Sylkin\u00e4ytteisiin perustuvat kaupalliset dna-testit ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset etsiv\u00e4t biologisia juuriaan.<\/p>\n
\u2013 Ihmisell\u00e4 on voimakas tarve ja oikeuskin tiet\u00e4\u00e4 taustastaan. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 dna-testit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja arvokkaita, sanoo tutkijatohtori Anna Reetta R\u00f6nk\u00e4<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n H\u00e4n on mukana Oulun yliopiston johtamassa Syljen j\u00e4ljet -tutkimuksessa, jossa h\u00e4n tutki adoptoitujen kokemuksia dna-testien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 biologisten vanhempien etsimisess\u00e4.<\/p>\n R\u00f6nk\u00e4 haastatteli 12 eri-ik\u00e4ist\u00e4 adoptoitua ja tutki, mit\u00e4 tapahtuu, kun testin tulokset tuovat esiin uuden, joskus vaikeasti k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n tiedon omasta taustasta.<\/p>\n \u2013 Monilla haastatelluilla oli takanaan vuosia tai jopa vuosikymmeni\u00e4 jatkunut kuormittava etsint\u00e4, jota v\u00e4rittiv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4nteet ja vahvat tunteet. Useimmat onnistuivat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n biologisen \u00e4itins\u00e4 perinteisten adoptioasiakirjojen avulla, mutta is\u00e4n l\u00f6yt\u00e4minen osoittautui huomattavasti vaikeammaksi ja vaati paljon aikaa, vaivaa ja rahaa, R\u00f6nk\u00e4 kertoo.<\/p>\n Is\u00e4n l\u00f6yt\u00e4minen vaikeaa<\/p>\n Syit\u00e4 vaikeuteen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 is\u00e4 on monia. Vanhemmat, jotka ovat aikanaan antaneet lapsensa adoptioon, ovat voineet olla vaikeassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. \u00c4iti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 is\u00e4n henkil\u00f6llisyytt\u00e4 tai olosuhteet raskauden aikana ovat olleet vaikeat, jolloin is\u00e4\u00e4 ei merkit\u00e4 asiakirjoihin.<\/p>\n Taustalla voi olla v\u00e4kivaltaa, p\u00e4ihteit\u00e4, nuori ik\u00e4 tai taloudellisia vaikeuksia. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, is\u00e4 t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4 erikseen, eik\u00e4 v\u00e4est\u00f6rekisteriin merkitty is\u00e4 ole aina biologinen.<\/p>\n \u2013 Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yhteydenotto vuosikymmenten j\u00e4lkeen voi olla vanhemmille ja heid\u00e4n perheilleen psyykkisesti kuormittava tilanne, Anna Reetta R\u00f6nk\u00e4 muistuttaa.<\/p>\n Joillekin tutkimuksessa mukana olleille adoptoiduille dna-testi toimi tiedon varmistajana. Osalle heist\u00e4 is\u00e4 l\u00f6ytyi helposti testin avulla, mutta t\u00e4t\u00e4 oli edelt\u00e4nyt tulokseton etsint\u00e4 perinteisin menetelmin.<\/p>\n Monille adoptoiduille tieto biologisista vanhemmista itsess\u00e4\u00e4n riitti, eik\u00e4 sosiaalista suhdetta haluttu tai koettu tarpeelliseksi rakentaa. Kokemus toi rauhan, kun vuosia avoinna olleeseen kysymykseen l\u00f6ytyi vastaus.<\/p>\n Tutkimukseen osallistuneista haastateltavista vain muutama oli aloittanut yhteydenpidon biologiseen is\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Laajenevassa ilmi\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s ongelmia<\/p>\n Vaikka dna-testit tarjoavat vastauksia monen ihmisen el\u00e4m\u00e4n suurimpiin kysymyksiin, tutkijoiden mukaan testeihin liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 tietosuojahuolia ja eettisi\u00e4 ongelmia, joita moni ei tule ajatelleeksi.<\/p>\n Kaupalliset dna-testit, kuten Ancestry, MyHeritage, FTDNA ja 23andMe, yhdist\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 miljoonien muiden profiileihin. Dna-tiedoista tulee testiyhti\u00f6iden omaisuutta, ja yhti\u00f6t voivat myyd\u00e4 niit\u00e4 eteenp\u00e4in esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketutkimukseen. Dna-aineistoa on myyty my\u00f6s tutkijoille, vakuutusyhti\u00f6ille ja l\u00e4\u00e4keyrityksille.<\/p>\n \u2013 T\u00e4st\u00e4 ei olla riitt\u00e4v\u00e4n tietoisia. Ilmi\u00f6 kasvaa nopeasti, ja sen eettiset ulottuvuudet vaativat perusteltua, laajempaa keskustelua, Anna Reetta R\u00f6nk\u00e4 korostaa.<\/p>\n Monet etsij\u00e4t toimivat yksin ilman ohjeistusta siit\u00e4, miten tuloksia tulisi tulkita tai miten vastik\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyneisiin sukulaisiin olisi hyv\u00e4 ottaa yhteytt\u00e4.<\/p>\n Suomessa ja maailmalla onkin vapaaehtoisia henkil\u00f6it\u00e4, niin sanottuja \u201detsint\u00e4enkeleit\u00e4\u201d, jotka auttavat tulosten tulkinnassa ja sukulaisten etsimisess\u00e4, ja usein heist\u00e4 on suuri apu etsij\u00f6ille, erityisesti adoptoiduille.<\/p>\n Syljen j\u00e4ljet -tutkimus tarkasteli ihmisten kokemuksia kaupallisten dna-testien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sukututkimuksessa ja biologisen perim\u00e4n selvitt\u00e4misess\u00e4. Tutkimus jatkuu Oulun yliopiston lis\u00e4ksi Tampereen yliopistossa, jonne kansainv\u00e4linen DNADialogues -verkosto on siirtynyt.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n Tutkimusta johti Oulun yliopistossa nykyisin Tampereen yliopistossa toimiva professori Joa Hiitola<\/strong>, ja sit\u00e4 rahoittivat Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto ja Oulun yliopiston Eudaimonia-instituutti.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n \u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sylkin\u00e4ytteisiin perustuvat kaupalliset dna-testit ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset etsiv\u00e4t biologisia juuriaan. \u2013 Ihmisell\u00e4 on voimakas tarve ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":110795,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,71,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-110794","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kotimaa","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115683301964671719","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110794"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110794\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/110795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}