Tapaaminen j\u00e4rjestyy, ja helsinkil\u00e4iskahvioon saapuu huonosti nukkunut, mutta hymyilev\u00e4 mies. Toinen lapsenlapsi on syntynyt muutama p\u00e4iv\u00e4 aiemmin.<\/p>\n
\u201dOlen leikkiv\u00e4 ja lukeva vaari, mutta kyll\u00e4h\u00e4n se ottaa fysiikan p\u00e4\u00e4lle, kun kolmivuotias m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tahdin ja melkein koko ajan operoidaan alle metrin korkeudella lattiasta.\u201d<\/p>\n
Kari nauttii isovanhemmuudesta, joka tuntuu luontevalta ja jotenkin turvalliselta. Omien lasten syntym\u00e4 oli paljon haastavampi ja mullistavampi juttu. On vaikeampi tulla is\u00e4ksi kuin isois\u00e4ksi.<\/p>\n
\u201dIsyys on kokovuorokautista vastuuta. Isovanhemmuuteen liittyy jo tuttua ja hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jatkuvuutta. Vaarius on rajallista p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja suorastaan etuoikeus. Vaikka olen joskus pojan vierailun j\u00e4lkeen tosi v\u00e4synyt, kolmen tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo huomaan ik\u00e4v\u00f6iv\u00e4ni h\u00e4nt\u00e4.\u201d<\/p>\n
Kari sanoo p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hyvin pienten lasten kanssa.<\/p>\n
\u201dLapsi el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin preesensiss\u00e4 ja konkreettisesti t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Puhe on suoraa, ja h\u00e4nell\u00e4 on vain etuajatuksia. Olen my\u00f6s suuri v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksist\u00e4 syntyv\u00e4n huumorin yst\u00e4v\u00e4, joten nautin pikkulapsen tavasta puhua ilman suodattimia.\u201d<\/p>\n
Kahden lapsenlapsen isois\u00e4n\u00e4 iloa ja touhua tulee tietysti olemaan tuplasti enemm\u00e4n. Kari on miettinyt sit\u00e4kin isoa muutosta, mit\u00e4 pikkusiskon syntym\u00e4 merkitsee siihen asti kaiken keskipisteen\u00e4 olleelle esikoiselle.<\/p>\n
\u201dV\u00e4h\u00e4n niin kuin kokeneelle kirjailijalle sanottaisiin, ett\u00e4 siirryp\u00e4s v\u00e4h\u00e4n sivummalle. Olet ihan hyv\u00e4, mutta nyt ihastellaan t\u00e4t\u00e4 uutta loistavaa tulokasta.\u201d<\/p>\n
Lue my\u00f6s:<\/strong> Merete Mazzarellan, 80, ja Lars-puolison el\u00e4m\u00e4 rakentuu tarkoille rutiineille \u2013 rakastavaisten ilta p\u00e4\u00e4ttyy ihanalla tavalla<\/a><\/p>\n \u201dOlen tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 \u00e4lysin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u201d<\/p>\n Viiden puron taktiikka. Sellaiseksi Kari on joskus kuvaillut kirjoittamisty\u00f6t\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tarkoittaa sill\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6huoneella on tekeill\u00e4 useita erilaisia projekteja, n\u00e4ytelm\u00e4, tv-ohjelma, romaani, milloin mit\u00e4kin. Jos yksi puro ei virtaa vuolaana, voi seurata toista. Ja vaikka joku tyrehtyisikin, aina jostakin lammikosta kehkeytyy uusi oja.