{"id":111700,"date":"2025-12-09T10:56:20","date_gmt":"2025-12-09T10:56:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111700\/"},"modified":"2025-12-09T10:56:20","modified_gmt":"2025-12-09T10:56:20","slug":"nama-luonnonilmiot-voi-nahda-vain-hetken-ajan-listasimme-11-erikoista-jaata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111700\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 luonnonilmi\u00f6t voi n\u00e4hd\u00e4 vain hetken ajan \u2013 Listasimme 11 erikoista j\u00e4\u00e4t\u00e4"},"content":{"rendered":"

\n Alkutalvi on mainiota j\u00e4nnien j\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden tarkkailun aikaa. Hauskimpia ja n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 niist\u00e4 voi bongata juuri nyt, kun luonto muuten on yksinkertaisimmillaan.\n <\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t liittyv\u00e4t usein s\u00e4\u00e4n, kuten l\u00e4mp\u00f6tilan, tuulen tai sateen, muutokseen. Toinen elementti on usein joko virtaava tai paikallaan oleva vesi.\n <\/p>\n

Hiusj\u00e4\u00e4<\/p>\n

\"Tyyni<\/p>\n

\n Tyyni pikkupakkanen voi saada lehtipuun kasvattamaan hiuksia. Hauraat hiukset murtuvat helposti tuulessa. Kuvan hiusj\u00e4\u00e4 on kuvattu puron rannalla Oulun Hupisaarilla marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Pekka Rahko\n <\/p>\n

\n Oksa on kasvattanut y\u00f6n aikana tuuhean tukan.\n <\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4 alkutalven ilmi\u00f6 on osin my\u00f6s kasvikunnan tuotosta. Hiusj\u00e4\u00e4n syntyyn tarvitaan maassa p\u00f6tk\u00f6tt\u00e4v\u00e4 tai yh\u00e4 puussa kiinni oleva lahoava lehtipuun oksa, johon on sitoutunut paljon nestem\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4, sek\u00e4 sienirihmastoa.\n <\/p>\n

\n Sienirihmaston p\u00e4it\u00e4 on lehtipuun pinnalla lukuisia. Havupuissa t\u00e4m\u00e4 rihmasto ei kasva.\n <\/p>\n

\n Kun vesi alkaa tyynell\u00e4 pikkupakkasella j\u00e4\u00e4ty\u00e4, se tunkeutuu pienest\u00e4 rei\u00e4st\u00e4 sienirihmastoa pitkin alati ulosp\u00e4in, sill\u00e4 kosteus ei mahdu puun sis\u00e4\u00e4n. Syntyv\u00e4\u00e4n hiukseen imeytyy koko ajan lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in, jolloin se kasvaa pituutta.\n <\/p>\n

\n Hius voi synty\u00e4 varsin nopeasti. Parissa loppusyksyn tai alkutalven y\u00f6ss\u00e4, kun lunta ei viel\u00e4 ole, saattaa muodostua jo ihan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 pehko.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4pannukakut, j\u00e4\u00e4pallot, j\u00e4\u00e4donitsit<\/p>\n

\"Kuvan<\/p>\n

\n Kuvan j\u00e4\u00e4pannukakut ovat syntytapansa perusteella sukua j\u00e4\u00e4palloille ja -donitseille.\n <\/p>\n

\n Kuva: Timo Ratinen \/ Sykekuvat\n <\/p>\n

\"Kuvan<\/p>\n

\n Kuvan j\u00e4\u00e4pannukakut ovat syntytapansa perusteella sukua j\u00e4\u00e4palloille ja -donitseille.\n <\/p>\n

\n Kuva: Timo Ratinen \/ Sykekuvat\n <\/p>\n

\n T\u00e4ll\u00e4 pannukakkum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 herkuttelisi helposti Rasmus Nalle ja sen kaikki kaverit.\n <\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4pannukakut tarvitsevat synty\u00e4kseen veden virtauksen. Sopiva sellainen voi olla joen mutkassa, ison j\u00e4rven tai meren rannalla.\n <\/p>\n

