{"id":111756,"date":"2025-12-09T12:11:17","date_gmt":"2025-12-09T12:11:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111756\/"},"modified":"2025-12-09T12:11:17","modified_gmt":"2025-12-09T12:11:17","slug":"kun-totuus-on-vasemmistolainen-verkkouutiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/111756\/","title":{"rendered":"Kun totuus on vasemmistolainen | Verkkouutiset"},"content":{"rendered":"

Suomalaiseen keskusteluun on noussut uusi taikasana: antitiede. Sill\u00e4 voidaan kuitata ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 kritiikki, ohittaa tutkimus ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 asiallinen v\u00e4ittely. Viime viikkoina termin ovat nostaneet esiin fyysikko Kari Enqvist<\/strong>\u00a0Ylen kolumnissaan<\/a>\u00a0ja oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen<\/strong> Haaste-lehden haastattelussa<\/a>.<\/p>\n

He varoittavat tiedevastaisuudesta, maalittamisesta ja populismista. Huoli sin\u00e4ns\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Ongelma on siin\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 akateemiset auktoriteetit<\/strong> itse ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tieteen ja tiedekritiikin. Molemmat ovat Helsingin yliopiston emeritusprofessoreita \u2014 ja juuri siksi on huolestuttavaa, ett\u00e4 tieteen puolustukseksi esitetyt argumentit j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4in ohuiksi. Jos t\u00e4m\u00e4 on suomalaisen tiede-establishmentin paras vastaus kritiikkiin, jokin on selv\u00e4sti pieless\u00e4.<\/p>\n

Kekkonen sent\u00e4\u00e4n tarttuu konkreettiseen ilmi\u00f6\u00f6n \u2014 maahanmuuttajien yliedustukseen rikostilastoissa \u2014 mutta kuvaa sen tavalla, joka on r\u00e4ike\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa ajankohtaisen tutkimusn\u00e4yt\u00f6n kanssa. Enqvist taas ei kytke varoituksiaan yhteenk\u00e4\u00e4n esimerkkiin.<\/p>\n

Enqvistin kritiikki osuu l\u00e4hinn\u00e4 omaan nilkkaan<\/p>\n

Kari Enqvist kirjoittaa maallikoiden k\u00e4sitteellisest\u00e4 sekavuudesta ja \u201cideologisista muoteista\u201d. Silti h\u00e4nen oma kolumninsa koostuu suurista historiallisista vertauksista ilman ainoatakaan analysoitua tapausta. Oikeistolainen tiedekritiikki rinnastuu h\u00e4nen tarinassaan Ranskan vallankumoukseen, Mussoliniin ja amerikkalaisiin rokote-ep\u00e4ilij\u00f6ihin \u2013 mutta yksik\u00e4\u00e4n konkreettinen v\u00e4ite ei p\u00e4\u00e4dy tarkasteltavaksi.<\/p>\n

Erityisen ongelmallista on h\u00e4nen tapansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Alan Sokalia<\/strong> esimerkkin\u00e4. Enqvist mainitsee Sokal\u0131n vasemmistolaisena \u2013 mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin paikkansa \u2013 mutta antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuuluisa tiedekepponen<\/a>\u00a0paljastaisi jotakin nykyisest\u00e4 oikeistolaisesta tiedevastaisuudesta.<\/p>\n

Todellisuudessa Sokal kritisoi vasemmiston omaa pseudotieteellisyytt\u00e4: relativistista h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4 ja poliittista retoriikkaa, joka verhottiin tieteellisiksi ja vaikeaselkoisiksi k\u00e4sitteiksi. H\u00e4nen viestins\u00e4 oli, ett\u00e4 tieteen sis\u00e4inen ideologisoituminen on vaarallisempaa kuin kansalaisten skeptisyys. Sokal toisti saman my\u00f6hemmiss\u00e4 kirjoituksissaan<\/a>: tieteen ydin uhkaa h\u00e4m\u00e4rty\u00e4, kun poliittinen agenda ja trendikk\u00e4\u00e4t ideat ohittavat metodologisen rehellisyyden.<\/p>\n

Tapasin Sokalin viime kes\u00e4n\u00e4 Lontoossa woke-ilmi\u00f6t\u00e4 pohtivassa tilaisuudessa<\/a>. En ollut uskoa korviani, kun h\u00e4n kertoi perehtyneens\u00e4 tutkimukseeni<\/a> sosiaalitieteiden ideologisista vinoumista. Sokal piti artikkelistani, ja oli t\u00e4ysin samalla linjalla siit\u00e4, ett\u00e4 tieteen suurimmat uhat tulevat usein akateemisesta maailmasta itsest\u00e4\u00e4n, sen poliittisesta yhdenmukaisuudesta. Juuri t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman Enqvist sivuuttaa.<\/p>\n