<\/p>\n Nyt 68-vuotiaana h\u00e4nell\u00e4 on puroja harkitusti v\u00e4hemm\u00e4n. Elon piiri on pienentynyt sek\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ett\u00e4 vapaalla. Molemmilla aikuisilla tytt\u00e4rill\u00e4 on jo oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, ja nelj\u00e4 vuotta sitten Kari j\u00e4tt\u00e4ytyi pois suositusta viihdeohjelmasta Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan. Samoihin aikoihin h\u00e4n muutti vaimonsa Tarjan<\/strong> kanssa Helsingist\u00e4 Pohjois-Vantaalle. <\/p>\n \u201dSilloin en viel\u00e4 tiennyt mahdollisista lapsenlapsista mit\u00e4\u00e4n, mutta nyt olen tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 \u00e4lysin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Jos halutaan ja tarvitaan lapsenvahtia, harva kerta on se, joka ei minulle k\u00e4y.\u201d<\/p>\n Ty\u00f6puroja Karilla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 noin kolme. <\/p>\n \u201dPisimm\u00e4ll\u00e4 on satukirja, siin\u00e4 on jo ehk\u00e4 puolet valmista. Tekeill\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4 sek\u00e4 romaani. J\u00e4lkimm\u00e4inen tosin on oikeastaan vasta korkeintaan noro tai ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4t\u00e4kk\u00f6, ihan alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n.\u201d <\/p>\n Lastenkirjan my\u00f6t\u00e4 Kari l\u00f6ysi tapansa kirjoittaa<\/p>\n Karin ansiolistalla on suosittujen romaanien lis\u00e4ksi muun muassa runoja, lasten- ja nuortenkirjoja, esseit\u00e4, kuunnelmia ja n\u00e4ytelmi\u00e4. <\/p>\n \u201dSe, joka ei osaa puhua, se kirjoittaa. Olen aina tyk\u00e4nnyt tarkkailla el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakastan nyrj\u00e4ht\u00e4neit\u00e4 tarinoita.\u201d <\/p>\n Esikoinen, runokirja Harmittavat takaiskut, ilmestyi vuonna 1982, jolloin Kari oli 25-vuotias. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin h\u00e4n oli j\u00e4tt\u00e4nyt yliopisto-opinnot kesken ja ty\u00f6skenteli kustantamon markkinoinnissa, jossa h\u00e4n kirjoitteli l\u00e4hinn\u00e4 mainostekstej\u00e4. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n oli ehtinyt tehd\u00e4 toimittajankin t\u00f6it\u00e4. Seuraavatkin runokirjat syntyiv\u00e4t leip\u00e4ty\u00f6n sivussa, eik\u00e4 tekij\u00e4 todellakaan haaveillut kirjailijuudesta ammattia.<\/p>\n T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6n\u00e4\u00e4n Kari pit\u00e4\u00e4 vuonna 1990 ilmestynytt\u00e4 Lastenkirjaa. Se oli er\u00e4\u00e4nlainen k\u00e4\u00e4nnekohta.<\/p>\n \u201dSe on yht\u00e4 lailla aikuistenkin kirja, sellainen kuin halusin. Jotenkin l\u00f6ysin siin\u00e4 oman kieleni, tapani ilmaista asioita hiukan vinosti. Tajusin, ett\u00e4 n\u00e4in haluan kirjoittaa. Sen j\u00e4lkeen kaikki kirjoittamiseni on ollut tyylillisesti ja ajatuksellisesti aika samaa, vain muodot ovat vaihdelleet. Jokin idea \u2013 oli se sitten kipe\u00e4, koskettava tai hauska \u2013 toimii parhaiten n\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4, toinen lastenkirjana tai romaanina.\u201d<\/p>\n Esimerkiksi viimeisin ty\u00f6 Kirjamessut eli haastattelu, joka meni p\u00e4in helvetti\u00e4 ei Karin mielest\u00e4 voinut olla muuta kuin n\u00e4ytelm\u00e4. Dialogi kuului itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n Karin ensimm\u00e4inen romaani ilmestyi vuonna 1991, ja vasta 1990-luvun lopulla kolmannen romaanin j\u00e4lkeen h\u00e4n uskalsi heitt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4iseksi kirjailijaksi. Vuosien varrella kiitosta ja tunnustuksia on tullut sek\u00e4 lukijoilta ett\u00e4 kriitikoilta. Kaunokirjallisuuden Finlandian h\u00e4n sai vuonna 2002 romaanista Juoksuhaudantie, ja eniten myyty on vuonna 2018 ilmestynyt henkil\u00f6kuvateos Tuntematon Kimi R\u00e4ikk\u00f6nen.