\n Ensin pit\u00e4\u00e4 olla tarpeeksi kylm\u00e4, jotta veteen syntyy j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4. Vesi alij\u00e4\u00e4htyy, kun virtaus est\u00e4\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4\u00e4tym\u00e4st\u00e4.\n <\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4kiteiden ymp\u00e4rille alkaa kasautua lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4partikkeleita, jolloin muodostuu aluksi sohjoinen l\u00e4tty. Jatkuvien t\u00f6rm\u00e4ilyjen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4tyn reunaosasta tulee korkeampi kuin keskustasta. Valtamerill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 py\u00f6ryl\u00e4t voivat kasvaa halkaisijaltaan monen metrin kokoisiksi.\n <\/p>\n

\n Pallo on l\u00e4tyn erikoistapaus. Se syntyy, kun kasautuva j\u00e4\u00e4kimpale p\u00e4\u00e4see py\u00f6r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n kaikkiin suuntiin.\n <\/p>\n

\n Donitsi taas vaatii sopivan py\u00f6rteen tai virtauksen, joka pit\u00e4\u00e4 keskustan rei\u00e4n j\u00e4\u00e4tym\u00e4tt\u00e4.\n <\/p>\n

\n N\u00e4m\u00e4kin ovat j\u00e4\u00e4tymisvaiheen eli alkutalven ilmi\u00f6it\u00e4. Pari pakkasastetta ei kuitenkaan viel\u00e4 riit\u00e4. Joen virtapaikoissa pannukakkuja, palloja ja donitseja voi havaita my\u00f6s my\u00f6hemmin talvella.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4helmet ja helminauhat<\/p>\n

\"H\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseittiin<\/p>\n

\n H\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseittiin on muodostunut talven ensimm\u00e4isill\u00e4 pakkasilla monia pikkiriikkisi\u00e4 j\u00e4\u00e4helmi\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tinja Huoviala\n <\/p>\n

\n Mets\u00e4 kimmelt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4helmist\u00e4 ja helminauhoista.\n <\/p>\n

\n Pikkupakkasella ilman kosteus tiivistyy eli h\u00e4rmistyy eli muuttuu kaasumaisesta kiinte\u00e4\u00e4n olomuotoon, vaikkapa h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseitteihin.\n <\/p>\n

\n Ohut seitti ei paljoa tarvitse, jotta se alkaa jo v\u00e4lkehti\u00e4 helminauhana, mutta samalla tavalla pienen pieni\u00e4 j\u00e4\u00e4hippusia kertyy heiniin, muihin kasveihin ja vaikka mihin \u2013 t\u00e4m\u00e4 on varmasti tuttu ilmi\u00f6.\n <\/p>\n

\n T\u00e4ll\u00e4 tiedolla p\u00e4\u00e4set ehk\u00e4 askeleen verran ammattimaisempaan suuntaan: kirkas j\u00e4\u00e4 on ollut joskus vett\u00e4, valkoinen ja huokoinen rakenne paljastaa h\u00e4rmistymisen.\n <\/p>\n

\n N\u00e4it\u00e4 kannattaa bongailla ensimm\u00e4isill\u00e4 pakkasilla, ennen kuin lumi peitt\u00e4\u00e4 kaiken alleen.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4lohkareet kirkkaan kannen alla<\/p>\n

<\/p>\n

\"Pyyk\u00f6sj\u00e4rven<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

\"Pyyk\u00f6sj\u00e4rven<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

\"Pyyk\u00f6sj\u00e4rven<\/p>\n

\n Pyyk\u00f6sj\u00e4rven kirkkaan j\u00e4\u00e4pinnan alla oli mielenkiintoinen mosaiikki joulukuussa 2024.\n <\/p>\n

\n Kuva: Juho Maijala\n <\/p>\n

\"Pyyk\u00f6sj\u00e4rven<\/p>\n

\n Pyyk\u00f6sj\u00e4rven kirkkaan j\u00e4\u00e4pinnan alla oli mielenkiintoinen mosaiikki joulukuussa 2024.\n <\/p>\n

