{"id":111162,"date":"2025-12-08T19:41:11","date_gmt":"2025-12-08T19:41:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111162\/"},"modified":"2025-12-08T19:41:11","modified_gmt":"2025-12-08T19:41:11","slug":"valtio-myy-entisen-arkkitehtuurimuseon-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111162\/","title":{"rendered":"Valtio myy entisen Arkkitehtuurimuseon | HS.fi"},"content":{"rendered":"

Arkkitehtuuri|Uusrenessanssityyli\u00e4 edustava entinen museo on selvinnyt sodasta ja 1970-luvun purkuaikeista.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Senaatti-kiinteist\u00f6t myy entisen Arkkitehtuurimuseon rakennuksen Helsingin Kaartinkaupungista.<\/p>\n

Vuonna 1899 valmistunut rakennus j\u00e4i tyhjilleen, kun museo muutti syyskuussa Designmuseon kanssa yhteen Korkeavuorenkadulle.<\/p>\n

Tarjouskilpailu suojellusta uusrenessanssirakennuksesta on auki maaliskuuhun asti.<\/p>\n

Suomen valtion kiinteist\u00f6yhti\u00f6 Senaatti-kiinteist\u00f6t myy aiemmin Arkkitehtuurimuseona toimineen rakennuksen Helsingin Kaartinkaupungista.<\/p>\n

Vuonna 1899 valmistunut arkkitehti Magnus Schjerfbeckin<\/a> suunnittelema rakennus toimi 1980-luvun alusta t\u00e4m\u00e4n vuoden syksyyn asti Arkkitehtuurimuseona. Syyskuussa museo muutti Designmuseon kanssa yhteen Korkeavuorenkadulle ja talo j\u00e4i k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 vaille.<\/p>\n

Senaatti-kiinteist\u00f6t on k\u00e4ynnist\u00e4nyt uusrenessanssista tyylisuuntaa edustavasta kiinteist\u00f6st\u00e4 tarjouskilpailun, joka on auki maaliskuuhun asti. Pinta-alaa kolmikerroksisella rakennuksella on 2\u202f300 neli\u00f6metri\u00e4. Se on ollut suojeltuna vuodesta 1980 asti.<\/p>\n

\"Entisen<\/p>\n

Entisen Arkkitehtuurimuseon portaikko. Rakennuksessa on kolme kerrosta, kellari ja parvi. Kuva:\u00a0Sirpa R\u00e4ih\u00e4<\/p>\n

Entisell\u00e4 Arkkitehtuurimuseolla on monipuolinen historia. Vuonna 1899 se valmistui Tieteellisten seurain taloksi. Rakennuksen suunnitellut Magnus Schjerfbeck oli taidemaalari Helene Schjerfbeckin<\/a> veli.<\/p>\n

Sitten seurat siirsiv\u00e4t kirjastonsa S\u00e4\u00e4tytaloon, ja tilalle muutti Helsingin yliopiston voimistelulaitos. Vanhat kirjastosalit ja juhlasali yhdistettiin voimistelusaleiksi.<\/p>\n

\"Vuonna<\/p>\n

Vuonna 1972 valtio halusi purkaa tuolloin viel\u00e4 \u201dJumpan talona\u201d tunnetun rakennuksen. Tilalle suunniteltiin Uudenmaan l\u00e4\u00e4ninhallituksen virastotaloa. Suunnitelma ei toteutunut. Kuva:\u00a0Erkki Laitila \/ HS<\/p>\n

Rakennus vaurioitui pommituksissa jatkosodan aikana. Niist\u00e4 huolimatta liikunnanopettajia koulutettiin Kasarmikadulla vuoteen 1974 asti, kun Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto otti tuolloin liikunnanopettajat koulutettavakseen.<\/p>\n

Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 1972 valtion aikeista rakentaa tilalle Uudenmaan l\u00e4\u00e4ninhallituksen virastotalo. Schjerfbeckin uusrenessanssirakennus selvisi t\u00e4st\u00e4kin.<\/p>\n

Hetken aikaa rakennuksessa toimi yliopiston tiedotusopin laitos, kunnes vuonna 1982 toimintansa rakennuksessa aloitti Rakennustaiteen museo, joka sittemmin nimettiin Arkkitehtuurimuseoksi.<\/p>\n

Nykyinen Arkkitehtuuri- ja designmuseo yhdistettiin yhdeksi museoksi vuonna 2024. L\u00e4hitulevaisuudessa museon historiassa on aukeamassa uusi sivu, kun Helsingin Etel\u00e4satamaan rakennettaneen uudet museotilat.<\/p>\n

Uudesta museosta j\u00e4rjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti muun muassa Amos Rexin suunnitelleen arkkitehtitoimisto JKMM:n ehdotus<\/a>. Uusi museo aukeaisi tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2030.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arkkitehtuuri|Uusrenessanssityyli\u00e4 edustava entinen museo on selvinnyt sodasta ja 1970-luvun purkuaikeista. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":111163,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-111162","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115685653688531812","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111162"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111162\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/111163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}