H\u00e4nen kolumninsa puolustaa tiedett\u00e4, mutta ei tee sit\u00e4 tieteellisesti: ei esimerkein ja argumentein, vaan h\u00e4m\u00e4rill\u00e4 mielikuvilla.<\/p>\n

Kekkosen kliseet eiv\u00e4t kest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvaloa<\/p>\n

Jukka Kekkonen on eri tapaus. H\u00e4n tarttuu konkreettiseen faktaan: ulkomaalaistaustaisten yliedustukseen rikostilastoissa. H\u00e4n katsoo, ettei ilmi\u00f6 johdu \u201doman kulttuurin kelvottomuudesta\u201d, vaan \u201dtukalista elinoloista\u201d, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ongelmak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.<\/p>\n

Paras tutkimusn\u00e4ytt\u00f6<\/a> osoittaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 mittava yliedustus ei koske kaikkia maahanmuuttajia, vaan vain tietyist\u00e4 kulttuuripiireist\u00e4 tulevia ryhmi\u00e4<\/strong>. Sosioekonomisten olosuhteiden huomioiminen kaventaa eroja jonkin verran, mutta ei poista niit\u00e4. \u201dTukalat olot\u201d eiv\u00e4t siis riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n afrikkalaisten ja L\u00e4hi-id\u00e4n miesten yliedustusta Suomen rikostilastoissa.<\/p>\n

Viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 \u201dtutkimusperusteisuutta\u201d per\u00e4\u00e4nkuuluttava Kekkonen ei mainitse valtion rahoittamaa systemaattista katsausta<\/a> Syrj\u00e4ytymisen ja huono-osaisuuden yhteys turvallisuuteen (2023). Se k\u00e4y l\u00e4pi kaikki pohjoismaiset kausaalitutkimukset huono-osaisuuden vaikutuksesta rikollisuuteen \u2013 eik\u00e4 tue Kekkosen selitysmallia. Katsauksen mukaan ei ole uskottavaa kausaalista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siita, ett\u00e4 huono-osaisuus sin\u00e4ns\u00e4 lis\u00e4isi rikollisuutta. Suurin osa tilastollisesta yhteydest\u00e4 selittyy valikoitumisella \u2013 yksil\u00f6llisill\u00e4 ominaisuuksilla, kuten impulsiivisuus ja kognitiiviset vajeet, jotka altistavat rikollisuuteen taipuvaiset henkil\u00f6t heikkoon sosioekonomiseen asemaan.<\/p>\n

Kekkosen esimerkki on siis todellinen, mutta h\u00e4nen tarjoamansa selitysmalli ei kest\u00e4 empiirist\u00e4 tarkastelua. Siksi h\u00e4nen oma lausumansa kuulostaa erityisen ironiselta:
\u201cTutkimusperusteisuus on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 polarisoituneessa ilmapiiriss\u00e4.\u201d
T\u00e4sm\u00e4lleen n\u00e4in \u2013 ja juuri siksi on ongelmallista, ett\u00e4 h\u00e4n itse ohittaa valtion tilaaman systemaattisen katsauksen keskeiset johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

Todellinen tiedevastaisuus l\u00f6ytyy usein talon sis\u00e4lt\u00e4<\/p>\n

Kari Enqvist ja Jukka Kekkonen ovat oikeassa yhdess\u00e4 asiassa: tieteen legitimiteetti on heikentynyt.<\/p>\n

Mutta he ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ilmi\u00f6n alkuper\u00e4n suhteen. Tiedett\u00e4 eiv\u00e4t murenna taksikuskit tai somekansa, vaan yliopistojen sis\u00e4inen ideologisoituminen. Kun aktivistitutkimus, poliittinen portinvartijuus ja tieteen sis\u00e4inen itsesensuuri j\u00e4tet\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4, tiedeyhteis\u00f6 menett\u00e4\u00e4 uskottavuutensa vaatiessaan kansalaisilta \u201dtutkimusperusteista ajattelua\u201d.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

Olen itse sosiologian ja kriminologian professori. Uskon empiiriseen tutkimukseen, avoimeen keskusteluun ja siihen, ett\u00e4 tiede kest\u00e4\u00e4 kritiikin, kunhan se pysyy rehellisen\u00e4. Se, mit\u00e4 tiede ei kest\u00e4, on:<\/p>\n