<\/p>\n Vuosi sitten Kari h\u00e4kellytti kustannusmaailmaa julkaisemalla Helmi-romaaninsa v\u00e4hitt\u00e4iskauppaketjun kautta. Pirkka-merkill\u00e4 varustettua kirjaa myytiin vain K-kaupoissa. <\/p>\n Nykyisin Kari osaa jo puhua tunneasioistakin<\/p>\n Minussa ei ole mit\u00e4\u00e4n kiinnostavaa. Niin Kari perustelee sit\u00e4, miksi yksi kirjoittamisen laji ei kiinnosta h\u00e4nt\u00e4 lainkaan. H\u00e4nelt\u00e4 on turha odottaa omael\u00e4m\u00e4kerrallista kirjaa. Ajatuskin itseens\u00e4 keskittymisest\u00e4 on tyls\u00e4.<\/p>\n \u201dSynnyin tammikuussa 1957 Porissa. Minulla on kaksi vanhempaa ja kolme nuorempaa sisarta\u2026 Hohhoijaa, nukahtaisin heti. Ja jos minun t\u00e4ytyisi viett\u00e4\u00e4 aikaa itseni kaltaisen ihmisen kanssa, kutsuisin todenn\u00e4k\u00f6isesti muitakin paikalle.\u201d <\/p>\n Pohjimmiltaan Kari sanoo olleensa varsinkin nuorena ujo ja estoinen. H\u00e4n halusi kirjoittaa, mutta ei puhua.<\/p>\n \u201dErilaisissa kirjoihin liittyviss\u00e4 tilaisuuksissa olen oppinut hiukan puhumaan, en\u00e4\u00e4 se ei ole yht\u00e4 tuskallista.\u201d<\/p>\n H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen vedenjakaja oli vuoden 1997 Klassikko-romaani ja siihen liittyv\u00e4 kirjakauppiaiden tilaisuus. <\/p>\n \u201dP\u00e4\u00e4tin silloin, ett\u00e4 kerron kirjasta monisanaisemmin kuin ennen, puhuin muistaakseni 16 minuuttia. Aika moni oli \u00e4llistynyt, ja luin joidenkin kuulijoiden kasvoilta: se, joka on kannustanut tuota puhumaan, ottaa vastuun. Television viihdeohjelmaan suostuin, koska sain olla oma j\u00e4ykk\u00e4 itseni, joka vain lukee valmiiksi kirjoitettuja repliikkej\u00e4.\u201d <\/p>\n Kirjailijoiden halutaan esiintyv\u00e4n erilaisissa markkinointitilaisuuksissa, mutta Kari sanoo, ett\u00e4 h\u00e4nen kohdallaan hy\u00f6ty on ollut toisinaan kyseenalainen.<\/p>\n \u201dTukholmassa Juoksuhaudantie-romaanin lehdist\u00f6tilaisuudessa toimittaja kysyi minulta, olisiko kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n pit\u00e4nyt menn\u00e4 terapiaan. Vastasin, ett\u00e4 jos Rikoksen ja rangaistuksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 olisi mennyt terapiaan, tuskin koko mestariteosta olisi olemassakaan. Vastaus oli kuulemma t\u00f6yke\u00e4, ja sik\u00e4l\u00e4inen kustantaja ilmoitti my\u00f6hemmin kohteliaasti, ett\u00e4 on parempi, etten henkil\u00f6kohtaisesti osallistu markkinointiin.\u201d<\/p>\n Nykyisin Kari sanoo osaavansa puhua hiukan jopa tunneasioista. Se on kuulemma Tarja-vaimon sinnikkyyden ansiota. Pariskunta on ollut naimisissa vuodesta 1983, ja tunteista puhumisen opettelu jatkuu yh\u00e4.<\/p>\n \u201dTasoni on noussut merkitt\u00e4v\u00e4sti. L\u00e4ksin nollasta, ja nyt taso on kouluarvosanalla jo 7. T\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 on asioita, jotka eiv\u00e4t selvi\u00e4 puhumalla. El\u00e4mme puhujien maailmassa, jossa vaikenijat ovat ahtaalla.