\n Kuva: Juho Maijala\n <\/p>\n

\n Mik\u00e4 huikea j\u00e4\u00e4laattojen mosaiikki!\n <\/p>\n

\n Jossain vaiheessa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 on rikkoutunut ja vanhan j\u00e4\u00e4n palasia on j\u00e4\u00e4nyt uuden, kirkkaan j\u00e4\u00e4n alle. Niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 luistelu tuntuu villilt\u00e4: pinta on tasainen, vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan muulta.\n <\/p>\n

\n Yleens\u00e4 rikkoutumisen on aiheuttanut ihminen, joka esimerkiksi avantoa tehdess\u00e4\u00e4n on puskenut lohkareet sivummas. Luontokin, kuten tuuli tai virtaus, voi kasata niit\u00e4 yhteen paikkaan.\n <\/p>\n

\n Seuraavilla kunnon pakkasilla n\u00e4ky tallentuu j\u00e4\u00e4ll\u00e4 kulkijoiden ihasteltavaksi.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4kukkaset<\/p>\n

\"J\u00e4\u00e4kukkaset<\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4kukkaset tarvitsevat synty\u00e4kseen suolaisen meriveden.\n <\/p>\n

\n Kuva: Jari Saarikivi \/ Syke\n <\/p>\n

\"J\u00e4\u00e4kukkaset<\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4kukkaset tarvitsevat synty\u00e4kseen suolaisen meriveden.\n <\/p>\n

\n Kuva: Jari Saarikivi \/ Syke\n <\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4npinta on puhjennut kukkaan.\n <\/p>\n

\n Suolaisen meriveden j\u00e4\u00e4tyess\u00e4 alkutalvella suola j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensij\u00e4\u00e4h\u00e4n reiki\u00e4, joista voi nousta j\u00e4\u00e4kukkasia, kun vesi puristuu hiljalleen rei\u00e4st\u00e4 ulos- eli yl\u00f6sp\u00e4in. Suolakanavista l\u00e4pi tullut vesi j\u00e4\u00e4tyy pitkiksi j\u00e4\u00e4kiteiksi.\n <\/p>\n

\n Per\u00e4meren vesi lienee t\u00e4h\u00e4n liian suolatonta, mutta vaikkapa Suomenlahdella j\u00e4\u00e4kukkaset saattavat koristaa pintaa.\n <\/p>\n

\n Suolattomaan veteen, kuten j\u00e4rven rannalla kivenkoloon j\u00e4\u00e4neeseen, voi synty\u00e4 pystyss\u00e4 t\u00f6r\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 j\u00e4\u00e4piikkej\u00e4. Ensin kolossa olevan veden p\u00e4\u00e4lle muodostuu j\u00e4\u00e4kansi ja kun j\u00e4\u00e4tyminen etenee, paine vedess\u00e4 kasvaa. Sen seurauksena j\u00e4\u00e4kansi rikkoutuu ja piikki alkaa kasvaa rei\u00e4st\u00e4 yl\u00f6s.\n <\/p>\n

\n Pienest\u00e4 rei\u00e4st\u00e4 ulos puristuvan veden ulkokuori j\u00e4\u00e4tyy, ja kun t\u00e4t\u00e4 jatkuu tarpeeksi kauan, syntyy kokonainen piikki.\n <\/p>\n

Kristallinauhat<\/p>\n

\"Sanginjoella<\/p>\n

\n Sanginjoella Myllykoskella muodostui t\u00e4llainen j\u00e4\u00e4kristallinauha marraskuussa 2024.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tinja Huoviala\n <\/p>\n

\"Sanginjoella<\/p>\n

\n Sanginjoella Myllykoskella muodostui t\u00e4llainen j\u00e4\u00e4kristallinauha marraskuussa 2024.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tinja Huoviala\n <\/p>\n

\n Hel\u00e4ht\u00e4isiv\u00e4tk\u00f6h\u00e4n j\u00e4\u00e4kelloset, jos niit\u00e4 soittaisi?\n <\/p>\n

