{"id":1105,"date":"2025-08-11T09:19:12","date_gmt":"2025-08-11T09:19:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1105\/"},"modified":"2025-08-11T09:19:12","modified_gmt":"2025-08-11T09:19:12","slug":"lapimurto-ydinfysiikassa-kolmen-eri-muodon-rinnakkaiselo-mitattu-ensimmaista-kertaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1105\/","title":{"rendered":"L\u00e4pimurto ydinfysiikassa \u2013 kolmen eri muodon rinnakkaiselo mitattu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa"},"content":{"rendered":"<p><strong><\/p>\n<p>Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimess\u00e4 havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. N\u00e4m\u00e4 voidaan liitt\u00e4\u00e4 pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdess\u00e4 tammikuussa 2025.<\/p>\n<p><\/strong><\/p>\n<p>Vaikka erilaisten muotojen yhteiselo atomiytimess\u00e4 on ollut tiedossa yli kuuden vuosikymmenen ajan, on kolmen muodon rinnakkaiselon todistaminen suoralla mittauksella ollut vaikeaa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Liverpoolin yliopistojen tutkijoiden mittauksissa yhdistettiin\u00a0rekyylimerkkausmenetelm\u00e4 \u03b3- ja elektronispektroskopian tekniikoihin. Mittaukset vahvistivat\u00a0190Pb ytimen korkeamman viritystilasarjan\u00a0prolaatin\u00a0muodon. Matalin viritystilasarja osoittautui oblaatiksi haastaen aiemmat tutkimukset, joissa ehdotettiin pallomaista muotoa. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa l\u00f6ydettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa pallomaiseen muotoon liitett\u00e4v\u00e4 viritystila. Kaikki muodot esiintyv\u00e4t samanaikaisesti l\u00e4hell\u00e4 perustilaa.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0190Pb on yksi kiehtovimmista tutkimistamme ytimist\u00e4, sanoo kaksoistutkintoa Liverpoolin ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoissa suorittava v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0<strong>Adrian\u00a0<\/strong><strong>Montes<\/strong><strong>\u00a0Plaza<\/strong>, joka analysoi kokeissa ker\u00e4tyn datan. Muotojen rinnakkaiselon lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4\u00a0190Pb voisi toimia oppikirjaesimerkkin\u00e4 tapauksesta, jossa aaltofunktiot ja muodot sekoittuvat merkitt\u00e4v\u00e4sti, h\u00e4n jatkaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Eri tekniikoilla yksityiskohtaisempaa tietoa atomiytimest\u00e4\u00a0<\/p>\n<p>Kokeet suoritettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kiihdytinlaboratoriossa, jossa\u00a0190Pb ytimen ominaisuuksia tutkittiin kolmella eri tekniikalla. Ensimm\u00e4isess\u00e4 mitattiin\u00a0kerkeit\u00e4\u00a0\u03b3-s\u00e4teit\u00e4 ja konversioelektroneja kohtioalueella. Toinen mittaus keskittyi isomeeristen tilojen purkautumisien seurauksena syntyneisiin \u03b3-s\u00e4teisiin ja kolmannessa tekniikassa hy\u00f6dynnettiin Doppler-ilmi\u00f6t\u00e4 ytimen viritystilojen elinaikojen mittaamiseen.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Useiden kokeellisten tekniikoiden yhdist\u00e4minen osoittautui tehokkaaksi l\u00e4hestymistavaksi harvinaisten ydinilmi\u00f6iden tutkimiseen, selitt\u00e4\u00e4 yliopistotutkija\u00a0<strong>Janne Pakarinen\u00a0<\/strong>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Eri menetelm\u00e4t tarjoavat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa, mik\u00e4 mahdollistaa paremman kuvan luomisen\u00a0190Pb ytimen eri muodoista, h\u00e4n jatkaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Ydintutkimus haastaa olemassa olevat teoreettiset mallit\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimus korostaa my\u00f6s harvinaisten ytimien, kuten\u00a0190Pb:n, merkityst\u00e4 teoreettisten mallien kehitt\u00e4misess\u00e4. Muotojen rinnakkaiselo asettaa huomattavan haasteen ydinteorioille kuvata monimutkaisia kvantti-ilmi\u00f6it\u00e4. Nyt julkaistut tulokset tarjoavat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n vertailukohdan uusien ydinvuorovaikutusmallien parantamiseksi.<\/p>\n<p>Artikkelin tiedot:\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimess\u00e4 havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. N\u00e4m\u00e4 voidaan liitt\u00e4\u00e4 pallomaiseen,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1106,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-1105","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1105"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1105\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}