00e4 sivellin k\u00e4dess\u00e4. Kesti kuitenkin viel\u00e4 noin parisataa vuotta ennen kuin apinat marssivat \u00adtosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 taiteen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n Modernin apinataiteen alkusys\u00e4ys tapahtui 1950-luvulla, jolloin abstrakti taide kiehtoi kokeilunhaluisia taiteilijoita perinteist\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taidetta enemm\u00e4n. Apinoiden tekem\u00e4t piirrokset ja maalaukset her\u00e4ttiv\u00e4t katsojissa ristiriitaisia tunteita ihailusta ep\u00e4uskoiseen huvittuneisuuteen ja tyrmistykseen, koska ne muistuttivat erehdytt\u00e4v\u00e4sti abstrakteja taideteoksia. <\/p>\n Kaikkien aikojen kuuluisin \u201dmaalaava apina\u201d on ollut vuonna 1954 syntynyt Congo-simpanssi, jonka monista tietokirjoistaan tunnettu el\u00e4intieteilij\u00e4 ja surrealistinen taiteilija Desmond Morris<\/strong> otti 1950-luvulla suojatikseen lontoolaisesta el\u00e4intarhasta ja alkoi opettaa sit\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maalaamaan.<\/p>\n Yli kaksi vuotta kest\u00e4neen yhteisty\u00f6n aikana Congo tuotti noin nelj\u00e4sataa teosta. P\u00e4invastoin kuin monet muut apinat, joille annettiin paletti ja sivellin, Congo ei vain l\u00e4iskinyt maalia paperille umpim\u00e4hk\u00e4\u00e4n. Se keskittyi liikuttavan intohimoisesti maalaamiseen, ja sill\u00e4 oli helposti tunnistettava persoonallinen tyyli. <\/p>\n Jos Morris otti ty\u00f6n pois kesken kaiken, taiteilija sai raivokohtauksen ja rauhoittui vasta saadessaan ty\u00f6n takaisin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Congo viimeisteli maalauksen l\u00e4hes pakkomielteisen inspiraation vallassa, usein siveltimet molemmissa k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. <\/p>\n 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Congosta tuli suuren yleis\u00f6n tuntema televisiot\u00e4hti, kun se p\u00e4\u00e4si maalaamaan Morrisin is\u00e4nn\u00f6im\u00e4ss\u00e4 el\u00e4inaiheisessa ohjelmasarjassa. Jotkut tosin syyttiv\u00e4t Morrisia siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n yritti saattaa taidemaailman naurunalaiseksi osoittamalla, ett\u00e4 jopa apina pystyi tekem\u00e4\u00e4n abstraktia taidetta.<\/p>\n Suloinen apinataiteilija oli kuitenkin sulattanut el\u00e4imi\u00e4 rakastavien ihmisten syd\u00e4met. N\u00e4yttelyst\u00e4 tuli jymymenestys, kun Congon teoksia oli esill\u00e4 Lontoossa syyskuussa 1957. Jopa Pablo Picasso<\/strong> julistautui Congon ihailijaksi ja osti yhden simpanssitaiteilijan t\u00f6ist\u00e4 ateljeensa sein\u00e4lle.<\/p>\n \u201dKarvainen Leonardo\u201d<\/p>\n Kaikki eiv\u00e4t voineet kuitenkaan hyv\u00e4ksy\u00e4 apinataiteilijan menestyst\u00e4 vaan pitiv\u00e4t Congon mestariteoksia pelkk\u00e4n\u00e4 modernia taidetta vastaan suunnattuna vitsin\u00e4. <\/p>\n Congo sai lehdist\u00f6ss\u00e4 liikanimen \u201dKarvainen Leonardo\u201d pilkallisena viittauksena renessanssinero Leonardo da Vinciin<\/strong>. Er\u00e4s taidearvostelija tuomitsi apinan tekem\u00e4n taiteen suoranaisena pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istyksen\u00e4 ja petoksena, sill\u00e4 h\u00e4nen mukaansa vain ihmisell\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4sti j\u00e4rke\u00e4 ja mielikuvitusta taiteen luomiseen. <\/p>\n Congon suojelija Desmond Morris oli jyrk\u00e4sti eri mielt\u00e4. H\u00e4n oli vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 apinat olivat osanneet tehd\u00e4 taidetta jo ennen kuin ensimm\u00e4iset ihmiset maalasivat primitiivisi\u00e4 kuvia luolien seinille. <\/p>\n \u201dCongon ty\u00f6n, ei esihistoriallisten luolataiteilijoiden, voidaan todella sanoa edustavan taiteen synty\u00e4\u201d, Morris kiteytti vuonna 2005. <\/p>\n Congon luovuuden l\u00e4hde tyrehtyi 1950-luvun lopulla, eik\u00e4 se suostunut en\u00e4\u00e4 tarttumaan siveltimiin. Apinataiteen supert\u00e4hti menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1967, mutta sen luomukset eiv\u00e4t unohtuneet. Kun Congon t\u00f6it\u00e4 esiteltiin vuonna 2005 Lontoossa, niist\u00e4 maksettiin korkeampia hintoja kuin pop-taiteen ikonin Andy Warholin<\/strong> teoksista. <\/p>\n Ei vain ihmisten yksinoikeus<\/p>\n Vuonna 2009 menehtyneen popin kuninkaan Michael Jacksonin <\/strong>entinen lemmikkiapina, Bubbles-niminen simpanssi, on my\u00f6s innostunut tekem\u00e4\u00e4n vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n taidetta. Floridassa sijaitsevassa apinoiden lepokodisssa leppoisia el\u00e4kevuosia viett\u00e4v\u00e4n Bubblesin maalauksia on ollut esill\u00e4 n\u00e4yttelyiss\u00e4 ja niit\u00e4 on voinut ostaa omakseen noin 1\u2009500 dollarilla. <\/p>\n Bubblesin ja muiden karvaisten k\u00e4dellisten tekem\u00e4t taideteokset osoittavat Desmond Morrisin olleen oikeassa jo 70 vuotta sitten: taiteen tekeminen ei ole vain ihmisten yksinoikeus. <\/p>\n Simpanssien siveltimien tuotokset kertovat koskettavasti siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s muilla el\u00e4vill\u00e4 olennoilla on luovaa mielikuvitusta, oikeus ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 taidehistoriaan.\u00a0<\/p>\n