\n Kristallinauhoja voi n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4ihin aikoihin esimerkiksi puron tai joen yli kaatuneen puunrungon alapinnalla.\n <\/p>\n

\n Sulasta vedest\u00e4 nousee kosteutta, joka j\u00e4\u00e4 pisaroiksi runkoon ja j\u00e4\u00e4tyy. Nouseva vesih\u00f6yry kiinnittyy eri puolille puikkoa, jolloin se kasvaa mit\u00e4 erilaisimpiin muotoihin.\n <\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n syntyyn tarvitaan sulaa, plusasteista vett\u00e4 ja pakkasta, jolloin ilma j\u00e4\u00e4htyy.\n <\/p>\n

\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 olosuhteet voivat olla samankaltaiset, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan. Veden l\u00e4mp\u00f6 on nollan pinnassa eik\u00e4 ilma niink\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4hdy vaan l\u00e4mpenee. Lis\u00e4ksi aurinko sulattaa syntym\u00e4isill\u00e4\u00e4n olevat, heikot j\u00e4\u00e4rakenteet nopeasti.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4vallit eli r\u00f6ysit, r\u00f6ysyt, r\u00f6ys\u00e4t…<\/p>\n

\"Isoja<\/p>\n

\n Isoja j\u00e4\u00e4valleja muodostuu merelle.\n <\/p>\n

\n Kuva: Vesa Joensuu \/ Arkisto\n <\/p>\n

\"T\u00e4m\u00e4<\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4 r\u00f6ysi on kuvattu Siikajoen Karinkannassa tammikuussa 2020. Raahen seudulla j\u00e4\u00e4valleista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimi\u00e4 r\u00f6yssy ja rovi. Hailuodossa nimityksi\u00e4 ovat ainakin r\u00f6ys\u00e4, r\u00f6ysi ja r\u00f6ysy.\n <\/p>\n

\n Kuva: Vesa Joensuu \/ Arkisto\n <\/p>\n

\n Vedell\u00e4 ja tuulella on voimansa, ja kun ne yhdistyv\u00e4t, syntyy hurjia r\u00f6ykki\u00f6it\u00e4.\n <\/p>\n

\n Merell\u00e4 j\u00e4\u00e4vallit ovat vaikuttavia, mutta kehittyy niit\u00e4 my\u00f6s isoilla j\u00e4rvill\u00e4 ja joissa. P\u00e4\u00e4asiassa ilmi\u00f6t\u00e4 n\u00e4kee rantojen ja karikoiden l\u00e4hell\u00e4.\n <\/p>\n

\n Ensimm\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla railo, jotta j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4see liikkeelle. Railojen synty liittyy l\u00e4mp\u00f6tilan muutokseen, mutta meress\u00e4 j\u00e4\u00e4 on aina rikki jostain kohdasta.\n <\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4n liikkeen saa aikaan tuuli. Kun aikaa ja matkaa on riitt\u00e4v\u00e4sti, tuuli ty\u00f6ntelee j\u00e4\u00e4t\u00e4 sellaisella voimalla, ett\u00e4 r\u00f6ykki\u00f6ist\u00e4 tulee valtavia.\n <\/p>\n

\n Joessa vedenpinta liikkuu yl\u00f6s ja alas, ja se aiheuttaa j\u00e4\u00e4n rikkoutumisen. Jokeen voi synty\u00e4 rannasta rantaan ylt\u00e4vi\u00e4 j\u00e4\u00e4patoja. Aiemmin n\u00e4m\u00e4 liittyiv\u00e4t suoraviivaisesti kev\u00e4\u00e4seen, mutta ilmastonmuutoksen takia patoja voi synty\u00e4 jopa tammi- ja helmikuussa.\n <\/p>\n

\n Eniten kev\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6 j\u00e4\u00e4vallit ovat siksi, ett\u00e4 heikentyneen j\u00e4\u00e4n liikuttaminen vaatii tuulelta v\u00e4hemm\u00e4n voimaa. Merell\u00e4 valleja voi synty\u00e4 my\u00f6s syd\u00e4ntalvella, jos tuuli on riitt\u00e4v\u00e4n kova.\n <\/p>\n

