{"id":113297,"date":"2025-12-11T05:03:07","date_gmt":"2025-12-11T05:03:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113297\/"},"modified":"2025-12-11T05:03:07","modified_gmt":"2025-12-11T05:03:07","slug":"ukrainan-rauha-on-lahempana-kuin-koskaan-nain-se-nakyisi-suomen-taloudessa-katso-kuusi-pointtia-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113297\/","title":{"rendered":"Ukrainan rauha on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin koskaan \u2013 n\u00e4in se n\u00e4kyisi Suomen taloudessa: katso kuusi pointtia | Talous"},"content":{"rendered":"

Ukrainan sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 ei ole varmuutta, mutta taloudessa ennakoidaan aina tulevaa. Ja onhan presidentti Alexander Stubbin<\/strong> mukaan rauha nyt l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin koskaan<\/a>.<\/p>\n

Miten rauha n\u00e4kyisi Euroopan ja Suomen taloudessa?<\/p>\n

Kysyimme n\u00e4kemyksi\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisten tietojen perusteella kolmelta talouden huippuasiantuntijalta: Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanilta<\/strong>, tutkimuslaitos Laboren ennustep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juho Koistiselta<\/strong> ja Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston toimistop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markku Lehmukselta<\/strong>.<\/p>\n

Perusoletuksena on, ett\u00e4 sopimuksesta tulee kompromissi, jossa Ukraina menett\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 joitain alueitaan, mutta pysyy itsen\u00e4isen\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sotilaallisen puolustuskyvyn.<\/p>\n

Kokosimme mahdollisen kompromissirauhan seurauksista kuusi t\u00e4rkeint\u00e4 pointtia.<\/p>\n

1. Kuluttajien pelko hellitt\u00e4\u00e4<\/p>\n

EU-maissa yksityinen kulutus vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti talouskasvuun. Siksi on ratkaisevaa, miten kuluttajat k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t.<\/p>\n

Koronavuosina rahaa j\u00e4i s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n, kun ravintolat olivat kiinni ja matkustaa ei voinut. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen kuluttajien talousluottamuksen horjuminen on saanut kansan taas s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle.<\/p>\n

Juho Koistisen mukaan s\u00e4\u00e4st\u00e4misen lis\u00e4\u00e4ntyminen ja yksityisen kulutuksen jyrkk\u00e4 laskeminen niin Suomessa kuin Ruotsissakin on j\u00e4\u00e4nyt vaille selv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Psykologiset tekij\u00e4tkin saattavat vaikuttaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon siihen, miten kulutus l\u00e4htee piristym\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia tekij\u00f6it\u00e4 ei kannata ainakaan aliarvioida.<\/p>\n

Jos rauhansopimuksen ansiosta luottamus huomiseen taas vahvistuisi, sukan varressa olisi ainakin rahaa, jota k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se saisi vauhtia moneen talouden alaan.<\/p>\n

Mutta ratkaisevaa on, tuleeko rauhasta sellainen, ett\u00e4 sen uskotaan kest\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 rauhansopimus voi p\u00e4invastoin lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja saada kansan leikkaamaan kulutustaan entisest\u00e4\u00e4n. Taloudelle se tarkoittaisi jarrun painamista.<\/p>\n

2. Osakkeille riemupomppu<\/p>\n

Nopeasti reagoivia osakemarkkinoita rauhansopimus pirist\u00e4isi Heidi Schaumanin arvion mukaan ainakin hetken.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4mm\u00f6inen lyhytkestoinen pieni riemupomppu voisi tulla maailmallakin, mutta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on selke\u00e4sti eurooppalainen ongelma ja siksi vaikutukset olisivat suurimmillaan juuri Euroopassa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kolme asiaa tapahtuvat ensimm\u00e4isen\u00e4 rauhansopimuksen j\u00e4lkeen – katso Heidi Schaumanin arvio. 3. Energia halpenee jo nyt<\/p>\n

Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteissa energia on ollut ja on edelleen avainasemassa. Ven\u00e4j\u00e4n alkoi rajoittaa kaasun vienti\u00e4\u00e4n Eurooppaan jo ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Se sai hinnat rajuun nousuun.<\/p>\n

