Historiapolitiikka|Ulkoministeri Elina Valtonen v\u00e4itti tiistaina uutiskanava CBS:n haastattelussa, ettei yksik\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaa ole sataan vuoteen hy\u00f6k\u00e4nnyt Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Ulkoministeri Elina Valtonen v\u00e4itti CBS News -haastattelussa, ettei yksik\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaa ole sataan vuoteen hy\u00f6k\u00e4nnyt Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n
Poliittisen historian dosentti Ville Soimets\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 selke\u00e4n\u00e4 k\u00f6mm\u00e4hdyksen\u00e4, sill\u00e4 se sivuuttaa Suomen hy\u00f6kk\u00e4yksen Neuvostoliittoon vuonna 1941.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri\u00f6n tiedottaja Maria Zaharova tarttui v\u00e4itteeseen ja julkaisi Telegramissa pitk\u00e4n kirjoituksen Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteisest\u00e4 historiasta.<\/p>\n
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen<\/a> antoi tiistaina yhdysvaltalaiselle CBS News -uutiskanavalle haastattelun, jossa h\u00e4n puhui Ven\u00e4j\u00e4n muodostamasta uhasta.<\/p>\n Haastattelussa ulkoministeri sanoi, ettei yksik\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaa ole sataan vuoteen hy\u00f6k\u00e4nnyt Ven\u00e4j\u00e4lle. Samana aikana Ven\u00e4j\u00e4 olisi kuitenkin Valtosen mukaan hy\u00f6k\u00e4nnyt 19:\u00e4\u00e4n naapurimaahansa.<\/p>\n Valtonen julkaisi <\/a>otteen haastattelusta my\u00f6s viestipalvelu X:\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ulkoministerin kommentti her\u00e4tti heti keskustelua, sill\u00e4 se vaikuttaa sivuuttavan t\u00e4ysin Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 vuosina 1941-1944 k\u00e4ydyn jatkosodan. Sota alkoi, kun Suomi hy\u00f6kk\u00e4si natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoon.<\/p>\n Poliittisen historian dosentin Ville Soimets\u00e4n<\/a> mielest\u00e4 Valtosen kommenteissa on kyse ilmiselv\u00e4st\u00e4 virheest\u00e4. H\u00e4n toimii yliopisto-opettajana Turun yliopistolla.<\/p>\n \u201dYrit\u00e4n hyv\u00e4ntahtoisesti tulkita, ett\u00e4 on k\u00e4ynyt k\u00f6mm\u00e4hdys. Vaikea hoksata miten n\u00e4in on p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n\u201d, h\u00e4n sanoo HS:lle.<\/p>\n Historian k\u00e4ytt\u00f6 politiikan v\u00e4lineen\u00e4 on h\u00e4nen mukaansa yleist\u00e4, mutta siin\u00e4 t\u00e4ytyy olla eritt\u00e4in tarkkana. Parhaimmillaan se on eritt\u00e4in hyv\u00e4 tapa oikeuttaa asioita silloin kun sill\u00e4 on pohjaa.<\/p>\n Sit\u00e4 voidaan kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s propagandan v\u00e4lineen\u00e4, kuten Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja useissa muissa valtioissa tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u201dSitten kun tapahtuu t\u00e4llainen k\u00f6mm\u00e4hdys, joutuu hankalaan paikkaan\u201d, Soimets\u00e4 sanoo.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri\u00f6n tiedottaja Maria Zaharova<\/a> tarttuikin v\u00e4itteeseen keskiviikkona. H\u00e4n julkaisi Telegram-viestipalvelussa pitk\u00e4n kirjoituksen<\/a>, jossa h\u00e4n ruoti Valtosta sek\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteist\u00e4 historiaa.<\/p>\n H\u00e4n viittaa jatkosodan lis\u00e4ksi niin kutsuttuihin heimosotiin, joissa suomalaiset joukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4lle useita kertoja vuosien 1918-1920 v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Ainakin osalla sotaretkist\u00e4 oli Suomen hallituksen tuki.<\/p>\n Zaharovan teksti seuraa t\u00e4sm\u00e4llisesti Ven\u00e4j\u00e4n nykyist\u00e4 valtiollista propagandaa. Tekstiss\u00e4 esiintyy useita valheellisia ja virheellisi\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4. Se muun muassa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Suomen julistaneen sodan Ven\u00e4j\u00e4lle vuonna 1918 sek\u00e4 suurentelee Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla sis\u00e4llissodan aikana k\u00e4ytyj\u00e4 taisteluita.<\/p>\n Viestin lopussa Zaharova lupaa antaa Valtoselle suomenkielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kirjasta, joka k\u00e4sittelee Suomen ja Ruotsin russofobian historiaa. Kirja on kirjoitettu nykyisen ven\u00e4l\u00e4isen valtiollisen propagandan hengess\u00e4.<\/p>\n Soimets\u00e4n mukaan Ven\u00e4j\u00e4n propagandalla haetaan oikeutusta omaan politiikkaan ja imperialistisiin toimiin.<\/p>\n \u201dFaktat ovat pelkki\u00e4 ty\u00f6kaluja. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n silloin kun tilaisuus tulee\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Soimets\u00e4n mielest\u00e4 Valtosen k\u00f6mm\u00e4hdys olisi ollut helppo v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puhumalla jostain muusta kuin sadasta vuodesta.<\/p>\n \u201dVoisi hyvin vedota esimerkiksi 50 vuoteen\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u201dSadan vuoden takaiset uhat eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n uhkia. Siksikin Valtonen olisi voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 k\u00f6mm\u00e4hdyksen erilaisella kehystyksell\u00e4\u201d, Soimets\u00e4 toteaa.<\/p>\n Suomalaisessa historiakeskustelussa on Soimets\u00e4n mielest\u00e4 onnistuttu yleisesti hyvin eik\u00e4 h\u00e4n n\u00e4e Valtosen yksitt\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4onnistunutta kommenttia viel\u00e4 suurena ongelmana.<\/p>\n \u201dSuomella pienen\u00e4 valtiona yksi valtti on yleinen luotettavuus ja johdonmukaisuus\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Valtti menetet\u00e4\u00e4n, jos poliittinen johto ei ole huolellinen ja harkittu viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u201dTotuudella on arvoa niin kauan kun sit\u00e4 yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n HS tavoitti ulkoministeri Valtosen erityisavustaja Matias Pajulan, jonka mukaan ministerill\u00e4 ei ole t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\u00e4 CBS:n haastatteluun.<\/p>\n \u201dKabinetin puolesta voin todeta, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 nyt kuullut puheenvuorot ovat j\u00e4lleen esimerkki siit\u00e4, kuinka Ven\u00e4j\u00e4n informaatiokoneisto rakentaa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ep\u00e4rehellist\u00e4 kuvaa uhrina\u201d, Pajula kommentoi asiaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Historiapolitiikka|Ulkoministeri Elina Valtonen v\u00e4itti tiistaina uutiskanava CBS:n haastattelussa, ettei yksik\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaa ole sataan vuoteen hy\u00f6k\u00e4nnyt Ven\u00e4j\u00e4lle. Lue…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":112970,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-112969","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115696832537109529","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=112969"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112969\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/112970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=112969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=112969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=112969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}