{"id":112936,"date":"2025-12-10T18:25:09","date_gmt":"2025-12-10T18:25:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/112936\/"},"modified":"2025-12-10T18:25:09","modified_gmt":"2025-12-10T18:25:09","slug":"miksi-kalliomaalaukset-tehtiin-tutkija-loysi-uuden-selityksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/112936\/","title":{"rendered":"Miksi kalliomaalaukset tehtiin? Tutkija l\u00f6ysi uuden selityksen"},"content":{"rendered":"

\n Menneisyyden suomalaisten tekem\u00e4t kalliomaalaukset ovat kiehtoneet ja askarruttaneet vuosisatoja. Tutkija uskoo niiden toimineen viestin\u00e4 turvallisista reiteist\u00e4.<\/p>\n

Suomen kalliomaalaukset on tehty noin 3 500\u20137 000 vuotta sitten pystysuoriin kalliojyrk\u00e4nteisiin, usein vesist\u00f6jen l\u00e4helle. Maalauksia on sijoitettu niin, ett\u00e4 ne toimivat opasteina vesill\u00e4 liikkuville, havaitsi v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/p>\n

Muinaisia rantaviivoja ja vesireittej\u00e4 mallintamalla voidaan n\u00e4hd\u00e4, miten ihmiset ovat tuhansia vuosia sitten liikkuneet J\u00e4rvi-Suomen vesist\u00f6iss\u00e4. Yliopisto-opettaja Karen Niskanen<\/strong> havaitsi Oulun yliopistossa tarkastetussa v\u00e4it\u00f6skirjassaan<\/a>, ett\u00e4 veneaiheiset kalliomaalaukset osoittivat turvalliset kulkureitit muuttuvissa vesist\u00f6iss\u00e4 ja kertoivat vesireittien varrella sijaitsevista merkitt\u00e4vist\u00e4 paikoista.<\/p>\n

Kalliomaalaukset kertoivat turvallisista reiteist\u00e4<\/p>\n

Nykyisi\u00e4 karttoja katsomalla on vaikea n\u00e4hd\u00e4 mennytt\u00e4, mutta menneisyyden tutkimukseen l\u00f6ydettiin v\u00e4it\u00f6stutkimusta varten t\u00e4ysin uusi maankohoamisen mallintamisen menetelm\u00e4. Sen avulla voidaan havainnollistaa karttakuvana, milt\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeinen maisema on n\u00e4ytt\u00e4nyt maankohoamisen eri vaiheissa. <\/p>\n

Karen Niskanen yhdisti tutkimuksessaan veneit\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t kalliomaalaukset ja havaitsi, ett\u00e4 ne sijoittuvat kahden merkitt\u00e4v\u00e4n kalliomaalauspaikan Saraakallion ja Astuvansalmen v\u00e4lille, joiden v\u00e4lill\u00e4 turvalliset reitit tutkimuksen mukaan kulkivat.<\/p>\n

\"Laukaan<\/a>
\n Laukaan Saraakalliossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s kaksoisvenekuva. <\/p>\n

\u00a9 Petri Kaipainen \/ Otavamedia <\/p>\n

\u201cLuomistamme kartoista voidaan havaita, miten turvalliset reitit ovat katkenneet tai muuttuneet vaarallisiksi, kun maa on kohonnut ja maisema muuttunut. Ihmisten on t\u00e4ytynyt siirty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia reittej\u00e4. Uskon, ett\u00e4 kalliotaidetta on sijoitettu reiteille, joita pitkin on ollut turvallista kulkea\u201d, Niskanen kuvailee yliopiston tiedotteessa.<\/p>\n

Kalliomaalaukset kertovat omaa tarinaansa siit\u00e4, millainen ihmisen suhde luontoon on ollut aikojen saatossa.<\/p>\n

\u201cEmme ole tienneet kauheasti siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset ovat ajatelleet ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Tutkimukseni perusteella voidaan n\u00e4hd\u00e4, miten ihmiset ovat sopeutuneet muuttuvaan luontoon ja esimerkiksi muuttaneet tapaansa liikkua vesist\u00f6iss\u00e4 reittien muuttuessa\u201d, Karen Niskanen sanoo.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Luontoharrastaja Anssi Toivanen kulkee j\u00e4ttil\u00e4isten ja uhrikivien j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 N\u00e4m\u00e4 kalliomaalaukset ovat h\u00e4nen merkitt\u00e4vimm\u00e4t l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Menneisyyden suomalaisten tekem\u00e4t kalliomaalaukset ovat kiehtoneet ja askarruttaneet vuosisatoja. Tutkija uskoo niiden toimineen viestin\u00e4 turvallisista reiteist\u00e4. Suomen kalliomaalaukset…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":112937,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,20831,14170,33,31,30,11126,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-112936","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-esi-isat","14":"tag-esihistoria","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-muinaisjaannokset","19":"tag-suomi","20":"tag-suunnittelu","21":"tag-taiteet","22":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","23":"tag-taiteetsuunnittelu","24":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115696679296887914","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112936","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=112936"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112936\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/112937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=112936"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=112936"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=112936"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}