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s Kotiliesi.fi:<\/strong> Kirjailija Monika Fagerholm rakastui taiteilijakodin talonmieheen \u2013 \u201dMeit\u00e4 yhdisti se, ettei meill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4\u201d<\/a><\/p>\n \u201dEhdottomassa ateismissa on jotain miltei koomista\u201d<\/p>\n Yhteenk\u00e4\u00e4n puolueeseen Kari ei ole koskaan kuulunut eik\u00e4 h\u00e4n ole kokenut mink\u00e4\u00e4n sortin her\u00e4tyksi\u00e4 yhteiskunnallisissa tai kirkollisissa ismeiss\u00e4. Kirjojen perusteella voisi kuitenkin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kirjailija on pienen ihmisen puolella. Esimerkiksi viime vuonna ilmestyneess\u00e4 Helmi-kirjassa p\u00e4\u00e4osassa on muistisairas vanhus, jonka haasteita kuvataan l\u00e4mpim\u00e4sti ja koskettavasti.<\/p>\n \u201dOmalla \u00e4idill\u00e4ni oli liev\u00e4 muistisairaus. Kun juttelin h\u00e4nen kanssaan, h\u00e4n hyp\u00e4hteli tarinoinnissa sujuvasti 1940-luvulta 1970-luvulle ja ties minne. Huvittavaa on, ett\u00e4 kun itse tapaan nuoruuden kaverini, my\u00f6s meid\u00e4n jutuissamme pompitaan vuosikymmenilt\u00e4 toisille. Onko se sitten muistisairautta vai portaatonta s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4?\u201d<\/p>\n Arvojaan miettiess\u00e4\u00e4n Kari siteeraa vanhaa demarivaikuttajaa, h\u00e4n muistelee, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli Jacob S\u00f6derman<\/strong>. T\u00e4m\u00e4n kerrotaan joskus vastanneen taivasuskoa koskeneeseen kysymykseen viittaamalla kauniiseen j\u00e4rvimaisemaan kes\u00e4m\u00f6kill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuskin ainakaan kaikki t\u00e4m\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalidemokraattien aikaansaannosta.<\/p>\n \u201dEn osaa selitt\u00e4\u00e4 henkisyytt\u00e4ni, jota esiintyy joskus tiistaina, mutta sitten torstaina ei lainkaan. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on aina asioita, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t mysteereiksi. Siksi esimerkiksi ehdottomassa ateismissa on jotakin miltei koomista. Kuinka voi kielt\u00e4\u00e4 jotakin, mit\u00e4 ei silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4e? Se ajatus ei sovi minun pirtaani.\u201d<\/p>\n \u201dJokaisen vuoro on j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hitellen suosiolla varjoon\u201d<\/p>\n Aika kevytmielisesti, niin Kari sanoo ajattelevansa vanhenemisesta. Haurastuminen on tavallaan pelottavaa, mutta oikeastaan varsin ep\u00e4kiinnostavaa.<\/p>\n \u201dVanheneminen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, v\u00e4h\u00e4n kuin hengitys. Ajattelen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kohdevalaisin on aina yhdess\u00e4 ik\u00e4luokassa kerrallaan. Jokaisen vuoro on j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hitellen suosiolla varjoon. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi kuulua ihmisen tehdasasetuksiin.\u201d<\/p>\n El\u00e4m\u00e4n rajallisuus ei tule Karille yll\u00e4tyksen\u00e4. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 kaiken sattumanvaraisuus on tehty h\u00e4nelle eritt\u00e4in selv\u00e4ksi. Konkreettisin muistutus tuli vuonna 2012.