Eila Roine oli kuollessaan 94-vuotias.<\/p>\n
N\u00e4yttelij\u00e4 ja teatterineuvos Eila Roine<\/a> on kuollut. Roine oli kuollessaan 94-vuotias. Roineen kuolemasta kertoi Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatteri tiedotteessa.<\/p>\n Roineen poika Janne Auvinen<\/a> vahvistaa kuolinuutisen Helsingin Sanomille.<\/p>\n Eila Roine<\/a> syntyi turkulaisn\u00e4yttelij\u00e4 Eero Roineen<\/strong> ja t\u00e4m\u00e4n Sylvi<\/strong>-vaimon esikoislapseksi marraskuun 26. p\u00e4iv\u00e4 1931. My\u00f6s Sylvi oli n\u00e4yttelij\u00e4, mutta lapsen saatuaan h\u00e4n j\u00e4tti uransa.<\/p>\n Eilalla oli siis jo syntyj\u00e4\u00e4n vahvasti teatteritausta.<\/p>\n Is\u00e4 loi uraa, \u00e4iti kaitsi perhett\u00e4. Vuonna 1935 Roineille syntyi toinenkin lapsi. Eila sai pikkuveljen ja pikkuveli nimekseen Olavi<\/strong>.<\/p>\n Vuosi Olavin syntym\u00e4n j\u00e4lkeen Roineen perhe muutti Turusta Tampereelle, sill\u00e4 Esko-is\u00e4 siirtyi sen teatterin palvelukseen. Perheen lapsiluku kasvoi vuonna 1938 kolmeen, kun Liisa<\/strong> syntyi. Vuonna 1944 syntyi viel\u00e4 nelj\u00e4s lapsi, Esko<\/strong>.<\/p>\n Eero Roine ei viihtynyt Tampereen teatterissa pitk\u00e4\u00e4n. Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin apulaisjohtajaksi kohonnut Edvin Laine<\/a> vinkkasi vanhasta kaveristaan oman teatterinsa johtajalle ja niin vain Eero p\u00e4\u00e4si TTT:n palkkalistoille.<\/p>\n Pieni Eila k\u00e4vi \u00e4itins\u00e4 ja pikkuveljens\u00e4 kanssa katsomassa is\u00e4n n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n \u2013 M\u00e4 s\u00f6in tuttia aika isoks tyt\u00f6ks ja otin teatteriinkin tutin mukaan, laitoin sen pieneen k\u00e4silaukkuuni. \u00c4iti sano, ett\u00e4 eth\u00e4n s\u00e4 voi teatterissa tuttia sy\u00f6d\u00e4. Ihan hyvin voin, vastasin, m\u00e4 pist\u00e4n sen suuhuni sitten kun valot sammuu, Eila muistelee kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 julkaistussa el\u00e4m\u00e4kerrassaan.<\/p>\n Eila Roine oli teatterisuvusta. Minna Jalovaara<\/p>\n Stand upilla alkuun<\/p>\n Eila p\u00e4rj\u00e4si laiskuuttaan koulussa huonosti, mutta se ei haitannut. H\u00e4n halusi pienest\u00e4 pit\u00e4en n\u00e4yttelij\u00e4ksi, eik\u00e4 siin\u00e4 ammatissa kyselty arvosanojen per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Eila my\u00f6s k\u00e4ytti esiintymisen lahjaansa jo pikkutytt\u00f6n\u00e4. Itse asiassa h\u00e4n teki stand up -keikkaa jo ennen kuin moista sanaa oli edes keksitty.<\/p>\n Eila nimitt\u00e4in alkoi matkia torilla kuulemiaan helppoheikkien huuteluja. Niiden varaan h\u00e4n rakensi ensimm\u00e4isen ohjelmanumeronsa perunakauppiaana. Kyseess\u00e4 oli harjoiteltu monologi, jonka Eila veti mummoksi pukeutuneena eri tilaisuuksissa. Palkaksi tuli useimmiten mehua ja pullaa.<\/p>\n Perunanmyyj\u00e4n rinnalle Eila kehitteli toisenkin esityksen. Siihen kuuluivat tulitikkulaatikossa majailleet kirput Max ja Moritz. Wilhelm Buschin<\/strong> vuonna 1865 laatimasta kuvakertomuksesta nimens\u00e4 saaneet kirput olivat esikuviensa veroisia: kurittomia ja kovia keppostelemaan.<\/p>\n \u2013 Olevinaan otin ne kirput rasiasta, sitten teetin niill\u00e4 temppuja ja ne ei meinanneet totella mua mitenk\u00e4\u00e4n. Kavereita nauratti, Roine muisteli el\u00e4m\u00e4kerrassaan.