Markku Lehmus huomauttaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vuoden loppupuolella kaasun hinta on jo l\u00e4htenyt laskuun. Hintaan vaikuttavat monet asiat s\u00e4\u00e4n viileydest\u00e4 l\u00e4htien, mutta markkinoilla n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n odottavan, ett\u00e4 rauhan my\u00f6t\u00e4 kaasuntuonti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 voisi taas kasvaa. Se lis\u00e4isi tarjontaa Euroopassa ja siten laskisi hintaa.<\/p>\n

EU-maat ovat sopineet<\/a> luopuvansa ven\u00e4l\u00e4iskaasusta parin vuoden kuluessa.<\/p>\n

Kaasu on Ven\u00e4j\u00e4n talouden t\u00e4rkein vientituote \u00f6ljyn j\u00e4lkeen. Viime kuussa Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljy- ja kaasutulot putosivat kolmanneksen<\/a> vuotta aiemmasta.<\/p>\n

Heidi Schauman arvioi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei tule tekem\u00e4\u00e4n rauhansopimusta ellei \u00f6ljyn- ja kaasunviennin rajoituksista luovuta tai jousteta. Pahimmassa tapauksessa Euroopan maat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pakotetaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isenergian ostojaan.<\/p>\n

Saksan suureen riippuvuuteen Ven\u00e4j\u00e4n energiasta ei ole Schauman arvion mukaan en\u00e4\u00e4 paluuta. Silti jonkinlainen energiakaupan kasvu on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 Saksan teollisuudelle ja kotitalouksille edullinen kaasu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Juho Koistinen puolestaan sanoo, ett\u00e4 Saksassa ja muuallakin Euroopassa on jo p\u00e4\u00e4sty niin suureen energiaomavaraisuuteen, ett\u00e4 tarvetta ven\u00e4l\u00e4iselle energialle on yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isenergiaan sitoutumiseen liittyv\u00e4t riskit ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n jo aiempaa paremmin.<\/p>\n

\u00d6ljyn tuonti suoraan Eurooppaan ei kasvaisi, mutta esimerkiksi Intian kautta ven\u00e4l\u00e4isen \u00f6ljyn tarjonta voisi kasvaa Euroopassakin ja painaisi hintoja alasp\u00e4in.<\/p>\n

4. J\u00e4lleenrakentaminen vain pieni piristys<\/p>\n

Ukrainan j\u00e4lleenrakentamisessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kiinnostavia liikemahdollisuuksia<\/a>. Luvassa voi kuitenkin olla pettymyksi\u00e4.<\/p>\n

Schauman muistuttaa, ett\u00e4 Ukraina oli ennen sotaa Euroopan k\u00f6yhimpi\u00e4 maita. Sodan j\u00e4lkeen se on entist\u00e4 k\u00f6yhempi.<\/p>\n

J\u00e4lleenrakentamisen tarvetta kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, mutta sen rahoittaminen on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa.<\/p>\n

EU:n j\u00e4\u00e4dytt\u00e4mien noin 210 miljardin euron Ven\u00e4j\u00e4n varojen k\u00e4ytt\u00e4minen olisi t\u00e4h\u00e4n iso ratkaisu. Toistaiseksi varojen k\u00e4ytt\u00e4miseen ei ole l\u00f6ydetty juridisia ratkaisuja.<\/p>\n

Sek\u00e4 Koistisen ett\u00e4 Schaumanin mukaan Ukrainan j\u00e4lleenrakentamisesta ei ole Euroopan talouden merkitt\u00e4v\u00e4ksi piristysruiskeeksi.<\/p>\n

\u2013 Kansantalouden mittakaavassa n\u00e4m\u00e4 summat eiv\u00e4t ole kovin merkitt\u00e4vi\u00e4, Koistinen arvioi.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kolme asiaa tapahtuvat ensimm\u00e4isen\u00e4 rauhansopimuksen j\u00e4lkeen – katso Juho Koistisen arvio. <\/p>\n

\u2013 Se on aika pieni piristysruiske. Iso kysymys on se, ett\u00e4 kuka rahoittaa uudelleenrakentamista. Siihen tarvitaan my\u00f6s yksityisi\u00e4 tahoja ja Ukrainaan liittyy viel\u00e4 todella paljon ep\u00e4varmuuksia, Schauman sanoo.<\/p>\n