<\/p>\n Silloin Kari ajeli kaikessa rauhassa kohti kes\u00e4m\u00f6kki\u00e4\u00e4n, kun vastaantuleva auto ajautui jostain syyst\u00e4 h\u00e4nen kaistalleen. Sen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen muistikuva on se, kuinka yl\u00e4puolella p\u00f6rr\u00e4\u00e4 pelastushelikopteri ja h\u00e4nt\u00e4 irrotetaan ulos autonromusta.<\/p>\n Sairaala-aika oli pitk\u00e4 ja toipuminen vei vuoden, mutta nyt Kari pelaa sulkapalloa ja py\u00f6r\u00e4ilee, eik\u00e4 kipuja en\u00e4\u00e4 juurikaan ole. Autolla ajaminenkin on jatkunut.<\/p>\n Kari pohtii, ett\u00e4 kai h\u00e4nen i\u00e4ss\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi mietti\u00e4 kuolemaa, mutta eip\u00e4 h\u00e4n paljon mieti. Tosin muutama vuosi sitten aihe pulpahti hetkellisesti pintaan.<\/p>\n Tuolloin perheen kahdesta ruotsalaisesta paimenkoirasta vanhempi, nyt jo 12-vuotias Hertta n\u00e4ytti olevan selv\u00e4sti kipe\u00e4. Kari kertoo, ett\u00e4 Hertta meni pihan pensaikkoon, kaivoi siell\u00e4 kuopan ja asettui siihen makaamaan. Se toimii lajinsa mukaisesti, uskoi, ett\u00e4 on aika siirty\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n. Koirat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lauman, kun ne kokevat olevansa enemm\u00e4n taakaksi kuin hy\u00f6dyksi.<\/p>\n \u201dKuvittelen toisinaan vanhenevan itseni samaan tilanteeseen: nyt vaari ei jaksakaan en\u00e4\u00e4 tiskata eik\u00e4 leikki\u00e4 eik\u00e4 kirjoittaa tai edes tehd\u00e4 ruokaa, joten vaari siirtyy suosiolla syrj\u00e4\u00e4n odottelemaan kuolemaa\u2026\u201d<\/p>\n Hertta hoidettiin kuntoon, ja sittemmin se on saanut seurakseen Taimin, joka on pian vuoden vanha. El\u00e4m\u00e4 jatkuu, eik\u00e4 Kari ole en\u00e4\u00e4 pohtinut sen rajallisuutta. <\/p>\n Lapsenlapsi sen sijaan on ehtinyt mietti\u00e4 sit\u00e4kin asiaa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n kysyi yll\u00e4tt\u00e4en sensuroimattomaan tapaansa, ett\u00e4 vaari, milloin sin\u00e4 kuolet. Kari vastasi, ett\u00e4 ei vaari tied\u00e4. Siihen poika tokaisi mietteli\u00e4\u00e4n\u00e4: niin, ehk\u00e4 tiistaina. <\/p>\n Kari Hotakainen, 68<\/p>\n Ty\u00f6: Kirjailija. <\/p>\n Perhe: Vaimo Tarja, kaksi aikuista tyt\u00e4rt\u00e4, kaksi lapsenlasta.<\/p>\n Koti: Omakotitalossa Pohjois-Vantaalla. <\/p>\n Ajankohtaista: N\u00e4ytelm\u00e4 Kirjamessut eli haastattelu joka meni p\u00e4in helvetti\u00e4 Suomen Komediateatterin Peacock-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Linnanm\u00e4ell\u00e4 sek\u00e4 samanniminen kirja.<\/p>\n Juttu on julkaistu Anna-lehdess\u00e4 49\/2025.<\/p>\n Sinua voi kiinnostaa my\u00f6s:<\/p>\n Kirjailija Riikka Pulkkisella oli haave, kun h\u00e4n perusti uusperheen muusikkomiehens\u00e4 kanssa \u2013 ihanne ei toiminut tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/a><\/p>\n<\/li>\n Kari Hotakaisesta tuli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 isois\u00e4, ja nyt h\u00e4n aikoo hankkia sen vuoksi polvisuojat: ”Haluan olla leikkis\u00e4, ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja sekava vaari”<\/a><\/p>\n<\/li>\n\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/riikka-pulkkinen-taiteilijaliitto.jpg\"\/)
\n Ihmiset <\/a><\/p>\n![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/5326716.jpeg\"\/)
\n Ihmiset <\/a><\/p>\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/vari005.jpg\"\/)