<\/p>\n Salmelaisen koulun kasvatti<\/p>\n Eila oli tuttu n\u00e4ky my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6paikalla, Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa. Teatterinjohtaja Eino Salmelainenkin<\/strong> huomasi rohkean tyt\u00f6n.<\/p>\n Kun Salmelainen alkoi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4kursseja, Eila marssi mukaan. Teatterinjohtajan kurssit muuttuivat ihan varteenotettavaksi kouluksi, v\u00e4livaiheeksi ennen varsinaista Teatterikoulua.<\/p>\n Eila ei tosin Teatterikoulua koskaan k\u00e4ynyt.<\/p>\n \u2013 Mutta koulun k\u00e4vin. Kovan koulun. Salmelaisen koulun, h\u00e4n tiivisti el\u00e4m\u00e4kerrassaan.<\/p>\n Eilan sisaruksista my\u00f6s Liisasta ja Eerosta tuli n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Olavia lavalle nouseminen ei kiinnostanut.<\/p>\n Eila Roine tasavallan presidentin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotolla Tampere-talossa vuonna 2013. Jenni G\u00e4stgivar<\/p>\n Monen roolin Roine<\/p>\n Roine teki koko el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa, jossa h\u00e4n oli kiinnitettyn\u00e4 el\u00e4kkeelle asti, vuodet 1951\u20131994. Sen j\u00e4lkeenkin Roine n\u00e4ytteli TTT:ss\u00e4 vierailijana.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen teatteriroolinsa Roine sai Sakari Topeliuksen<\/a> satuun perustuvassa Lintu Sinisess\u00e4. Siin\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytteli hovineitoa.<\/p>\n Roine teki unohtumattomat roolit muun muassa Niskavuori-n\u00e4ytelmiss\u00e4, Reviisorissa, Portossa ja pyhimyksess\u00e4, Kirsikkapuistossa, Oprissa, Suutarin tytt\u00e4riss\u00e4, Elinan surmassa, Pohjant\u00e4hdess\u00e4, Pygmalionissa, My Fair Ladyssa sek\u00e4 Rakkaita pettymyksi\u00e4 rakkaudessa -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Pitk\u00e4 liitto<\/p>\n Roine tapasi kes\u00e4ll\u00e4 1953 tulevan aviomiehens\u00e4. H\u00e4n oli tuolloin Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin kiertueella esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Agapetuksen<\/strong> Kaikenlaisia vieraita.<\/p>\n Valkeakoskella ty\u00f6v\u00e4enteatterilaisten puheille tuli nuori, tumma ja komea 165 senttinen mies. Ilosilm\u00e4inen ja kirkashymyinen nuorukainen halusi tervehti\u00e4 tulevia ty\u00f6tovereitaan. H\u00e4net oli kiinnitetty syksyst\u00e4 1953 alkaen Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatteriin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4yttelij\u00e4ksi.<\/p>\n Nuoren miehen nimi oli Vili Auvinen<\/a>. H\u00e4nenkin vanhempansa olivat n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Pari vihittiin kes\u00e4kuussa 1955 Tampereen Aleksanterin kirkon kappelissa. Avioliitto kesti Vilin kuoleman asti, 41 vuotta.<\/p>\n Televisiosarjan Heikki ja Kaija eli Vili Auvinen ja Eila Roine. IL-arkisto<\/p>\n Kolme poikaa<\/p>\n Esikoispoika, Tommi Petteri<\/strong>, syntyi maaliskuussa 1956. Poika eli vain syyskuuhun. H\u00e4nelt\u00e4 puuttuivat sappitiehyet.<\/p>\n Esikoisen kuoleman j\u00e4lkeen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri lohdutti Eilaa, ett\u00e4 surusta selvi\u00e4\u00e4 parhaiten tekem\u00e4ll\u00e4 toisen lapsen.<\/p>\n Pian Eila olikin jo uudelleen raskaana.