Puikkoj\u00e4\u00e4<\/p>\n

\"Kev\u00e4tj\u00e4\u00e4<\/p>\n

\n Kev\u00e4tj\u00e4\u00e4 voi olla paksu, mutta heikko. Se johtuu puikkoj\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 saa hyv\u00e4n muistis\u00e4\u00e4nn\u00f6n kev\u00e4tj\u00e4ille: kun lumet ovat sulaneet, pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkuessa olla hyvin varovainen.\n <\/p>\n

\n Kuva: Vesa Joensuu \/ Arkisto\n <\/p>\n

\n Puikkoj\u00e4\u00e4 on ilmi\u00f6, johon ei kannata tehd\u00e4 tuttavuutta vahingossa.\n <\/p>\n

\n Luonnonj\u00e4\u00e4 koostuu j\u00e4\u00e4kiteist\u00e4, jotka ovat pitkulaisia puikkoja. Kun aurinko l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, s\u00e4teily p\u00e4\u00e4see tunkeutumaan j\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle ja j\u00e4\u00e4 sulaa kiteiden rajakohdista.\n <\/p>\n

\n Silloin koko j\u00e4\u00e4 muuttuu puikkomaiseksi ja hauraaksi, vaikka olisi viel\u00e4 paksukin. J\u00e4\u00e4 koostumus on kuin pystyss\u00e4 olevia mehupillej\u00e4 vieri vieress\u00e4. Puolenkin metrin paksuisesta puikkoj\u00e4\u00e4st\u00e4 voi hupsahtaa l\u00e4pi ilman mit\u00e4\u00e4n ennakkovaroituksia.\n <\/p>\n

\n Ilmi\u00f6 alkaa siin\u00e4 vaiheessa, kun j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 lunta, talvesta ja sen lumim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 riippuen maalis\u2013huhtikuussa. Vaikka alkutalvella l\u00e4mp\u00f6tila saattaa olla samoissa lukemissa, auringon l\u00e4mmitys ei silloin riit\u00e4 aiheuttamaan puikkoutumista.\n <\/p>\n

J\u00e4\u00e4puikot<\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4 kaikille tuttu ilmi\u00f6 liittyy vahvasti kev\u00e4\u00e4seen. Puikko saa alkunsa valuvasta vedest\u00e4, joka j\u00e4\u00e4tyy uudelleen j\u00e4\u00e4puikoksi, jos ilma on riitt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4. Puikko kasvaa, kun sit\u00e4 pitkin valuva vesi j\u00e4\u00e4tyy uudestaan.\n <\/p>\n

\n Vaan tied\u00e4tk\u00f6, miksi puikko pysyy j\u00e4\u00e4ss\u00e4, vaikka ilman l\u00e4mp\u00f6 olisi selv\u00e4sti plussalla? J\u00e4isen puikon pinnalla oleva vesi haihtuu. Haihtuminen imee l\u00e4mp\u00f6\u00e4 j\u00e4\u00e4puikosta, jolloin sen l\u00e4mp\u00f6tila pysyy pakkasella.\n <\/p>\n

\"J\u00e4\u00e4puikot<\/p>\n

\n J\u00e4\u00e4puikot ovat eri asia kuin puikkoj\u00e4\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6 on kaikille tuttu, mutta silti hauska tarkkailtava.\n <\/p>\n

\n Kuva: Anssi Jokiranta \/ Arkisto\n <\/p>\n

\n Jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 Oulun yliopiston kemian emeritusprofessorin Jouni Pursiaisen ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) vesivarojen ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llik\u00f6n Jari Uusikiven haastatteluja.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alkutalvi on mainiota j\u00e4nnien j\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden tarkkailun aikaa. Hauskimpia ja n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 niist\u00e4 voi bongata juuri nyt, kun luonto muuten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":111701,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-111700","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115689251644125784","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111700\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/111701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}