![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/mirva-heiskanen_00-5kommenttikayta.jpg\")
<\/p>\n <\/p>\n
Australia kielt\u00e4\u00e4 sosiaalisen median tilit alle 16-vuotiailta tietyill\u00e4 somealustoilla\u00a010. joulukuuta l\u00e4htien<\/a>. Vastuu on somealustoja yll\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 yhti\u00f6ill\u00e4: jos ne eiv\u00e4t huolehdi ik\u00e4rajan noudattamisesta \u201dkohtuullisella tavalla\u201d, niit\u00e4 uhkaavat miljoonasakot. S\u00e4\u00e4ntelyn kohteena ovat esimerkiksi Youtube, X, Facebook, Instagram, Tiktok, Snapchat, Reddit ja Threads. Tarkoitus on suojata lapsia ja nuoria haitalliselta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4, kuten kiusaamiselta, itsetuhoisuuteen kannustavalta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4 sek\u00e4 seksuaaliselta v\u00e4kivallalta.<\/p>\n Australian lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 taitaakin tiukkuudessaan olla ensimm\u00e4inen laatuaan, mutta muissakin l\u00e4nsimaissa on viime vuosina her\u00e4tty \u00e4lypuhelinten nuorille ja lapsille aiheuttamiin haittoihin, ja esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kouluissa on alettu rajoittaa. Esimerkiksi Ranskassa 11\u201315-vuotiaiden koululaisten pit\u00e4\u00e4 laittaa k\u00e4nnyk\u00e4t lokeroon<\/a> koko koulup\u00e4iv\u00e4n ajaksi.<\/p>\n Suomessa vastik\u00e4\u00e4n Espoon kaupunki kertoi tiukentavansa mobiililaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevia linjauksiaan<\/a> yl\u00e4kouluissa: ensi vuoden alusta l\u00e4htien omien mobiililaitteiden k\u00e4ytt\u00f6 sallitaan jatkossa yhdell\u00e4 v\u00e4litunnilla. T\u00e4n\u00e4 vuonna elokuussa Suomessa tuli voimaan laki, joka kielt\u00e4\u00e4 oppilailta mobiililaitteiden k\u00e4yt\u00f6n oppituntien aikana. Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t saavat itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laitteiden s\u00e4ilytyksest\u00e4 oppitunneilla sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja s\u00e4ilytyksest\u00e4 muuna kouluaikana.<\/p>\n Viel\u00e4 muutama vuosi sitten t\u00e4llaista yleist\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 pidettiin Suomessa jos nyt ei mahdottomana, niin ainakin hyvin vaikeana toteuttaa. N\u00e4in oli, vaikka sek\u00e4 lasten vanhemmat ett\u00e4 opettajat ovat tienneet jo kauan, ett\u00e4 \u00e4lylaitteen r\u00e4pl\u00e4\u00e4minen l\u00e4pi koulup\u00e4iv\u00e4n ei tee hyv\u00e4\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n. Kodeissa monet vanhemmat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n pyrkineet rajoittamaan lasten ruutuaikaa, mutta kaikkiin Suomen kouluihin ulottuva s\u00e4\u00e4ntely saatiin vasta t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/a><\/p>\n Mik\u00e4 muutti asenteet ja tunnelman?<\/p>\n Siihen on monta syyt\u00e4. Suomessakin keskustelua kiihdytti yhdysvaltalaisen Jonathan Haidtin<\/strong> kirja The Anxious Generation eli Ahdistunut sukupolvi (Terra Cognita), joka ilmestyi vuonna 2024. Haidtin teesi oli, ett\u00e4 \u00e4lylaitteiden yleistynyt k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4nnyt nuorten ahdistuneisuutta epidemiaksi asti. Haidtin v\u00e4itteit\u00e4 my\u00f6s kritisoivat monet. Kriitikoiden mielest\u00e4 nuorten mielenterveyden heikentymisen todelliset syyt saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, jos syyp\u00e4\u00e4ksi nimet\u00e4\u00e4n vain tekniikka.<\/p>\n Haidt nosti kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n asian vahvasti agendalle ja puheenaiheeksi.<\/p>\n Kirjan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4n kiinnostuksen vanavedess\u00e4 my\u00f6s suomalaiset tutkijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t julkisuuteen kertomaan siit\u00e4, mit\u00e4 tutkimus on saanut selville \u00e4lylaitteista ja niiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. (T\u00e4st\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2024 kirjoittamastani jutusta l\u00f6ytyy linkki muutamaan tutkimukseen<\/a>.)<\/p>\n Kolmas syy asennemuutokseen on ollut kiinalaisen Tiktok-palvelun suosion kasvu nuorten keskuudessa. Tiktokin algoritmi on erityisen koukuttava. Monille aikuisille Tiktok on vieraampi somealusta kuin vaikkapa Facebook tai Instagram ja siksi pelottavampi. Alustalla toki julkaisevat ihan asiallista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 my\u00f6s niin sanotut perinteiset mediat, my\u00f6s Tekniikan Maailma. Vuoden 2024 lopussa yli puolelle 13\u201318-vuotiaista nuorista Suomessa Tiktok oli t\u00e4rkein uutiskanava<\/a>.<\/p>\n Ehk\u00e4 suurin syy tunnelman ja ilmapiirin muutokseen on kuitenkin aika. <\/p>\n Kun autot yleistyiv\u00e4t, ei niiss\u00e4 ensin ollut turvav\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 liikenteess\u00e4 nopeusrajoituksia. Kun uusia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ensi kerran ehdotettiin, osa piti moista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tiukkapipoisena, turhana, ja jopa vaarallisena.<\/p>\n Uuden, hy\u00f6dyllisen ja hauskan teknologian s\u00e4\u00e4ntely her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina intohimoja. Vie aikansa, ennen kuin kiehtovan teknologian haitat paljastuvat ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aletaan kaivata. Suomessa koulujen oppituntien yleisen k\u00e4nnykk\u00e4kiellon olisi voinut s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 jo aiemmin, mutta hyv\u00e4, ett\u00e4 se nyt on olemassa. J\u00e4rki voittaa v\u00e4hitellen ja \u00e4lylaitteiden turvavy\u00f6t yleistyv\u00e4t.<\/p>\n Toimiiko Australian somes\u00e4\u00e4ntely, ja pit\u00e4isik\u00f6 siit\u00e4 ottaa oppia? Isot somealustoja py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6t sanovat, ett\u00e4 lapset ja nuoret saattavat siirty\u00e4 vaarallisemmille, v\u00e4hemm\u00e4n kontrolloiduille alustoille ja ett\u00e4 ik\u00e4raja erist\u00e4\u00e4 nuoret yhteis\u00f6ist\u00e4. Maan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4t sanovat, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 voi kyll\u00e4 laajentaa, jos n\u00e4in k\u00e4y. Australialaisten s\u00e4\u00e4ntelyn vaikutuksia on kiinnostavaa ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Australia kielt\u00e4\u00e4 sosiaalisen median tilit alle 16-vuotiailta tietyill\u00e4 somealustoilla\u00a010. joulukuuta l\u00e4htien. Vastuu on somealustoja yll\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 yhti\u00f6ill\u00e4: jos ne…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":111820,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,1028,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-111819","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-sosiaalinen-media","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115689955504816764","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111819","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111819"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111819\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/111820"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111819"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111819"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111819"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}