<\/p>\n Terve poika syntyi elokuussa 1957. H\u00e4nest\u00e4kin tehtiin Tommi<\/strong>.<\/p>\n Eilan ja Vilin kolmas poika, Janne<\/strong>, syntyi 16. elokuuta 1965. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si heti televisioon.<\/p>\n Televisioty\u00f6n pioneeri<\/p>\n Heikin ja Kaijan ensimm\u00e4inen jakso l\u00e4hetettiin Tamvisiossa 14. syyskuuta 1961. Eila ja Vili oli kiinnitetty sarjaan p\u00e4\u00e4pariksi. Televisio oli vasta rantautunut Suomeen, sarjaa tehtiin suorana ja se nousi heti suosioon.<\/p>\n Vaikka Heikki\u00e4 ja Kaijaa esitt\u00e4nyt pari oli oikeastikin naimisissa, Roine korosti el\u00e4m\u00e4kerrassaan, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tositelevisiota he eiv\u00e4t tehneet. Kyseess\u00e4 oli k\u00e4sikirjoitettu sarja, jossa heill\u00e4 oli roolit.<\/p>\n Parin Janne-poika sai roolin sarjasta, kun Heikille ja Kaijalle k\u00e4sikirjoitettiin lapsi \u2013 ja Eila tuli juuri sopivasti tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin raskaaksi.<\/p>\n Sarjassa Kaijan raskaus kesti viitisentoista kuukautta.<\/p>\n Janne Auvinen kastettiin Heikin ja Kaijan 27. syyskuuta 1965 esitetyss\u00e4 jaksossa, jonka nimi oli ytimekk\u00e4\u00e4sti Risti\u00e4iset.<\/p>\n Isoveli Tommi vieraili niin ik\u00e4\u00e4n Heikiss\u00e4 ja Kaijassa naapurin poikana, mutta Janne j\u00e4i sarjaan Heikin ja Kaijan lapseksi.<\/p>\n Heikki ja Kaija -sarjaa tehtiin vuoteen 1971 saakka.<\/p>\n \u2013 On mukavaa olla jollakin alalla pioneeri. En h\u00e4pee yht\u00e4\u00e4n sanoo, ett\u00e4 min\u00e4 olen t\u00e4ss\u00e4 maassa yks televisioty\u00f6n pioneereista. Sill\u00e4 kai ne anto mulle el\u00e4m\u00e4nty\u00f6-Venlankin. Kaikista saamistani palkinnoista en ole aina ollu niin varmakaan, ett\u00e4 oonko ne ansainnu. Venla tuli kyll\u00e4 aiheesta, Roine totesi el\u00e4m\u00e4kerrassaan.<\/p>\n Eila-mummi<\/p>\n Heikin ja Kaijan j\u00e4lkeen Roine p\u00e4\u00e4si Helmi Honkosen rooliin Rintam\u00e4kel\u00e4isiin, jonka ensimm\u00e4inen jakso esitettiin lokakuussa 1972.<\/p>\n Nuorempi polvi muistaa Roineen televisiosta Pikku Kakkosen Eila-Mummina.<\/p>\n Roine innostui mummin roolista, kun sit\u00e4 h\u00e4nelle vuonna 1996 ehdotettiin \u2013 vaikka tiesikin lasten olevan katsojina armottomia.<\/p>\n H\u00e4nell\u00e4 oli kuitenkin ehtonsa. Roine ei halunnut k\u00e4sikirjoitusta. H\u00e4n suunnitteli juontonsa etuk\u00e4teen, mutta j\u00e4tti itselleen improvisaatiovaran.<\/p>\n Roineen tyyli upposi lapsiin. H\u00e4n sai enemm\u00e4n suoraa palautetta kuin koskaan aikaisemmin yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n televisioty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kansa rakasti Pikku Kakkosen Eila-mummia. Minna Jalovaara<\/p>\n Lapset tulivat halaamaan televisiosta tuttua mummia ujostelematta \u2013 viel\u00e4 vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 aikuisinakin.<\/p>\n Pikku Kakkosen mummiroolin ansiosta Roine valittiin Vuoden iso\u00advanhemmaksi vuonna 2004.<\/p>\n Roine sai teatteri\u00adneuvoksen arvonimen vuonna 1995. Vuonna 2006 tasavallan presidentti my\u00f6nsi h\u00e4nelle Pro Finlandia -mitalin. Vuonna 2018 Roine promovoitiin Tampereen yli\u00adopiston Kunnia\u00adtohtoriksi.<\/p>\n Vuonna 2018 Roine palkittiin el\u00e4m\u00e4n\u00adty\u00f6st\u00e4\u00e4n Venlalla.<\/p>\n