J\u00e4lleenrakennusurakoiden mittaluokkaa pienent\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 pahimmin tuhotut alueet ovat it\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Ukrainassa. Jos ne p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t tulevassa rauhansopimuksessa Ven\u00e4j\u00e4n hallintaan, my\u00f6s alueiden j\u00e4lleenrakentaminen j\u00e4isi Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4siin.<\/p>\n

Suomen Pankin Lehmuksen mukaan rahoitus ei olisi ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ongelma.<\/p>\n

Sota teki aluksi hurjan pudotuksen Ukrainan talouteen, mutta sen j\u00e4lkeen sotatalous on saanut talouden toipumisen k\u00e4yntiin. Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto ennustaa l\u00e4hivuosille yli nelj\u00e4n prosentin kasvua. Sen turvin rakentamista voidaan rahoittaa.<\/p>\n

Lehmuksen mukaan suurempi kysymys on se, tuleeko rauhasta niin uskottava, ett\u00e4 yritykset haluavat sitoutua Ukrainassa erilaisiin j\u00e4lleenrakennushankkeisiin.<\/p>\n

5. Sotapakolaisista kaikki eiv\u00e4t palaa Ukrainaan<\/p>\n

Euroopassa on l\u00e4hes 5,4 miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista<\/a>.<\/p>\n

Saksassa heist\u00e4 on yli miljoona, Puolassa l\u00e4hes miljoona ja Suomessakin l\u00e4hes 72\u00a0000. Ukrainalaiset ovat olleet t\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4 Euroopan ik\u00e4\u00e4ntyvill\u00e4 ty\u00f6markkinoilla. Esimerkiksi maataloust\u00f6iss\u00e4 ukrainalaisilla on ollut huomattava rooli.<\/p>\n

Sotaa on jatkunut pian nelj\u00e4 vuotta ja monet ovat jo sopeutuneet uusiin kotimaihinsa. Schaumanin mukaan pakolaisten paluu tuleekin olemaan hidasta ja asteittaista, eik\u00e4 kaikkien yht\u00e4aikainen paluu ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Rauha ei johtaisi Euroopassa laajaan ty\u00f6voimapulaan, mutta maataloudessa ja ravintola-alalla voisi tulla ongelmia.<\/p>\n

6. Puolustusmenot jatkuvat raskaina<\/p>\n

Kaikki kolme asiantuntijaa ovat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 rauha ei miss\u00e4\u00e4n muodossaan k\u00e4\u00e4nn\u00e4 puolustusmenojen kehityst\u00e4 laskuun. Sen sijaan huono ja ep\u00e4varma rauha voisi p\u00e4invastoin kiihdytt\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n puolustusmenojen kasvua.<\/p>\n

Taisteluiden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 huolimatta Euroopan puolustusmenojen taakka ei siis hellit\u00e4.<\/p>\n

Euroopassa on n\u00e4hty, ett\u00e4 puolustuksen omavaraisuutta on kasvatettava tuntuvasti, kun presidentti Donald Trumpin<\/strong> Yhdysvaltojen tukeen ei ole luottamista.<\/p>\n

Luvassa ep\u00e4selvyytt\u00e4<\/p>\n

Kuinka suuri muutos sodan p\u00e4\u00e4ttyminen kaikkiaan olisi Euroopan taloudelle?<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 olisi tietenkin tappamisen lopettaminen, mutta Schauman ennakoi, ett\u00e4 sodan ja rauhan v\u00e4linen ero ei tule olemaan selv\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Yritystasolla kannattaa varautua siihen, ett\u00e4 ep\u00e4varmat ajat jatkuvat. Yritysten pit\u00e4\u00e4 olla iskunkest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Heidi Schauman uskoo, ett\u00e4 ep\u00e4varmuus tulee jatkumaan \u201dtodella pitk\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ukrainan sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 ei ole varmuutta, mutta taloudessa ennakoidaan aina tulevaa. Ja onhan presidentti Alexander Stubbin mukaan rauha…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":113298,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,2038,26,27,33,31,30,17,20874,24,25,28,29,15,2536,18,21,5071,32,78,19,20,16,987],"class_list":{"0":"post-113297","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-energia","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-jalleenrakentaminen","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-oljy-ja-kaasu","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-rauhansopimukset","27":"tag-suomi","28":"tag-talous","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-venajan-hyokkays"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115699188074140305","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113297","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113297"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113297\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}